7.3.2016

Huoneisto-ovien paloturvallisuus

Pelastusopistolta on valmistunut tutkimus kerrostalon huoneisto-ovien paloturvallisuudesta. Tutkimuksessa selvitettiin aiheeseen liittyviä aikaisempia tutkimuksia, määräys- ja vaatimushistoriaa sekä tehtiin polttokokeita eri-ikäisillä ja erikuntoisilla kerrostalojen huoneisto-ovilla. Tuotoksena valmistui ohjekortti huoneisto-oven paloturvallisuuden arviointiin.

Vuonna 2014 Suomessa asui kerrostaloissa noin 1,8 miljoonaa ihmistä. Tulipaloja kerrostaloissa oli 1.521 kpl. Kerrostalopaloissa kuoli 26 ja loukkaantui 342 henkilöä. Polttokokeiden tulokset osoittavat, että huoneisto-ovien palonkestossa on suuria eroja. Suurimmat yksittäiset paloturvallisuutta heikentävät seikat ovat oven ja karmin välinen suuri rako sekä postiluukku.

Tulosten perusteella on arvioitavissa, että Suomessa on paljon kerrostalohuoneistoja, joissa ovi voi aiheuttaa riskin tulipalotilanteessa. Uudet käyttämättömät ovet kestivät hyvin paloa, mutta useat aiemmin käytössä olleet ovet kestivät huonosti paloa. Lisäksi ovien turvallisuudessa on huomattava, että huoneisto-oville ei ole tällä hetkellä savutiiveysvaatimusta. Leviävä savu voi kuitenkin aiheuttaa riskin henkilöturvallisuudelle, sekä lisätä huomattavasti omaisuusvahinkoja. Huoneisto-ovien paloturvallisuuteen tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota kaikkien eri toimijoiden osalta. Ovien kuntoa ja turvallisuutta tulee arvioida säännöllisesti ja havaitut puutteet tulee korjata.

Lisätietoa löydät tästä

22.12.2015

Pelastusalan päällystön ja alipäällystön koulutuksen vaikuttavuus

Pelastusopistossa päällystö koulutetaan ammattikorkeakoulutasoisella palopäällystön tutkinnolla, jonka laajuus on 240 op. Pelastusalan alipäällystön koulutusohjelma on 60 op laajuinen ammatillisen aikuiskulutuksen opintokokonaisuus, joka johtaa alipäällystötutkintoon.

Tutkimuksessa selvitettiin pelastusalan päällystö- ja alipäällystökoulutettujen työhön sijoittumista sekä heidän osaamistaan ja osaamistarpeitaan pelastuslaitosten, sisäministeriön, aluehallintovirastojen, Pelastusopiston, pelastusalan järjestöjen, Hätäkeskuslaitoksen sekä insinööri- ja konsulttipalvelutoimialan osaamistarpeiden näkökulmasta.

Tutkimuksen kehittämistavoitteena oli aikaansaada tiedonkeruuverkosto, jota hyödyntämällä Pelastusopistolla on myöhemmin käytettävissään koulutuksen kehittämiseen tarvittavaa tosiaikaista tietoa.

Päätuloksena todetaan, että palopäällystön tutkinto antaa edellytykset toimia pelastuslaitosten päällystötehtävissä ja pelastusalan alipäällystötutkinto antaa edellytykset toimia pelastuslaitosten alipäällystötehtävissä. Palopäällystön tutkinto ei kuitenkaan takaa riittävää osaamista pelastustoimen strategisten kehittämistarpeiden eikä myöskään urakehitystarpeiden näkökulmasta. Myös alipäällystötutkinnolle nähdään kehittämistarvetta.

Tutkimuksen on tehnyt Esa Kaukonen.

Lue koko tutkimus tästä.

25.11.2015

Kansalaisten alkusammutustaidot ovat heikentyneet

Vuonna 2015 suomalaisista 58 prosenttia ilmoittaa osaavansa alkusammutuksen hyvin tai erinomaisesti, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 66 prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämästä puhelinhaastattelututkimuksesta, jonka toteutti maalis- ja huhtikuussa Suomen Kyselytutkimus Oy. Tutkimuksessa haastateltiin tuhatta manner-Suomessa asuvaa ihmistä.

Tutkimuksen mukaan sukupuolten välinen ero on myös merkittävä. Miehistä peräti 70 prosenttia arvioi alkusammutustaitonsa hyväksi, mutta naisista vain 45 prosenttia.

SPEKin tutkija Heikki Laurikainen löytää sukupuolten väliselle erolle useita syitä.

"Miehet toimivat naisia useammin yhteiskunnan erilaisissa turvallisuustehtävissä, joissa alkusammutustaitoja harjoitellaan. Lisäksi suuri osa miehistä saa alkusammutuskoulutuksen armeijassa. Miehillä on kuitenkin taipumusta yliarvioida omia taitojaan, joten todellinen naisten ja miesten välinen ero ei ehkä ole aivan niin suuri kuin numerot osoittavat", Laurikainen puntaroi.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että naiset tunsivat miehiä useammin vastuun asumisen turvallisuudesta kuuluvan jollekin muulle, kuten puolisolle.

Lisätietoja tutkimuksesta löytää täältä

Tutkijana toimi Heikki Laurikainen, puhelin 040 147 7977, heikki.laurikainen@spek.fi.

9.11.2015

Huoneistopalossa ylipaineella merkittävä rooli ovien aukeamisessa

Huoneistopaloissa sisäovet eivät välttämättä aukea sisäänpäin. Tämä kävi ilmi lokakuussa Kurikassa tehdyissä palokokeissa.

Aalto-yliopiston johtamassa Paineenhallinta huoneistopaloissa -hankkeessa tehtiin palokokeita tavallisessa suomalaisessa kerrostaloasunnossa. Paloturvallisuustekniikan professorin Simo Hostikan mukaan uudemmat rakennukset ovat alttiimpia tulipalon aiheuttaman paineen vaikutuksille, koska uudet rakennukset ovat usein tiiviimpiä kuin vanhat.

"Uudet rakennukset ovat usein tiiviimpiä kuin vanhat, joten tulipalon aiheuttama paine ja sen vaikutukset ovat niissä todennäköisesti suurempia", kertoo Hostikka.

"On mahdollista, että osa Suomen palokuolemista on johtunut siitä, että uhri ei ole pystynyt avaamaan ovea. Nyt näyttää siltä, että merkittävän ylipaineen kesto huoneistossa voi olla minuutin-kahden luokkaa. Tuona aikana olosuhteet seisomakorkeudella muuttuvat jo hengenvaarallisiksi, joten ainoa keino selviytymiseen olisi odottaa lattian rajassa, että sisäoven avaaminen tulee mahdolliseksi", professori Simo Hostikka kertoo.

Tuoreet tutkimustulokset ovat arvokkaita, sillä kyse on ihmisen pelastautumisesta palavasta tilasta.

Lisätietoa tutkimuksesta löydät täältä.