Lisää tutkimuksia löydät klikkaamalla yläpuolella olevassa mustassa palkissa keltaista sanaa "turvallisuustutkimukset".

------------------

15.4.2016

Monsteriautoesityksen turvallisuussuunnittelussa oli puutteita

Alahärmässä elokuussa 2015 tapahtunut monsteriauto-onnettomuus johtui Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnan mukaan näytöksen huonosta turvallisuussuunnittelusta. Monsteriauton etupyörä irtosi ja vieri katsomoon. Seitsemän ihmistä loukkaantui, heistä neljä vakavasti. Turva-alue ja suoja-aidat osoittautuivat riittämättömiksi.

Yleisötapahtumien turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu aina tapahtuman järjestäjille. Viranomaisten tehtävä on ohjata ja tukea tapahtuman järjestäjiä. Nykyinen lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta ovat kuitenkin tapahtuman järjestäjien näkökulmasta monimutkaisia.

Power Truck Show´n turvallisuuden valvonta jakautui lainsäädännön nojalla useille viranomaisille. Toiminta oli osin päällekkäistä, mutta viranomaisilla ei ollut kattavaa yhteistyötä. Kukin keskittyi omaan tehtäväänsä ja luotti sekä toisten tekemisiin että laadittuihin suunnitelmiin.

Alahärmässä suunnitelma yleisöturvallisuuden toteuttamiseksi oli tehty aiempien vastaavanlaisten kuljetusalan messujen pohjalta ilman, että monsteriautoesityksen erityispiirteet olisi riittävästi huomioitu. Pyörän kulkeutumiseen yleisön joukkoon tai yleensä pois esitykselle varatulta alueelta ei ollut kunnolla varauduttu.

Lisätietoa tutkimuksesta löytää täältä.

18.3.2016

Ilmailun viranomaisvalvonnassa merkittävä puute

Kuopiossa heinäkuussa 2015 onnettomuuteen joutuneen vesilentokoneen omistajayhtiön lentotoiminnan käsikirja ei ollut ajan tasalla, vaikka Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) oli hyväksynyt sen. Käsikirjassa ei ollut käsitelty riittävästi lentotoiminnan erityispiirteitä.

Onnettomuustutkintakeskuksen käsityksen mukaan lentotoiminnan viranomaisvalvonnassa on merkittävä aukko, kun valvova viranomainen voi hyväksyä lentämistä säänteleviä ohjeita, jotka eivät vastaa lentotoiminnan aitoa luonnetta.

Puutteen vuoksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa Liikenteen turvallisuusvirastoa pitämään lentoyhtiöiltä vaadittavan toimintakäsikirjan yhtenä hyväksymisen ehtona sitä, että sen asiakirjojen sisältö vastaa yhtiöiden toimintaa ja sen erityispiirteitä ja edistää siten toiminnan turvallisuutta.

Puutteet viranomaisvalvonnassa sekä lentoyhtiön omassa turvallisuusjohtamisessa loivat edellytykset Kuopion onnettomuudelle. Yhtiölle karttunut kokemus tapahtuneista turvallisuuspoikkeamista ei ollut siirtynyt ohjaajalle, koska tietoja niistä ei ollut järjestelmällisesti kerätty eikä analysoitu.

Onnettomuuden välitön syy oli se, että ohjaaja päätti lähteä satama-alueella lentoon kovaan sivutuuleen. Hänellä oli vain vähän kokemusta vesilentämisestä, eikä hän myöskään saanut lentoyhtiöltä riittävästi tukea päättäessään lentoonlähdöstä.

Yksimoottorisen lentokoneen hallinta hävisi puuskittaisessa tuulessa ja ristiaallokossa. Kellukkeet iskeytyivät voimalla aaltoihin ja potkuri ja nokka painuivat veden alle, mutta kone pysyi pinnalla.

Lentokoneen kyydissä oli neljä matkustajaa.

Lisätietoa tutkimuksesta löytyy täältä

22.2.2016

Tilannekuva maahanmuutosta ja turvallisuudesta

Miten kasvava maahanmuutto vaikuttaa yhteiskunnalliseen turvallisuuteen ja viranomaistyöhön? Miten kotouttamista tulisi kehittää? Muun muassa näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan Poliisiammattikorkeakoulun johdolla valmistuneessa raportissa Maahanmuutto ja turvallisuus - arvioita nykytilasta ja ennusteita tulevaisuudelle.

Raportissa käydään läpi maahanmuuttoon liittyvät keskeiset turvallisuusilmiöt ja tulevaisuuden haasteet kuten kotouttaminen ja maahanmuuttajien työllistyminen. Tutkijoiden mukaan monet aiemmin hiljaiset signaalit ja trendit ovat voimistuneet vuoden 2015 aikana. Mukana on myös uusia aiemmin tuntemattomia haasteita, kuten levottomuudet vastaanottokeskuksissa ja vastaanottokeskuksiin kohdistuneet viharikokset.

”Ajankohta hankkeen toteuttamiselle oli haastava. Viime vuoden aikana toimintaympäristö muuttui kiivaasti ja trendien kehitys sai uutta vauhtia. Aineiston keräämistä jatkettiin aivan hankkeen loppumetreille saakka, jotta saatiin mahdollisimman ajantasainen tilannekuva”, hankkeen tutkija, dosentti Pirjo Jukarainen kuvailee.

Lisätietoja hankkeen projektipäällikkö, dosentti Kari Laitinen (virkavapaalla), puhelin 0295 16001 (valtioneuvoston keskus) ja tutkija, dosentti Pirjo Jukarainen, puhelin 0295 483 226, etunimi.sukunimi@poliisi.fi, Poliisiammattikorkeakoulu, tutkimuspäällikkö Anu Castaneda, puhelin 0295 247 848, etunimi.sukunimi@thl.fi ja tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, puhelin 0295 248 868, etunimi.sukunimi@thl.fi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (UTH- ja Maamu -tutkimusosiot)

Raporttiin voi tutustua tarkemmin täältä.

12.1.2015

Kokonainen turvallisuus?

Kokonaisturvallisuuden poliittinen kelpoisuus ja hallinnollinen toteutettavuus

Tutkimuksen kohteena on kokonaisturvallisuus julkisena toimintapolitiikkana, ja sitä tarkastellaan sekä monimutkaisena ja yhteenkietoutuneena ilmiönä että turvallisuuspoliittisena strategiana. Kokonaisturvallisuus on laajaan turvallisuuskäsitteeseen perustuva, aiemmasta kokonaismaanpuolustuksen käsitteistöstä ja strategiasta kehitetty toimintapolitiikka, jolla tavoitellaan kokonaisvaltaista yhteiskunnallisen turvallisuuden hallinnan mallia. Tutkimuksen päämääränä on analysoida kokonaisturvallisuutta systeeminä, arvioida sen kelpoisuutta, toteutettavuutta ja edellytyksiä vastata turvallisuusympäristön muutoksiin. Lue lisää täältä.

2.11.2015

Junaliikenteen vaaratilanne tutkittu

Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi 12.3.2015 Helsingin Oulunkylässä tapahtuneen junaliikenteen vaaratilanteen tutkimuksen. Lisätietoa tutkintaselostuksesta löydät täältä.

22.10.2015

Suurin osa suomalaisista pelkää asuntomurtojen lisääntyvän

Suomalaisten turvallisuudentunne on heikentynyt, käy ilmi Abloyn teettämästä tuoreesta tutkimuksesta, jonka toteutti elokuussa Taloustutkimus Oy internetpaneelissa. Tutkimukseen vastasi 1022 ihmistä.

Asuntomurrot tulevat lisääntymään Suomessa, uskoo 65 prosenttia vastanneista. Erityisesti vanhempi ikäpolvi näkee asumisen turvallisuuden tulevaisuuden synkkänä: 50–64-vuotiaista 78 prosenttia ja 65–79-vuotiaista 76 prosenttia uskovat selvästi muita ikäryhmiä enemmän asuntomurtojen määrän lisääntyvän.

Omakotitaloasujat näkevät tulevaisuuden negatiivisempana kuin muut. 74 prosenttia omakotitalossa asuvista uskoo asuntomurtojen lisääntyvän tulevaisuudessa, kun kerrostaloasujista näin uskoo 57 prosenttia ja paritaloasujista 52 prosenttia.

Myös asuinpaikkakunta vaikuttaa vastauksiin: pääkaupunkiseudulla asuvat eivät usko asuntomurtojen lisääntyvän yhtä paljon kuin uskovat muualla Suomessa asuvat.

22 prosenttia vastanneista kertoo turvallisuudentunteensa heikentyneen viimeisen parin vuoden aikana. Erityisesti naisten ja alle 35-vuotiaiden turvallisuuden tunne on vähentynyt.

Turvallisuustutkimuksessa kartoitettiin myös suomalaisten kokemuksia rakennusten poistumisturvallisuudesta. 87 prosenttia vastaajasta tuntee työpaikkansa tai oppilaitoksensa hätäpoistumistiet.

Vain 44 prosenttia kertoo, että työpaikalla tai oppilaitoksessa on harjoiteltu hätätilanteessa poistumista kulkemalla hätäpoistumistietä.

Lisätietoa tutkimuksesta antaa Jari Perälä Abloylta, puhelin 0400 328 599 ja tutkimusjohtaja Marko Perälahti Taloustutkimuksesta, puhelin 040 530 5410.

Varovaisuuden puute johti Kokemäen tasoristeysonnettomuuteen

Kokemäellä helmikuussa 2015 tapahtunut traktoridumpperin ja matkustajajunan tasoristeysonnettomuus johtui dumpperin kuljettajan havaintovirheestä, tasoristeyksen sijainnista kahden radan erkanemiskohdassa sekä lähestyvän junan keulan huonosti erottuvasta värityksestä kirkkaassa auringonpaisteessa.

Myös rataosan vähäinen liikenne ja radanylityksen tapahtuminen työtehtävää valmistellessa vähensivät traktoridumpperin kuljettajan varovaisuutta. Veturinkuljettaja puolestaan oletti dumpperin pysähtyvän ennen rataa.

Lue koko Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus täältä.