turvallisuus ja riskienhallinta

Tervetuloa Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden sekä
Turvallisuuden ja Riskienhallinnan (T&RH) Tietopalvelu Oy:n verkkosivuille

Uutiset

  • 16.12.2022
    Kirsi Henriksson jatkaa Kriisinhallintakeskuksen johtajana

    Valtioneuvosto on nimittänyt filosofian maisterin Kirsi Henrikssonin jatkamaan Kriisinhallintakeskuksen CMC Finlandin johtajana 1.1.2023–31.12.2027.

     

    Henriksson on toiminut Kriisinhallintakeskuksen johtajana vuodesta 2018 lähtien.

     

    Kriisinhallintakeskuksen johtaja johtaa, valvoo ja kehittää keskuksen toimintaa. Hän myös vastaa toiminnan laadusta ja tuloksellisuudesta, toimintaedellytyksistä, tavoitteiden saavuttamisesta, sekä osallistuu Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen siviilikriisinhallinnan alan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. 

    Lue lisää
  • 16.12.2022
    BST-konserni laajentaa Suomen liiketoimintaansa

     

    PK Sprinkleriasennus oy on siirtynyt 1.12.2022 tehdyllä yrityskaupalla osaksi pohjoismaista paloturvallisuusalan toimijaa BST-konsernia.

     

    PK Sprinkleriasennuksen on tarkoitus vuonna 2023 fuusioitua myös BST-konserniin kuuluvan Paloff Sammutusjärjestelmät oy:n kanssa.

     

    Yritysjärjestelyiden myötä Suomeen tulee syntymään merkittävä paloturvallisuusalan toimija. BST-konsernin liikevaihto on yritysjärjestelyiden jälkeen noin 140 miljoonaa euroa, ja työntekijöitä on noin 640.

    Lue lisää
  • 16.12.2022
    Organisaatioilla hädin tuskin tyydyttävä taso kyberturvallisuudessa

    Kyberturvayhtiö Nixun julkaiseman tutkimuksen mukaan 39 prosenttia pohjoiseurooppalaisista organisaatioista on kyberturvallisuudessaan heikolla tai välttävällä tasolla. Tuore tutkimus paljastaa myös, että toimitusketjujen turvallisuudesta on tulossa seuraava suuri huolenaihe. Tutkimuksen mukaan riskienhallintaan keskitytään yllättävän vähän.

     

    Osa vastaajista arvioi, ettei heidän organisaatioidensa kyberturvallisuuteen budjetoituja varoja välttämättä käytetä optimaalisesti.

     

    Tutkimuksessa ensi kertaa käytetty Nixu Cybersecurity Index mittaa kyberturvallisuuden tasoa arvioimalla neljää kyberturvallisuuden osa-aluetta: nykytilaa, johtamista, taloudellisia investointeja ja tulevaisuuden kehityssuunnitelmia.

     

    Tutkimuksessa organisaatiot saivat keskimäärin 67 pistettä, mikä on hädin tuskin tyydyttävä tulos asteikolla 10–100. Pisteet perustuvat itsearviointiin.

     

    Tutkimustuloksia

     

    · 39 prosenttia organisaatioista on kyberturvallisuudessa heikolla tai välttävällä tasolla indeksin asteikolla 10–100, ja vain 4 prosenttia yltää erinomaiselle tasolle.

     

    · Suurimmaksi huolenaiheeksi 12 seuraavan kuukauden aikana on nousemassa toimitusketjujen tietoturva, kun edellisten 12 kuukauden ykkösenä ovat olleet kiristyshaittaohjelmat.

     

    · Organisaatioissa tietoturva näyttää olevan irrallaan koko liiketoiminnan riskienhallinnasta, johon tietoturvan suhteen keskitytään yllättävän vähän. Vain 24 prosenttia pitää riskienhallintaa kriittisenä tietoturvakykynä. Tietoturvatietoisuuden kasvattamista puolestaan pidetään akuuteimpana tarpeena.

     

     

    Lue lisää
  • 16.12.2022
    Suomalaiset paloautot pärjäävät Etelä-Amerikassa

    Suomalainen palo- ja pelastusajoneuvojen valmistaja Nordic Rescue Group NRG:n uusi valtaus on Latinalainen Amerikka.

     

    Yhtiö on toiminut Etelä-Amerikassa vasta tämän vuoden keväästä saakka, ja kauppoja on syntynyt Chileen ja Uruguayhyn jo useita – ja lisää on odotettavissa. NRG:n pääsyä Chilen ja Uruguayn markkinoille on helpottanut se, että yhtiön pelastusajoneuvot ovat yhdysvaltalaisiin autoihin verrattuna kevyempiä ja teknisempiä.

     

    ”Vankka kokemus Euroopasta ja Kiinasta on opettanut meidät operoimaan ketterästi ja tunnistamaan paikalliset vaatimukset”, NRG:n myynti- ja markkinointijohtaja Marko Kärkkäinen kiteyttää. 

     

    ”Kilpaillulla toimialalla olemme erottautuneet valikoimalla, työn laadulla, älykkäällä teknologialla sekä kokemuksella.”

     

    Nordic Rescue Group on pelastusajoneuvoihin erikoistunut konserni, johon kuuluvat Suomessa toimivat Vema Lift oy ja Saurus oy sekä Ruotsissa Sala Brand ab. Vuonna 2021 konsernin liikevaihto oli 37,6 miljoonaa euroa.

    Lue lisää
  • 16.12.2022
    Suomalaispoliisien keksintö auttaa pelastautumaan tulipalosta

    Suomalaispoliisien keksintö auttaa pelastautumaan tulipalosta - Tulipalotilanteessa eteisen välioven saa auki

     

    Tulipalotilanteessa asunnosta nopeasti poistuminen on usein mahdotonta, jos kodin eteisessä on ulko-oven edessä sisään päin aukeava väliovi. Tulipalossa syntyy nimittäin ylipainetta, joka tekee välioven avaamisen jopa mahdottomaksi. Uuden keksinnön eli Pisla Paloturvan avulla välioven saa auki myös tulipalossa.  

     

    Suomessa syttyy vuosittain lähes 3 000 asuinrakennuspaloa. Viitasaarelainen Pisla oy on nyt kehittänyt yhdessä kahden poliisin kanssa turvalaitteen, joka voi pelastaa tulipaloissa ihmishenkiä.

     

    Uusi turvalaite tasapainottaa ilmanpainetta

     

    Pisla Paloturva -turvalaite on rakenteeltaan yksinkertainen, joten sen voi asentaa itse välioven lukkorungossa olevan peitelevyn paikalle. Laitteen venttiili tasapainottaa asunnon ulko-oven ja sisemmän välioven väliin syntyvää ilmanpainetta niin, että välioven saa auki myös tulipalon aikana. Silti laite on huomaamaton.

     

    ”Ovi näyttää asennuksen jälkeen samalta kuin ennen. Pyrimme alusta alkaen siihen, että lopputuloksen on miellytettävä silmää”, sanoo keksinnön isä, poliisina Jyväskylän poliisilaitoksella työskentelevä Sami Kaskismaa.

     

    Pisla Paloturvan muita hyviä puolia ovat pitkäikäisyys ja edullinen hinta. Ratkaisun toinen kehittäjä Anssi Kinnunen muistuttaa, että jos asunnosta halutaan paloturvallinen, koko ovikompleksin vaihtaminen on huomattavasti kalliimpi vaihtoehto kuin itse asennettu Pisla Paloturva.

     

    Vastaavaa laitetta ei tiedetä olevan Suomessa eikä muuallakaan maailmassa. Sillä on Suomen kattava patentti, ja patenttia haetaan myös EU-alueelle. Kaupoissa laite on loppuvuodesta 2022.

     

    Turvalaitetta kehitettiin omassa autotallissa

     

    Sami Kaskismaa ja Anssi Kinnunen alkoivat kehittää Pisla Paloturvaa noin viisi vuotta sitten. Kaskismaa oli miettinyt pitkään sitä, miksi osa tulipalon uhreista löydetään ulko-oven läheltä eteisestä.     

     

    ”Miksi asukas on päässyt lähelle ovea, mutta ei enää ovesta ulos? Kun perehdyin asiaan enemmän, löysin vastauksen. Asunnosta ei ole mitään mahdollisuutta päästä ulos silloin, kun tulipalon aiheuttama ilmanpaine kohdistuu parin neliön suuruiseen sisään päin aukeavaan oveen”, Kaskismaa sanoo.  

     

    Kun Kaskismaa ja Kinnunen jalostivat ideaa turvalaitteeksi, he testasivat laitetta aluksi Kaskismaan autotalliin rakennetussa testitilassa. Sen avulla tutkittiin ilmanpaineen vaihtelua tulipalon aikana. Lisäosaamista tuotekehitykseen toi Kaskismaan veli Henri Rahm, joka valmisti 3D-tulostamalla kaikki tarvittavat mallit ja testikappaleet. Vuonna 2019 hankkeeseen tuli mukaan rakentamisen ja asumisen tuotteisiin erikoistunut Pisla oy, joka tunnetaan muun muassa Muurikka- ja Opa-brändeistä.

     

    ”Keksijät ottavat usein meihin yhteyttä, mutta valtaosa ideoista ei pääse jatkoon. Tässä tapauksessa meille tuli heti tunne, että tuotteessa on jotain erityistä. Kokonaisuus oli helppo hahmottaa, koska Sami Kaskismaa ja Anssi Kinnunen olivat tehneet paljon taustatyötä. Meidän tehtäväksemme jäi sen varmistaminen, että tuote on toimiva ja järkevästi valmistettavissa”, Pisla oy:n Jarkko Kaartinen sanoo.

     

    ”Turvalaitteen asentaminen ei vaadi myöskään raskasta byrokratiaa. Asuntojen sisäovet ovat asunnon omistajan hallinnassa, joten hän voi päättää itse myös tällaisen paloturvallisuutta lisäävän laitteen asentamisesta.”

    Lue lisää
  • 16.12.2022
    Tietoturvahaasteet vuodelle 2023

     

    Tietoturvayhtiö Check Point Software Technologies on julkaissut vuodelle 2023 tärkeimpiä tietoturvahaasteita. Seuraavassa esimerkkejä:

     

    Haittaohjelmien ja hakkeroinnin nousu: Kiristysohjelmien ekosysteemi kehittyy ja kasvaa edelleen, kun rikollisryhmät muotoutuvat aiempaa pienemmiksi ja ketterämmiksi.

     

    Ongelmalliset yhteistyötyökalut: Tietojenkalasteluhyökkäysten kohteina ovat myös yritysten yhteistyötyökalut, kuten Slack, Teams, OneDrive ja Google Drive. Ne sisältävät runsaasti arkaluontoisia tietoja, koska useimpien organisaatioiden työntekijät tekevät edelleen etätöitä.

     

    Valtioiden mobilisoima haktivismi: Valtioiden tukemat ryhmät ja ideologiset hyökkäykset jatkavat kasvuaan.

     

    Syväväärennökset aseina: Lokakuussa 2022 levisi deepfake-video Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenista laulamassa Baby Shark -laulua kansallislaulun sijaan. Deepfake-teknologiaa käytetään entistä enemmän mielipiteiden ohjailuun ja manipulointiin ja käyttöoikeuksien huijaamiseen työntekijöiltä.

     

    Tietovuotoja koskevat uudet lait: Australialaisen televiestintäyhtiö Optusin tietovuoto on saanut maan hallituksen ottamaan käyttöön uusia tietovuotoja koskevia säädöksiä, joita muiden puhelinyhtiöiden on noudatettava asiakkaiden suojelemiseksi petoksilta. Tulemmekin näkemään, etteivät olemassa olevat säädökset, kuten gdpr, riitä muillekaan hallituksille, vaan ne noudattavat Australian esimerkkiä.

     

    Uudet kansalliset kyberrikollisuustyöryhmät: Useat hallitukset seuraavat Singaporen esimerkkiä ja perustavat kiristyshyökkäysten ja kyberrikollisuuden torjumiseksi yhteistyöryhmiä, joissa on mukana valtion virastoja, yrityksiä ja lainvalvontaviranomaisia. Näin pyritään torjumaan kauppaan ja kuluttajiin kohdistuvaa kasvavaa uhkaa. Ponnistukset ovat osittain seurausta pohdinnasta, voidaanko kybervakuutusalaan luottaa turvaverkkona kyberturvallisuuden pettäessä.

     

    Suunniteltu tietoturva ja yksityisyys: Autoteollisuus on jo ryhtynyt ottamaan käyttöön toimenpiteitä ajoneuvojen omistajien tietojen suojaamiseksi. Muiden tietoja tallentavien ja käsittelevien kuluttajatuotteiden valmistajat alkavat seurata autoalan esimerkkiä, koska valmistajia pidetään vastuullisina tuotteidensa haavoittuvuuksista.

    Lue lisää
  • 16.12.2022
    Sotahistorian palkinto 2022 Heidi Ruotsalaiselle ja Olli Bäckströmille

    Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön joka toinen vuosi jakama sotahistorian palkinto on myönnetty Heidi Ruotsalaiselle ja  Olli Bäckströmille. Palkinto on 10 000 euroa, jonka voittajat jakavat.

     

    Sotatieteiden tohtori Heidi Ruotsalaisen teos Salatun tiedon tuottajat – Suomen sotilasasiamiesten tiedustelutoiminta 1918–1939 valaisee Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäisten vuosikymmenten sotilasasiamiesjärjestelmän syntyä, kehitystä ja merkitystä.

     

    Filosofian tohtori Olli Bäckströmin teos Lumikuningas – Kustaa II Adolf ja 30-vuotinen sota on laajaan lähdeaineistoon perustuva, tarkkapiirteinen sota- ja sotilashistoriantutkimus aiheesta, jota Suomessa ei viime vuosikymmeninä ole juurikaan tutkittu.

    Lue lisää
  • 16.12.2022
    Työterveyden mahdollistama lyhytpsykoterapia vähentää merkittävästi sairauspoissaoloja

    Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät Terveystalon työterveysasiakkailla peräti 40 prosenttia, kun työntekijöille mahdollistettiin lyhytpsykoterapiajakso osana työterveyttä. Tämä käy ilmi Terveystalon selvityksestä, jossa seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäyntejä sekä määrättyjä sairauslomia vuosina 2000–2022.

     

    Myös muut sairauspoissaolot vähenivät: muilla diagnooseilla havaittiin 15 prosentin suhteellinen alenema, ja kaikilla diagnooseilla 34 prosentin suhteellinen alenema sairauspoissaoloissa. 

     

    ”Kaikki tämä kertoo siitä, että työterveyden lyhytpsykoterapia on vaikuttava sekä taloudellisesti kannattava hoitomuoto mielen haasteissa. Jo lyhyestäkin psykoterapiajaksosta on apua, sillä sairauspoissaolojen osuus työajasta alkaa vähentyä heti hoitojakson alussa. Keskimäärin sairauspoissaolot vähenivät 7,2 päivää työntekijää kohden terapian ansiosta”, kommentoi Terveystalon työterveyshuollon ylilääkäri Jukka Pitkänen.

    Lue lisää
  • 16.12.2022
    Lähestymiskielto yritykseen toimii Ruotsissa - tarvitaan myös Suomeen

    Lähestymiskielto yritykseen toimii Ruotsissa

    Kaupan liitto ja Suomen Yrittäjät: Tämä tarvitaan myös Suomeen

     

    Suomessa yritysten tulisi voida hakea lähestymiskieltoa jatkuvasti häiriötä aiheuttaville ihmisille, esittävät Kaupan liitto ja Suomen Yrittäjät.

     

    Ruotsissa yrityslähestymiskielto on ollut voimassa viime vuoden maaliskuusta lähtien, ja Kaupan liiton sisarjärjestö Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas: kolme neljästä kiellon saaneesta on noudattanut sitä.

     

    ”Väkivallan uhka ja häiriökäyttäytyminen ovat kauppojen arkipäivää, ja kauppa tarvitsee keinoja puuttua haastaviin tilanteisiin”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb huomauttaa.

     

    Yrityslähestymiskielto voisi pitkälti vastata yksityishenkilön hakemaa lähestymiskieltoa, mutta hakijana toimisi yritys. Kiellon määräämisen edellytykset määriteltäisiin laissa. Lähestymiskiellon, tai ”pääsykiellon”, määräisi käräjäoikeus, ja oikeuskäsittelyn ajaksi tarvittaessa poliisiviranomainen. Kiellon rikkomisesta saisi asianmukaisen rangaistuksen.

     

    Ruotsissa lainvalmistelussa päädyttiin näkemykseen, että kaupoissa tarvitaan lisäturvaa rikollisuutta vastaan. Lakiehdotusta pidettiin tasapainoisena suhteessa liikkumisvapauden rajoittamisen kanssa.

     

    Suomalaisissa järjestöissä katsotaan, että samoin kuin Ruotsissa, palveluiden kehittyminen ja uudet teknologiat tarjoavat vaihtoehtoisia tapoja välttämättömään asiointiin muilla tavoilla kuin tulemalla kauppaan. Ruotsissa sääntelyä ollaan ulottamassa seuraavaksi uimahalleihin ja kirjastoihin. Suomessakin on hyvä tarkastella lainsäädännön laajentamista myös muillekin aloille.

     

    Väkivallan uhka ja häiriökäyttäytyminen kaupoissa arkea 

     

    Kaupan liiton tuoreen kuluttajakyselyn mukaan suomalaiset ovat aiempaa useammin törmänneet muiden asiakkaiden häiriköivään käytökseen asiakaspalvelutilanteissa. Vuoden 2017 kyselyn mukaan 36 prosenttia suomalaisista oli tavannut erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa muiden asiakkaiden häiritsevää ja epäasiallista käytöstä, nyt osuus on kasvanut jo 44 prosenttiin. Häiritsevä käytös on yleistynyt nimenomaan kaupassa, jossa jo 23 prosenttia asiakkaista on todistanut erilaista häiriköintiä, kun viisi vuotta aikaisemmin osuus oli 15 prosenttia.

     

    Erityisesti on havaittu toisen asiakkaan arvostelevan, nimittelevän tai muuten kohtelevan henkilökuntaa epäasiallisesti. Kolmasosa on myös joutunut seuraamaan päihtyneen asiakkaan sekavaa tai uhkaavaa käytöstä henkilökuntaa kohtaan.

    Lue lisää
  • 16.12.2022
    NorthBase käynnistää satelliittien maa-asemapalvelut Lapissa

    Suomalainen avaruusalan startup NorthBase oy on saanut valmiiksi ensimmäisen kaupallisen satelliittien maa-asemansa NorthBase-2:n. Sen sijainti Muoniossa 68. leveyspiirillä tarjoaa napojen yli kiertäviin naparatasatelliitteihin poikkeuksellisen hyvän näkyvyyden, jollainen on saatavilla vain harvoissa maailman maissa. 

     

    ”Tämä on hieno päivä paitsi meille, myös suomalaiselle avaruusyhteisölle, sillä olemme avaamassa Suomelle täysin uutta liiketoiminta-aluetta”, kertoo NorthBasen puheenjohtaja, tekniikan tohtori Tommi Rasila. ”Ensimmäinen asemamme on teknisesti edistyksellinen alan standardien mukaan. Samalla asema toimii ponnistuslautana tulevaisuuden suunnitelmillemme, kun laajennamme liiketoimintaamme ja kapasiteettiamme.”

     

    NorthBase oy:n keskeisiä teknologiakumppaneita ovat yksi maailman johtavista satelliittiseuranta-antennijärjestelmien toimittajista Safran Data Systems, ja eteläkorealainen kasvuyritys Contec, joka operoi antenneja useissa maissa. 

     

    NorthBase-2: n sijainti on valvonnassa 24/7 turvallisuuden maksimoimiseksi. Asema on kytketty internetiin sekä optisella kaapelilla että mobiiliyhteydellä yhteyksien varmistamiseksi.

     

    NorthBase oy on perustettu vuonna 2019 kehittämään ja operoimaan satelliittimaa-asemia Suomessa. Tampereella pääkonttoriaan pitävä yhtiö on sata prosenttisesti suomalaisessa omistuksessa ja palvelee satelliittioperaattoreita maailmanlaajuisesti.

    Lue lisää
  • 16.12.2022
    Opinnäytetyö käsittelee Deepfake-ilmiötä mediakasvatusvideolla - hyödyntäen Joe Bidenin kasvoja

     

    Karelia-ammattikorkeakoulun medianomin Joonas Jutilan tuore opinnäytetyö pyrkii edistämään kriittistä medialukutaitoa auttamalla ihmisiä ymmärtämään, tunnistamaan ja käsittelemään syväväärennöksiä eli deepfake-ilmiöitä medioissa.

     

    Opinnäytetyön tuloksena syntyi syväväärennöksiä käsittelevä kahden minuutin pituinen nuorille suunnattu mediakasvatusvideo sekä kirjallinen tietoperusta, jotka yhdessä antavat monipuolisen perustietämyksen syväväärennöksistä. Mediakasvatusvideo näyttää käytännön esimerkin teknologian mahdollisuuksista ja keinoja mediassa kohdattujen väärennösten tunnistamiseen.

     

    Jutilan opinnäytetyö on Karelian ensimmäinen Deepfake-ilmiötä perusteellisesti käsittelevä julkaisu. Video toteutettiin kaksiulotteisena liikegrafiikka-animaationa, joka sisältää videomateriaalia myös Jutilan omasta esimerkkiväärennöksestä ja sen tekoprosessista. Valmis mediakasvatusvideo on julkaistu Asiaa mediakasvatuksesta -YouTube-kanavalla ja Mediataitokoulun verkkosivustolla. Opinnäytetyö on luettavissa Theseus-verkkopalvelussa.

     

    Video: https://www.youtube.com/watch?v=ByTdr45K_pQ

    Opinnäytetyö: https://www.theseus.fi/handle/10024/781254

    Joonas Jutila, joonas.jutila@windowslive.com

    Lue lisää
  • 16.12.2022
    Palkittu kyberharjoitusympäristö viedään Kanadaan

     

    Kanadalainen Fanshawe College on valinnut kyberharjoitusympäristön toimittajaksi ja kyberturvallisuusosaamisen kehittämisen kumppaniksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun. Jyväskylän ammattikorkeakoulu tulee muun muassa rakentamaan Fanshawe Collegelle kopion palkitusta RGCE-kyberharjoitusympäristöstään. 

     

    Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Fanshawe Collegen kumppanuudella edistetään kyberturvallisuutta ja kyberuhkiin varautumista.

    Lue lisää
  • 16.12.2022
    Valtioneuvosto vahvisti pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet

     

    Valtioneuvosto on vahvistanut valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023–2026. Yhdeksässä tavoitteessa huomioidaan kansalliset, alueelliset ja paikalliset tarpeet pelastustoimelle sekä onnettomuusuhat.

     

     1. Pelastustoimen palvelutaso toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.

     

    2. Pelastustoimen henkilöstöresurssit ovat riittävät ja henkilöstö on osaavaa ja hyvinvoivaa.

     

    3. Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty riskiperusteisesti, yhdenmukaisesti ja vaikuttavasti.

     

    4. Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna.

     

    5. Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä varautuminen mahdollistavat väestön suojaamisen kaikissa olosuhteissa.

     

    6. Pelastustoimen kansainvälinen toiminta on aktiivista, suunnitelmallista ja kytkeytyy pelastustoimen kansallisiin rakenteisiin.

     

    7. Pelastustoimen palveluiden ja tehtävien valtakunnallinen suunnittelu, toteu-tus ja kehittäminen perustuvat tiedolla johtamiseen ja yhtenäiseen tiedonhallintaan.

     

    8. Pelastustoimen investoinnit tukevat palvelutuotannon vaikuttavuutta.

     

    9. Pelastustoimen hallinto- ja ohjausjärjestelmä on selkeä.

     

    Pelastustoimen uudistus jatkuu lainsäädännön tarkistuksilla, joista osa on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

     

    Lue lisää
  • 03.11.2022
    Huoltovarmuusmetsillä voitaisiin varmistaa energian saatavuutta

    Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Janne Känkäsen mukaan puuta voitaisiin varmuusvarastoida myös terminaaliverkoston avulla energiahuollon vahvistamiseksi. Känkänen on puhui asiasta metsäalan valtakunnallisilla Metsäpäivillä Helsingissä.

     

    ”Puu on energiahuoltovarmuuden ytimessä”, Janne Känkänen totesi Metsäpäivien lähes viidensadan hengen avajaisyleisölle Helsingin hotelli Clarionissa.

     

    Toisin kuin muissa energiamuodoissa, metsäenergian huoltovarmuutta ei ole järjestetty. Känkäsen mukaan puuenergian resilienssiä on kuitenkin tavoitteena kasvattaa. Tarkastelussa on esimerkiksi, pystyttäisiinkö velvoitevarastointi ulottamaan bioperäisiin polttoaineisiin.

     

    Ratkaisu voisi olla myös puuterminaaliverkostossa, jonka mahdollisuuksia Huoltovarmuuskeskus selvittää Känkäsen mukaan Suomen metsäkeskuksen kanssa.

     

    ”Puuta voitaisiin varmuusvarastoida tämän terminaaliverkoston avulla vähän samaan tapaan kuin nykyisin varastoidaan viljaa”, Känkänen sanoi.

     

    Kolmantena keinona puun energiahuoltovarmuuden vahvistamiseksi Känkänen nosti esiin huoltovarmuusmetsät. Hän korosti idean olevan tarkasteltavana vasta alustavasti.

     

    ”Keskeinen kysymys siinä (huoltovarmuusmetsissä) on tietenkin viive, ennen kuin puu olisi energialaitoksella poltettavissa”, Känkänen sanoi.

     

    Känkänen totesi Metsäpäivillä, että Suomen huoltovarmuus on hyvällä tasolla jopa muihin Pohjoismaihin verrattuna. Hän kuitenkin muistutti, että nykyiset monialaiset ja nopeasti muuttuvat kriisitilanteet haastavat varautumista jatkuvasti, ja lisäksi taustalla vaikuttavat pitkäkestoisemmat kehityskulut kuten ilmastonmuutos.

     

    ”Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat tuoda ääri-ilmiöiden kautta huoltovarmuuskysymyksiä.”

     

    Känkänen totesi, että kaikista polttoaineista tulee lähitulevaisuudessa olemaan niukkuutta varautumisesta huolimatta. Niukkuus näkyy myös korkeampina hintoina.

     

    Känkänen kannusti Metsäpäiville kokoontunutta metsäalaa huolehtimaan osaamisestaan ja työvoiman riittävyydestä. Hänellä oli viesti myös metsänomistajille.

     

    ”Metsänomistajat voivat tietenkin tehdä energiahuoltovarmuuden eteen paljon esimerkiksi varsin suuren harvennusrästin hoitamisessa. Sitä kautta saadaan puuta liikkeelle ja kohennettua lämpöhuollon huoltovarmuutta vahvasti.”

     

    Valtakunnalliset Metsäpäivät järjestettiin jo 93. kerran.

    Lue lisää
  • 03.11.2022
    Huumejäämätutkimus tuottaa lisätietoa kaduilla liikkuvista aineista

    Kaduilla liikkuu huumausaineita, joiden todellinen sisältö on eri kuin huumeiden myyntitilanteessa huumemyyjä on väittänyt. A-klinikkasäätiön Kadulta labraan -tutkimushankkeessa ihmiset voivatkin tuoda huumaisaineiden jäämiä sisältäviä näytteitä tutkijoille ja kuulemaan laboratoriotulokset. Hankkeen ensimmäinen väliraportti on  nyt julkaistu.

     

    Kadulta labraan -tutkimushanke kestää huhtikuuhun 2024, ja sitä rahoittaa Koneen säätiö.

     

    Huumejäämien kerääminen on aloitettu vuoden 2022 huhtikuussa, ja syyskuun puoleen väliin mennessä tutkimukseen on tuotu 61 näytettä. Nyt julkaistu ensimmäinen väliraportti osoittaa, että yleisimmin tutkimukseen tuodut näytteet on myyty amfetamiinina, MDMA:na, alpratsolaamina tai ketamiinina.

     

    Vastaavuudet laboratoriotuloksiin ovat vaihdelleet eri huumeina myytyjen aineiden välillä.

     

    Esimerkiksi kaikissa alpratsolaamina (kaikki näytteet tuotemerkillä ksalol) myydyissä tuotteissa on päälöydöksenä ollut alpratsolaamia. Sen sijaan kaikista amfetamiinina myydyistä näytteistä on löytynyt amfetamiinin lisäksi, tai amfetamiinin sijaan, jotakin muuta psykoaktiivista ainetta.

     

    Jo ensimmäisen puolen vuoden aikana huumejäämäanalyysiin on tuotu näytteitä, joiden tulokset ovat yllättäviä tai joiden avulla on voitu tarkentaa tilannekuvaa. Eräs amfetamiinina myyty näyte on sisältänyt amfetamiinin sijaan hyönteismyrkky metomyylia.

     

    Myös poliisi on varoittanut elokuussa Tampereella ja Itä-Uudellamaalla vaaleanharmaista pöllönmuotoisista ekstaasitableteista, joiden koostumus on ollut poliisille tuntematon. Varoituksen jälkeen eräs henkilö on tuonut tutkimukseen jäämän kuvailun mukaisesta tabletista, jotta sisällön voisi selvittää. Laboratoriossa on havaittu psykoaktiivisena aineena ainoastaan ekstaasin vaikuttavaa ainetta MDMA:ta.

     

    Huumejäämäanalyysissa huumeita käyttävät ihmiset voivat tuoda huumejäämiä sisältäviä näytteitä A-klinikkasäätiön työntekijöille. Näytteet voivat olla esimerkiksi tyhjiä pusseja, filttereitä tai klikkikuppeja.

     

    Kadulta labraan -tutkimuksen ensimmäinen väliraportti Kaskela, T., Nahkuri, J., Kankaanpää, A., Pelander, A., Gunnar, T. Harviainen, T., Hintikka, L., Koskelo, J., Kyber, M., Ruokolainen, T. & Tourunen, J. (2022). 

     

    Lue lisää
  • 03.11.2022
    Tietoturvan suunnannäyttäjä -tunnustus STT:lle – avoin tiedon jakaminen tukee kyberuhkiin varautumista

    Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin nyt seitsemännen kerran jakaman Tietoturvan suunnannäyttäjä -tunnustuksen on saanut Suomen tietotoimisto STT. Tunnustuksen perusteluissa STT:tä kiitetään avoimesta viestinnästä sen jouduttua kyberhyökkäyksen kohteeksi kesällä 2022.

     

    Suomen tietotoimisto STT joutui kesällä 2022 kiristyshaittaohjelmalla tehdyn verkkohyökkäyksen kohteeksi. Tietotoimisto viestitti tapauksesta avoimesti siinä laajuudessa, mikä on ollut mahdollista ja perusteltua.

     

    ”Toiminnallaan julkisuudessa ja sen ulkopuolella STT on auttanut muita organisaatioita suojautumaan kyberhyökkäyksiltä ja suunnittelemaan entistä paremmin niistä toipumista”, Traficomin pääjohtaja Kirsi Karlamaa sanoo.

     

    ”Olemme iloisia siitä, jos oma toimintamme kriisitilanteessa voi auttaa muita organisaatioita varautumisessa kyberhyökkäyksiin. Tämä tunnustus kuuluu koko henkilöstöllemme yhdessä, koska jokaisen panosta tarvittiin iskusta selviämiseen. Kiitämme lämpimästi Traficomia tunnustuksesta”, sanoo STT:n toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen.

    Lue lisää
  • 03.11.2022
    F-Secure: Avoimella keskustelulla irti häpeän tunteesta

    F-Secure rohkaisee kaikkia käymään läheistensä kanssa avointa keskustelua tietoturvasta, jotta jokainen voi vähentää kyberrikollisten tehokkaimman työkalun tehoa: häpeän tunnetta.

     

    ”Teemme niin monia intiimejä asioita laitteillamme, että pelkkä riskien ajatteleminen voi saada meille todella haavoittuvaisen olon. Ja kun lankeamme huijauksiin, jotka koskevat henkilökohtaista talouttamme ja rakkauselämäämme, on helppo halvaantua häpeän edessä”, kuvailee F-Securen tietoturva-asiantuntija Tom Gaffney.

     

    F-Securen Iso-Britanniassa tekemän kyselyn mukaan peräti 45 prosenttia yli 50-vuotiaista romanssihuijausten uhreista ei koskaan ilmoita huijauksesta viranomaisille tai kenellekään.

     

    ”Yksin murehtiminen pahentaa tilannetta ja estää saamasta arvokkaita neuvoja, joiden avulla henkilökohtaisten tietojen hyväksikäyttöä voitaisiin vähentää. Voimme kaikki ryhtyä toimiin turvataksemme omat tietomme, mutta myös auttaaksemme läheisiämme, jotka ovat joutuneet kyberrikollisuuden uhriksi”, Gaffney painottaa.

     

    Iso-Britanniassa yli kahdella miljoonalla yli 50-vuotiaalla on ollut tai heillä on tällä hetkellä nettitreffiprofiili, mutta moni pitää asian salassa läheisiltä. Vain 45 prosenttia verkossa treffailevista kertoisi asiasta perheelleen. 

     

    Vinkit, joita voi käydä läheisten kanssa läpi 

     

    F-Securen mukaan kannattaa suhtautua varauksella intensiiviseen viestittelyyn (”love bombing”) ja henkilöön, joka näyttää olevan liian kiinnostunut liian nopeasti. Tyypillisesti rikolliset haluavat edetä nopeasti, joten älä anna kenenkään painostaa.

     

    Älä anna kenellekään henkilökohtaisia tunnistetietoja, kuten syntymäaikaa, osoitetta tai tilinumeroa. 

     

    Ennen kuin panostat keskusteluun paljon aikaa, kommunikoi videon avulla. Se on yksi tapa pyrkiä varmistamaan, että henkilön verkkoidentiteetti vastaa reaalimaailman henkilöä. 

     

    Normalisoi verkkoturvallisuudesta puhuminen. 

     

    Tiedosta, että normaaliuden harha (normalcy bias) on ihmisaivojen taipumus vähätellä uhkia, ja se antaa kyberrikollisille etulyöntiaseman kaikissa verkkopetoksissa ja nettirikoksissa. 

     

    ”Puhuminen läheisten kanssa siitä, mitä he voivat tehdä identiteettinsä turvaamiseksi nyt, auttaa vähentämään tulevien tietoturvahaasteiden seurauksia”, Gaffney muistuttaa.

     

    Hän suosittelee muutamia askeleita henkilötietojen suojaamiseksi:

     

    Varmista, että sinulla on pitkä ja vahva yksilöllinen salasana kaikille tileillesi – erityisesti sähköpostitilille. 

     

    Ota käyttöön monivaiheinen (2FA) todennus aina, kun se on mahdollista.

     

    Rekisteröidy palveluun, jonka avulla voit seurata sähköpostiosoitettasi ja matkapuhelinnumeroasi, ja mistä saat ilmoituksia, mikäli tilisi ja salasanasi olleet osallisena tietovuodossa.

     

    ”Esimerkiksi F-Securen ilmaisella Identity Theft Checker -työkalulla voit tarkistaa, mikäli sähköpostiosoitteesi on ollut osana tietovuotoa”, Gaffney muistuttaa. 

     

     

    Lue lisää
  • 03.11.2022
    Hirvikolareiden riski korkeimmillaan nyt – näin pienennät eläinkolarin riskiä

    Vakuutusyhtiö Ifin korvaamista koko vuoden eläinkolareista puolet tapahtuu loka-joulukuussa. Korkein riski eläinkolareille on Ifin vuoden 2018–2021 tilastojen mukaan viikoilla 42–48. Tänä vuonna nämä viikot sijoittuvat lokakuun puolesta välistä marras-joulukuun vaihteeseen. Joulukuussa eläinkolarien riski pienenee.

     

    Viikonpäivien välillä eläinkolareita sattuu melko tasaista tahtia, mutta perjantaisin niitä tapahtuu hieman enemmän, koska ihmiset ajavat usein pidempiä matkoja viikonlopunviettoon, mökeille ja harrastuksiin.

     

    Kaksi kolmesta eläinkolarista tapahtuu auringonlaskun jälkeisinä tunteina, jolloin eläimet lähtevät hämärän turvin liikkeelle. Pimeinä ja harmaina kuukausina loka-marraskuussa eläin on auringonlaskun jälkeen vaikeasti havaittava.

     

    Hirvi- ja peurakolarien vauriot erilaiset

     

    Hirven kanssa törmääminen on vakavin eläinkolari, ja niissä sattuu suurin osa henkilövahinkoihin johtaneista eläinkolareista Suomessa. Henkilövahingot johtuvat hirven suuresta koosta ja siitä, että törmättäessä se kaatuu helposti auto päälle ja läpi tuulilasin.

     

    Peurakolareissa sattuu harvoin henkilövahinkoja.

     

    ”Auton alaosa kuten puskuri ja valoumpiot ottavat yleensä osumaa. Myös auton kylkivahinkoja esiintyy peuran lentäessä iskun voimasta sivulle. Useimmiten vauriot ovat kuitenkin niin pieniä, että auton voi hyvin ajaa pois kolaripaikalta”, kommentoi Ifin ajoneuvovakuutusten tuotepäällikkö Johanna Johansson.

     

    Vielä pienemmistä eläimistä, kuten ketuista, jäniksistä ja linnuista koituu autolle usein vain pieniä vaurioita, kuten ajovalojen rikkoontumisia tai auton alapuolen muoviosien rikkoontumisia.

     

    Kaikista eläinvahingoista joka kymmenes johtaa auton lunastukseen. Hirvieläinkolareista auton lunastukseen johtaa 30 prosenttia.

     

    ”Ota varoitusmerkit hirvivaarasta vakavasti ja valitse oikea tilannenopeus erityisesti pimeällä sekä ilta- ja aamuhämärän aikaan”, Johansson muistuttaa.

     

    Pienennä eläinkolarin riskiä

     

    Vältä hämärässä ajamista.

    Käytä pitkiä ajovaloja aina, kun mahdollista.

    Hirvivaara-alueilla laske ajonopeutta.

    Jos eläin tulee eteen, väistä takapuolelta, jos mahdollista.

    Jos kolari sattuu, huolehdi muiden tielläliikkujien varoittamisesta.

    Ilmoita eläinkolarista aina poliisille, joka huolehtii eläimen hävittämisestä.

    Lue lisää
  • 03.11.2022
    Niranjan Sapkota väitöstyössään: "Arvioi ainakin 13 riskiä sijoittaessasi kryptovaluuttoihin"

    Lohkoketjupohjaiset kryptovaluutat voivat olla rahoitusalaa mullistava digitaalinen innovaatio ja mahdollisuus, mutta riskittömiksi niitä ei voi luonnehtia. Vaasan yliopiston tuoreessa rahoitusalan väitöskirjassaan Niranjan Sapkota on tunnistanut kolmetoista eri tyyppistä kryptovaluuttoihin liittyvää riskiä.

     

    Riskin määrä ja luonne vaihtelevat valuuttojen eri ominaisuuksien mukaan. Yksi suurimmista riskeistä on kryptovaluutan maksukyvyttömyys.

     

    ”Yli 12 000 eli yli 60 prosenttia kryptovaluutoista on mennyt konkurssiin tai kokonaan hävinnyt sen jälkeen, kun kuuluisin kryptovaluutta Bitcoin syntyi vuonna 2009. Osa valuutoista on edelleen romahduksen partaalla”, Niranjan Sapkota kertoo.

     

    Maksukyvyttömyyteen liittyvän riskin lisäksi Sapkota tunnistaa muun muassa kestävyysriskin, valuutan yksityisyyteen liittyvän eristäytymisriskin, sentimenttiriskin ja spekulointiin liittyvän riskin.

     

    Lisäksi kryptovaluuttojen riskit voivat liittyä vakauteen, huijauksiin, turvallisuuteen, säilytykseen ja skaalautuvuuteen.

     

    Koulutustaso, yhteiskunnalliset riskit sekä esimerkiksi regulaatioon liittyvät systeemiset riskit voivat myös vaikuttaa valuuttoihin.

     

    Miten tunnistaa konkurssille alttiit kryptovaluutat?

     

    Sapkotan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että kryptovaluuttojen konkurssit ovat ennustettavissa. Miten sijoittaja voisi välttää kaikkein konkurssiherkimmät kryptovaluutat?

     

    ”Voi esimerkiksi varoa kryptovaluuttaa, jonka ensimmäinen päivä markkinoilla on ollut vahva, mutta ensimmäisen kuukauden tuotto maltillinen. Vältä myös valuuttoja, joilla on tuntematon perustaja, paljon valmiiksi louhittuja (premined) kolikkoja ja suhteellisen suuret louhintapalkkiot lohkoa kohden”, Sapkota sanoo.

     

    Vihreä kryptovaluuttakin voi olla likainen

     

    Kryptovaluuttojen louhintaan liittyvästä massiivisesta energiankulutuksesta ja hiilijalanjäljestä on paljon puhetta mediassa. Kryptovaluutta voikin olla ”vihreä” eli ympäristöystävällinen tai ”likainen” eli ympäristöä saastuttava.

     

    ”Bitcoinin kaltaista kryptovaluuttaa pidetään likaisena, koska se käyttää valtavan määrän sähköä tapahtumien todentamiseen ja tallentamiseen julkiseen lohkoketjuunsa. Esimerkiksi yksi Bitcoin-kauppa kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin keskimääräinen kotitalous Yhdysvalloissa runsaan 20 päivän aikana. Sen sijaan esimerkiksi Ethereum, maailman toiseksi suosituin krypto, on siirtynyt proof-of-stake-menetelmään siirtojen todentamisessa. Tämä on vähentänyt energiankulutusta 99 prosenttia”, Sapkota kuvailee.

     

    Vaikka paljon energiaa kuluttavat kryptovaluutat ovat alttiita energian hinnan muutoksille, niin Niranjanin väitöstutkimuksesta käy ilmi, että energiankulutuksella ei kuitenkaan näytä olevan merkitystä kryptovaluuttojen hinnoittelussa.

     

    ”Hintaa ohjaa luottamus energiankulutuksen sijaan”, Sapkota sanoo.

     

    Likaisiksi Sapkotan mukaan voidaan luonnehtia myös niitä kryptovaluuttoja, joita käytetään rikollisiin toimiin. Siten myös vihreä, ympäristöystävällinen krypto, jolla on pienempi hiilijalanjälki, voi samaan aikaan olla oman käyttöhistoriansa perusteella likainen.

     

    Sapkota kertoo, että rikolliset suosivat etenkin yksityisyyteen keskittyneitä kryptovaluuttoja, joissa kaikki tiedot ovat salattuja. Näihin kryptoihin liittyy eristäytymisriskiä. Tällaiset valuutat eroavat esimerkiksi julkisesta Bitcoinista, joissa siirrot kirjataan julkiseen, kaikkien nähtävillä olevaan lohkoketjuun, eli tilikirjaan.

     

    Bitcoin pitää pintansa optimististen sijoittajien avulla

     

    Bitcoinista ja ylipäätään kryptovaluutoista on uutisoitu paljon viime vuosikymmenen aikana.

     

    Bitcoin-hakkeroinnit, kryptovälittäjien romahdukset, huijaukset ja hallitusten kryptovaluutoille asettamat kiellot, säädökset ja verot ovat olleet maailmanlaajuisesti otsikoissa. Bitcoin onkin mediassa jo monta kertaa julistettu kuolleeksi.

     

    Uutiset, kuten Teslan ilmoitus 1,5 miljardin dollarin Bitcoin-ostoista, ovat toisaalta myös lisänneet Bitcoin-hypetystä.  Markkinoiden tunnelma kuitenkin kääntyi, kun yhtiön toimitusjohtaja Elon Musk poisti Bitcoinin maksuvaihtoehtona Teslan verkkosivustolta ja sanoi sen aiheuttavan energia-, ympäristö- ja kestävyysriskin.

     

    ”Tiedotusvälineiden välittämä tai määräämä tunnelma on ollut helposti havaittavissa, kun tarkastellaan Bitcoinin hinnan heilahtelua suurten uutisten jälkeen”, Sapkota mainitsee. ”Markkinoita ohjaakin pitkälti optimististen sijoittajien mediaan välittämä tunnelma.”

     

    Älä lankea huijareiden pelkoansaan

     

    Sapkotan mukaan pelko on yleisin tunneilmaus, joka esiintyy kryptovaluuttoihin liittyvissä white paper -julkaisuissa eli info- ja taustamateriaaleissa. Kyse saattaa olla valuutan liikkeeseenlaskusta, joukkorahoituksesta tai markkinointistrategiasta, joissa asiakkaita houkutellaan pelkoa hyödyntämällä.

     

    ”Sijoittajat, joilla on riskin, muutoksen, ongelman, sääntelyn tai tappion pelko, lankeavat helposti huijareiden pelkoansaan ja menettävät rahansa. Kryptovaluuttojen yhteydessä ei pitäisi koskaan antaa tunteiden voittaa älyä”, Sapkota painottaa.

     

    Vaikka moni maailmassa käyttää internetiä, kryptovaluuttoja käyttää edelleen harva. Bitcoinin kaltaiset kryptovaluutat ovat jo yli kymmenen vuotta vanhoja, mutta niiden käyttöaste on edelleen hyvin alhainen. Niranjan Sapkota onkin huolissaan koulutuksen puutteesta, sillä se aiheuttaa valtavan riskin kryptojen yleistymiselle.

     

    ”Iso riski liittyy myös säilytykseen ja kryptovaluuttojen digitaalisiin lompakkoihin. Jos kryptovaluutat ovat säilytyksessä kolmannella osapuolella, niin seurauksena saattaa pahimmassa tapauksessa olla isännöidyn lompakon varojen takavarikko. Oma säilytyskään ei välttämättä ole turvallista”, Sapkota toteaa.

     

    Kryptovaluuttojen vakausriskiä on yritetty suitsia kehittämällä vakaavaluuttoja eli stablecoineja. Näissä kryptovaluutan arvo on sidottu dollareihin, kryptosalkkuihin tai algoritmeihin. Sabkotan mukaan edes stablecoinit eivät ole vakaita.

     

    ”Tämän osoitti esimerkiksi Terra stablecoinin keväällä 2022 tapahtunut romahdus.”

     

    Yhteiskunnallinen riski voi kasvaa institutionaalisten sijoittajien myötä

     

    Edellä mainittujen riskien lisäksi Niranjan Sabkota nostaa esiin huijauksiin, spekulaatioihin, systeemisiin muutoksiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvät riskit.

     

    ”Samoin kuin perinteisillä arvopaperi- ja valuuttamarkkinoilla, myös uusiin digitaalisiin rahoitusmarkkinoihin liittyy riskejä, kuten spekulaatiota, petoksia, rahanpesua ja hakkerointia.”

     

    ”Institutionaaliset sijoittajat ovat viime aikoina tulleet kryptovaluuttamarkkinoille ja tallentavat digitaalisiin lompakkoihinsa huomattavasti suurempia varoja kuin yksityissijoittajat. Merkittävän rahamäärän menettäminen on valtava yhteiskunnallinen riski”, Sapkota tähdentää.

     

    Lisäksi Bitcoinin kaltaisten kryptovaluuttojen systeeminen eli sääntelyyn liittyvä riski kasvaa, jos valta keskittyy kouralliselle louhijoita ja kryptovaluuttojen haltijoita.

     

    Niranjan Sapkota on väitellyt Vaasan yliopistossa perjantaina 14. lokakuuta. Väitöksen aihe ovat kryptovaluuttojen riskit ja mahdollisuudet

    Lue lisää
  • 03.11.2022
    Lähiöiden yhteisöllinen resilienssi -hanke nosti esiin parannusta tarvitsevia toimenpiteitä Helsingissä

    Lähiöiden yhteisöllinen resilienssi -hankkeessa tutkittiin Helsingissä korona-aikana yhteisöllistä resilienssiä eli kansalaisten ja heidän yhteisöjensä parissa syntyneitä auttamis- ja tukitoimia, kuten naapuriapua ja järjestötoimintaa. Hankkeesta ja Helsinki-avun onnistumisista ja epäonnistumisista opittiin monia asioita.

     

    Paikallisten olojen ja tarpeiden huono huomioiminen pandemian aikana sai tutkimukseen osallistuneilta eniten kritiikkiä. Tietoa, ohjeita ja neuvontaa olisi tarvittu nimenomaan paikallisesti.

     

    Lisäksi kansalaisten toimintavalmiudet pitäisi tunnistaa eri yhteisöissä, kuten taloyhtiöissä, someryhmissä ja yhdistyksissä.

     

    Maahan muuttaneessa väestössä uskonnolliset yhteisöt ja viranomaistietoa tulkkaavat avainhenkilöt olivat tärkeitä tekijöitä kriisiviestinnän onnistumiselle.

     

    Tutkijat ehdottavatkin nyt valmiussuunnitelmiin paikallisia kriisipisteitä, hyvinvoinnin seurantaa ja luovaa yhdessä tekemisen henkeä yli organisaatiorajojen.

     

    ”Kirkon, yritysten ja järjestöjen oli helpompi tulla mukaan, koska Helsingin kaupunki määritteli selkeän tarpeen ja uskalsi sanoa, että emme selviä yksin. Palvelu rakennettiin kahdessa viikossa ilman, että ihmiset tapasivat kasvokkain. Kriisi kuitenkin osoitti, että kaupungilla on parantamista siinä, miten osataan toimia paikallisten vapaaehtoisryhmien kanssa”, kuvailee Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio Helsinki-avun onnistumista.

     

    Helsinki-apu oli Helsingin kaupungin ja Helsingin evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän organisoima palvelu yli 70-vuotiaille helsinkiläisille.

     

    Ihmiset kokivat pelkoa, syrjäyttämistä ja rasismia

     

    Helsinki-apu oli nopea ja iso tukitoimi iäkkäille. Siinä kaikille yli 70-vuotiaille soitettiin ja tarjottiin asiointi- ja keskusteluapua. Haavoittuvimpia ryhmiä onnistuttiin pandemian aikana suojaamaan hyvin itse taudilta, mutta henkisessä tuessa osin epäonnistuttiin.

     

    ”Kanssatutkimusmenetelmällä haastattelemamme iäkkäät ihmiset eivät Helsinki-avusta huolimatta kokeneet saaneensa apua, vaan olivat tunteneet pelkoa, yksinäisyyttä ja syrjäyttämistä”, kertoo yliopistotutkija Pasi Mäenpää.

     

    Asunnottomat, päihteiden käyttäjät ja mielenterveysongelmaiset jäivät osin heitteille palvelupisteiden ja oleskelutilojen sulkemisen takia.

     

    Maahanmuuttajat ja vieraskieliset kokivat kielipulmia, syyllistämistä ja rasismia.

     

    Tutkijoiden mukaan ennestään syrjäisten väestöryhmien leimaamista ja lisäsyrjimistä tulisi välttää viranomaisten kriisiviestinnässä sekä kuuntelemalla syrjäisten väestöryhmien kokemuksia ja kohtelemalla heitä toimijoina, eikä pelkkinä kohteina.

     

    ”Ihmisten auttamishalua ja kaupunginosien yhteisöllisyyttä on osattava hyödyntää. Asunnottomia voisi tukea vaikka kiertävä kriisibussi”, ideoivat ruoka-apua kahdestaan järjestäneet Tuire Ahjolinna ja Tanja Uusitalo.

     

    Hädässä oleva on kokija ja toimija, ei kohde

     

    Helsinki-apu opetti kaupungin tunnustamaan oma rajallisuutensa ja hakeutumaan yhteistyöhön. Yhteistoiminnan alustoja ja viranomaisyhteistyön valmiuksia on nyt rakennettu. Organisaatioiden hierarkkisuus kuitenkin ehkäisee tarvelähtöistä ja eri yhteisöjen ja kaupunkilaisten auttamisvalmiutta hyödyntävää yhteistoimintaa.

     

    ”Kun ihminen on hädässä, hän ei ole passiivinen kohde, vaan omien uskomustensa mukainen kokija ja toimija. Pohdittavaksi jää, miten ihmisten erilaiset tilanteet huomioidaan ja miten monenlainen osaaminen saadaan tulevissa kriiseissä ja niihin varautumisessa paremmin käyttöön”, Mäenpää sanoo.

     

    Sosiaalinen media osaksi viranomaisten kriisivalmiutta

     

    Sosiaalinen media on ollut koronapandemian aikana nopein tiedonvälittäjä ennen Helsingin kaupungin virallista viestintää. Sosiaalisen median avulla on luotu viestirinkejä asioiden etähoitamista varten ja otettu digiloikkaa eri organisaatioissa. Sosiaalinen media on luonut ”tsemppihenkeä”, kun media on jopa lisännyt pelkoa. Tutkijat ehdottavat, että sosiaalinen media otetaan osaksi viranomaistoiminnan kriisivalmiutta.

     

    Lähiöiden yhteisöllinen resilienssi -hanke oli osa ympäristöministeriön Lähiöohjelmaa. Sen tulosseminaari järjestettiin Helsingin kaupungintalolla 27.9.2022. Hankkeessa tarkasteltiin yhteisöllistä resilienssiä korona-aikana Helsingissä. Se merkitsee kollektiivista valmiutta ja kykyä kohdata äkillisiä kriisitilanteita ja sopeutua niihin.

    Lue lisää
  • 03.11.2022
    Tutkijat: ”Kansalaisten ja järjestöjen roolia kokonaisvarautumisessa ja valmiuden kehittämisessä tulisi lisätä”

    Nyt korostuu myös tiedon rooli varautumisessa – mistä tietoa saa, kuka siitä vastaa ja miten sitä tulkitaan. Nämä asiat käyvät ilmi juuri julkaistusta Vaasan ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun IRWIN-hankkeen Policy Briefistä. Siinä nostetaan esiin myös uutta tutkimustietoa ja annetaan politiikkasuosituksia.

     

    Venäjän hyökkäys Ukrainaan, energiakriisi ja koronapandemia ovat nostaneet kokonaisturvallisuuden ja kansallisen varautumisen isoksi yhteiskunnalliseksi puheenaiheeksi.

     

    ”Yllättävät ja monimutkaistuvat kriisit korostavat informaation ja tiedon merkitystä varautumistoimien suunnittelussa. Tilannetietoisuuden muodostamisessa ja ylläpitämisessä tarvitaan sekä hallinnonalojen keskinäistä että kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason välistä vuorovaikutusta”, painottaa professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta.

     

    Tilannetietoisuus tarkoittaa ymmärrystä tapahtuneista tai tapahtuvista asioista, niihin vaikuttaneista olosuhteista sekä tapahtumien mahdollisista kehitysvaihtoehdoista.

     

    Kansalaisten ja järjestöjen roolia kokonaisvarautumisessa ja valmiuden kehittämisessä tulisikin tutkijoiden mukaan lisätä. Kansalaiset eivät ole ainoastaan informaation ja ohjeistuksen kohteita, vaan viranomaisten pitäisi suhtautua kansalaisiin tiedontuottajina nykyistä avoimemmin ja organisoidummin.

     

    Varautumista tukeva tieto pirstaloitunut liikaa eri toimijoille 

     

    Hankkeessa keväällä tehtyjen teemahaastattelujen ja asiantuntijapaneelien mukaan varautumista tukevaa tietoa löytyy, mutta se on liian pirstaloitunut eri toimijoille. On epäselvää, mikä taho vastaa mistäkin tiedosta ja millaiset rajoitukset säätelevät tiedon hyödyntämistä. Edes digitalisaatio ei ole tuonut helpotusta tilanteeseen, vaan päinvastoin muuttanut varautumisen informaatioympäristöä ja tehnyt tilannetietoisuuden rakentamisesta aiempaa vaikeampaa.

     

    Tutkijoiden mukaan tilannetietoisuuden rakentuminen edellyttäisi hyvää vuorovaikutusta yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Ilman vuoropuhelua ja omien tulkintojen altistamista kritiikille on vaarana, että tilannetietoisuutta rakennetaan keräämällä tietoa, joka vahvistaa jo ennestään ”tiedettyä”. Seuraus ei silloin ole varautuminen uuteen ja tuntemattomaan, vaan omien ajattelumallien vahvistaminen.

     

    Haastatteluissa nostettiin tästä esimerkkinä koronapandemian aikainen päätöksenteko, jossa tietopohjan rakentaminen oli paljolti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntijoiden varassa.

     

    ”Ydinkysymys ei ole tietopohjan oikeellisuus, vaan sen rakentamisen sulkeutuneisuus. Osa tutkimukseen osallistuneista jäi kaipaamaan kriittistä keskustelua päätösehdotusten taustoihin vaikuttavista oletuksista”, tutkijat kertovat.

     

    Tilannetietoisuuden rakentumisessa nähtiin ongelmana myös hallinnonalojen välisen vuorovaikutuksen siilomaisuus. Tieto kulkee hyvin esimerkiksi ministeriön sisällä, mutta ei välttämättä eri ministeriöiden välillä.

     

    Hallinnon ja kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa asiantuntijat pitivät haasteena varautumistoiminnan liiallista viranomaisvetoisuutta. Vaikka on selvää, että koordinointivastuu kuuluu viranomaisille, vaara on, että viranomaistoiminnan ylikorostuminen passivoi kansalaisia.

     

    Erityistä huolta tutkijat kantoivat informaatiotyhjiöistä, joita syntyy, kun viranomaisilla on epävarmuuden ja viranomaistoimintaan liittyvän tilivelvollisuuden vuoksi vaikeuksia tarjota luotettavaa tietoa suurelle yleisölle.

     

    ”Tilannetietoisuuden rakentaminen muuttuu sitä haasteellisemmaksi, mitä vapaammin puolitotuudet ja suoranaiset valheet leviävät esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla”, tutkijat kommentoivat.

     

    Tilannetietoisuutta olisi harjoiteltava yhdessä

     

    Vuoronvaikutuksen ei tutkijoiden mukaan tule olla vain tietojen vaihtoa, vaan yhteistä tulkintaa siitä, mitä on tapahtumassa ja mitä siitä seuraa.

     

    ”Tämä vaatii johtamista. Valtioneuvoston tilannekeskuksella (VNTIKE) voisi olla tässä luonteva johtorooli”, tutkijat suosittavat.

     

    Lisäksi tilannetietoisuus pitäisi sisällyttää osaksi varautumisen kokonaisarkkitehtuuria. Tilannetietoisuutta olisi tutkijoiden mielestä syytä harjoitella yhdessä valmiusharjoitusten osana, sillä varautumista vahvistava monensuuntainen vuorovaikutus ei synny itsestään.

     

    Suomen Akatemian rahoittamassa kolmivuotisessa IRWIN-hankkeessa tutkitaan tiedon huoltovarmuutta ja kehitetään kansallisen varautumisen viitekehystä, jossa päätöksentekijät, kansalaisyhteiskunta sekä elinkeinoelämä tuottavat tilannetietoisuutta ja toimivat yhteistyössä kriisivalmiuden edistämiseksi. Mukana hankkeessa ovat Vaasan yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Maanpuolustuskorkeakoulu. 

     

    Lue lisää
  • 03.11.2022
    Opiskelijoille suunnattu innovaatiokilpailu etsii uusia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin

    Nokia järjestää loka- ja marraskuun aikana korkeakouluopiskelijoille suunnatun innovaatiokilpailun, jonka myötä pyritään löytämään ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Nokia Student Network Hackathon -nimellä kulkeva kilpailu koostuu kymmenestä paikallistapahtumasta ja päätapahtumasta. Voittajajoukkue saa 10 000 euron palkinnon ja palkalliset työharjoittelupaikat.

     

    ”Kyberturvallisuus on yksi maailmaa tällä hetkellä kohtaavista suurista haasteista, johon täytyy myös miettiä uudenlaisia ratkaisuja”, Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutin johtaja Tero Kokkonen toteaa.

     

    Jyväskylän hackathon-tapahtuma on järjestetty Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiloissa 1.11.2022. Jyväskylän ja muiden paikallisten kilpailuiden voittajat jatkavat Espoossa 18.–19.11. järjestettävään finaaliin, jonka voittajajoukkue saa palkinnoksi 10 000 euron rahapalkinnon. Lisäksi voittajille tarjotaan 3–4 kuukauden palkallinen harjoittelupaikka Nokian Bell Labs -tiimissä Espoossa tai Tampereella.

     

    ”Tulevaisuuden kehityksen moottori löytyy nuorista opiskelijoista, ja siksi haluamme saada heidän näkemyksensä siitä, miten tulevaisuuden haasteita ratkotaan yhteistyössä”, kertoo Nokian innovaatio- ja ekosysteemityön johtava asiantuntija Veli-Pekka Luoma.

    Lue lisää
  • 03.11.2022
    Yritysten kyberosaamisessa ja varautumisessa suurta vaihtelua

    Kyberturvallisuuden taso vaihtelee toimialan ja yritysten koon mukaan. Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun asiantuntijat vaativat eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja uudenlaisia ratkaisuja kyberturvallisuuden tason parantamiseksi.

     

    Suomalaisiin yrityksiin ja organisaatioihin kohdistuvat kyberhyökkäykset, kuten haittaohjelmat, tietojenkalastelu ja palvelunestohyökkäykset lisääntyvät jatkuvasti. Vaikka kyberhyökkäysten määrä lisääntyy, ja globaalin turvallisuusympäristön muutoksetkin voi havaita, kaikki yritykset eivät ole havahtuneet tieto- ja kyberturvallisuuden merkitykseen.

     

    Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessorin Tapio Franttin mukaan kyberturvallisuuden taso suomalaisissa yrityksissä vaihteleekin suuresti.

     

    ”Kyberturva-alalla toimivien yritysten kyberturvallisuuden taso on hyvä. Muiden yritysten taso vaihtelee toimialan ja yritysten koon mukaan. Pienissä ei it-alalla toimivissa yrityksissä kyberturvallisuutta ei välttämättä huomioida riittävästi – eikä usein it-alan yrityksissäkään”, Frantti kuvailee.

     

    Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutin johtaja Tero Kokkonen on Franttin kanssa samoilla linjoilla. Kokkosen mukaan kaikissa yrityksissä ei tiedosteta kyberturvallisuuden tärkeyttä.

     

    ”Mitä suurempi yritys on kyseessä, sen paremmalla mallilla asiat ovat. Mutta tämä ei suoraan tarkoita, että pienemmillä yrityksillä asiat olisivat huonosti. Pk-sektorilla on niin paljon toimijoita, että sieltä väistämättä löytyy vaihtelua yritysten väliltä”, Kokkonen kommentoi.

     

    Kyberosaamista voi täydentää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

     

    Kyberturvallisuudessa on kyse varautumisesta ja yritysten riskienhallinnasta, ja siksi usein tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

     

    ”Jos omaa osaamista ei ole, voi harkita ulkoisten palveluntarjoajien käyttöä sekä esimerkiksi korkeakoulujen tarjoamaa koulutusta henkilöstölle”, Frantti toteaa.

     

    Frantti ja Kokkonen pitävät inhimillistä tekijää kyberturvallisuuden heikkona lenkkinä, ja siksi juuri jatkuva kouluttaminen on helpoin tapa parantaa oman yrityksen kyberturvallisuuden tasoa.

    Lue lisää
  • 24.10.2022
    Rollockista FSM:n tytäryhtiö

    Suomalainen älylukitusratkaisujen valmistaja Rollock oy jatkaa toimintaansa uusin voimin FSM oy:n hankkiessa sen omistukseensa yhdessä sijoittajaryhmän kanssa. Rollock toimii jatkossakin itsenäisenä yhtiönä ja vastaa tuotteidensa valmistamisesta, kehittämisestä ja palveluiden ylläpidosta. FSM:n rooli on Rollock-tuotteiden myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu.

     

    ”Yrityskauppa tuo meille nyt mahdollisuuden tarjota asiakkaillemme entistä joustavammin myös älylukituksen ratkaisut”, kertoo FSM:n toimitusjohtaja Harri af Hällström.

     

    Rollock-tuotteiden myynnistä yhtiössä tulee vastaamaan Rollock-tuotepäällikkö Ari Pudas, joka iloitsee yrityskaupasta.

     

    ”Saamme vankemman omistuspohjan Rollockille, ja tulemme panostamaan voimakkaasti nykyisten asiakkaiden palveluiden ylläpitoon. Innovatiiviset älylukitustuotteemme valmistetaan edelleen Kajaanin tuotantolaitoksellamme.”

     

    Toimitusjohtaja Petteri Karjalainen Rollockista on myös tyytyväinen.

     

    ”Rollock on uuden sukupolven avaimeton lukitusjärjestelmä, jossa turvallisuus on keskiössä. Yhdessä FSM:n kanssa voimme tuoda turvallisuusnäkökulmaakin entistä vahvemmin esille. Turvallisuuden takaa korkea laatu, tietoturvalliset yhteydet ja digitaalinen käyttökokemus, jossa esimerkiksi kadonnut avain voidaan eliminoida välittömästi tarvitsematta uusia tai sarjoittaa kohteen kaikkia kulkuovia. Oviin voidaan luoda myös kertakäyttöisiä kulkuoikeuksia.”

     

    FSM-konserniin myös Daimler Finland

     

    FSM on ollut liikkeellä muissakin yrityshankinnoissa. Konserniin kuuluva valokuitutarvikkeiden myynti- ja maahantuontiyritys ETD Finland oy on hankkinut omistukseensa Daimler Finland oy:n, joka on toimittanut muun muassa verkko- ja tietoliikenneratkaisuja teleoperaattorien, yritysten ja viranomaisten viestintätarpeisiin.

     

    ”Tämäkin yrityskauppa tukee konsernimme kasvutavoitteita”, kuvailee FSM:n toimitusjohtaja Harri af Hällström.

     

    Lue lisää
  • 24.10.2022
    Hoitoalan rakennuksissa syttyy tulipaloja enemmän kuin 2000-luvun alussa

     

    Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Spekin mukaan hoitoalan rakennusten paloturvallisuus on heikentynyt vuosituhannen jälkeisestä tilanteesta. Asia käy ilmi järjestön tuoreesta tutkimuksesta, jossa on tehty vertailua vuosien 2001–2007 ja 2014–2020 välillä.

     

    Spek on huolissaan myös siitä, että esimerkiksi lähihoitajilla tai kotihoidon työntekijöillä ei ole aina mahdollisuutta osallistua edes alkusammutusharjoituksiin, laajemmasta turvallisuuskoulutuksesta puhumattakaan.

     

    ”Heikentynyt tilanne on hämmentävä, sillä sosiaali- ja terveysalalla on tehty määrätietoisia toimenpiteitä paloturvallisuuden parantamiseksi”, erikoistutkija Tarja Ojala toteaa.

     

    Pelastustoimen ja sosiaali- ja terveysalan rajapinnassa on edelleen useita paloturvallisuutta heikentäviä tekijöitä, kuten palvelujen piirissä olevien asiakkaiden ja potilaiden aiempaa heikompi kunto, henkilöstön määrän niukkuus ja kiire.

     

    Lue lisää
  • 24.10.2022
    Anneli Ahonen haluaa kehittää vastakeinoja Venäjän informaatiovaikuttamiseen

     

    Kouvolan turvallisuustapahtumassa esiintynyt strategisen viestinnän asiantuntija Anneli Ahonen kertoo, että koko kansainvälinen media on käynyt kovan koulun erityisesti siinä, miten suhtautua Venäjän propagandaan Ukrainassa. Hän mainitsee sanoja, kuten: Värittynyttä tietoa. Yrityksiä vaikuttaa median sisältöihin. Toimittajien pelottelua häirintä- ja vainokampanjoilla. Palvelunestohyökkäyksiä. Toimitusten tietojärjestelmiin tunkeutumista. Informaatiovaikuttamisesta on tullut arkipäivää.

     

    ”Enää manipulointiyritykset eivät kuitenkaan mene samalla tavalla läpi kuin ennen”, Ahonen sanoo.

     

    Hän tuntee informaatio- ja hybridivaikuttamisen kentän ja venäläisen yhteiskunnan.

     

    Ahonen on myös perehtynyt Ukrainan sodan informaatiovaikuttamiseen ja toiminut aiemmin East Stratcom Task Forcen johtajana sekä kirjoittanut useita vuosia Pietarin toimittajana Helsingin Sanomille.

     

    Nyt hän kehittää demokraattisia keinoja informaatiovaikuttamista vastaan.

     

    ”Menin aikanaan Pietariin, koska halusin kertoa suomalaisille tavallisten venäläisten elämästä ja ajatuksista. Merkityksellinen tapahtuma itselleni olivat vuosien 2011–2012 vaaliprotestit, joissa ennen niin lamaantuneet ja passiiviset venäläisnuoret heräsivät ja lähtivät kaduille. Protestien tukahduttaminen ja Venäjän laittomat aluekaappaukset Ukrainassa seurasivat. Lähdin Venäjältä vuonna 2016, jolloin ilmapiiri oli yhä tukaduttavampi ja propagandan kyllästämä.”

     

    Informaatiovaikuttaminen näkyy nyt myös Suomessa.

     

    ”Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Natoon hakeutuminen kirvoitti propaganda- ja pelottelukampanjan Venäjän päätiedotusvälineissä, mutta se ei ole enää ollut ykkösuutinen”, Ahonen sanoo.

     

    Hänen mukaansa venäläinen propaganda on muuttunut entistä jyrkemmäksi.

    ”Se on radikalisoitunut.”

     

    Ahonen mainitsee, että esimerkiksi Telegramissa levitetään avoimesti ukrainalaisten ja venäläisten sodan vastustajien henkilötietoja ja kannustetaan hyökkäämään heitä vastaan.

     

     ”Luotettavaa tietoa Venäjältä onkin yhä hankalampi saada, sillä vapaa media on joutunut jatkamaan työtään käytännössä ulkomailta.”

     

     Suomessa tarvittaisiin Ahosen mukaan muun muassa lisää trollauskampanjoiden aktiivista paljastamista.

     

    Lue lisää
  • 24.10.2022
    Rauhantutkimusrahaston kunniamaininnat Camilla Ojalalle ja Teemu Vaarakalliolle

    Camilla Ojalan Helsingin yliopistoon tekemä lopputyö Youth-led Interfaith Dialogue in Building Positive Peace: Case study of Together for Finland ja Teemu Vaarakallion Science Po -yliopistoon tekemä lopputyö Climate Security – Climate Justice Nexus: Exploring the Implications of Climate Securities on the Recognitive Basis of Justice ovat saaneet kunniamaininnat Anatol Rapoport -rauhantutkimusrahaston Rapoport-palkinnoissa.

     

    Palkinto jaetaan yhteistyössä rauhan ja turvallisuuden ajatushautomon SaferGloben kanssa.

     

    Anatol Rapoport -rauhantutkimusrahasto tukee monitieteellistä rauhantutkimusta ja tutkimustiedon julkistamista. Rahasto on Leo Mechelin säätiön (www.leomechelinsaatio.fi) yhteydessä toimiva nimikkorahasto.

     

    Palkinnon myöntämisperusteissa arvioidaan työn tieteellisiä ansioita, monitieteellistä tutkimusotetta, työn sovellettavuutta käytäntöön sekä tulevaisuuteen katsovaa, rauhaa uudistavaa näkemystä.

     

    Lue lisää
  • 24.10.2022
    Hybridihälytysmallilla voidaan tehostaa hybridiuhkiin varautumista

    Jussi Simon tuore väitöstutkimus esittelee päätöksentekijöille ja turvallisuusviranomaisille työkaluksi luodun hybridihälytysmallin, jonka tarkoitus on pyrkiä tehostamaan tilannetietoisuuden ylläpitoa häiriötilanteessa.

     

    Simolan väitöstyössä esitelty hybridihälytysmalli antaa päätöksentekijöille ja turvallisuusviranomaisille työvälineen hybridiuhkia vastaan.

     

    ”Mallin tehtävä on luoda tilannekuvaa ja kerätä tietoa hybridiuhista kotimaassa ja ulkomailla, ja välittää tiedot mahdollisimman reaaliaikaisesti päättäjille ja turvallisuusviranomaisille”, Jussi Simola kertoo.

     

    Malli kerää dataa muun muassa avoimista lähteistä ja eri sensoreista ja tuottaa näistä ymmärrettäviä raportteja päättäjien ja viranomaisten tarpeisiin.

     

    Yhdeksi esimerkiksi hybridiuhasta Simola nostaa skenaarion siirtolaisvaikuttamisesta, jossa väärää tietoa ja eripuraa pyritään levittämään valtiollisella tasolla.

     

    ”Pyrkimys on hajaannuttaa päättäjien kykyä tehdä päätöksiä vaikeassa tilanteessa ja luoda epäluottamusta valtion johtoa kohtaan.”

     

    Simolan mukaan parhaassa tapauksessa hybridihälytysmallin toiminta saattaa auttaa jopa ennaltaehkäisemään hybridiuhkia.

     

    ”Jotta malli toimisi hyvin, se tulisi kyetä liittämään yhteen hätäkeskus- ja tilannekeskustoimintojen sekä kyberturvallisuustoimintojen kanssa ja edelleen osaksi valtioneuvoston tilannekuvajärjestelmää”, Simola summaa.

     

    Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations-sarjassa, numero 562, Jyväskylä 2022.

     

    Lue lisää
  • 24.10.2022
    Miten tukea riskienarviointiosaamista ja arvioida riskienarvioinnin onnistumista?

     

    Tampereen yliopiston RiskiOnni-hankkeessa selvitettiin muun muassa sitä, miten voi tukea riskienarviointiosaamista, miten riskienarvioinnin onnistumista voidaan arvioida ja millainen on riskienarviointia tekevien henkilöiden riskienarviointiosaaminen.

     

    ”Riskienarvioinnin onnistumisen arviointiin kehitettiin myös riskienarviointiprosessia tarkasteleva Excel-pohjainen työkalu, joka julkaistaan 7.11. pidettävässä RiskiOnni-loppuseminaarissa”, kertoo RiskiOnni-hankkeesta väitöskirjatutkija Minna Rantala.

     

    Lisätietoja hankkeesta ja työkalusta löytyy osoitteesta https://projects.tuni.fi/riskionni/.

     

    Lue lisää
  • 24.10.2022
    Puolustusvoimat hankkii kenttäradioita

    Puolustusministeriö on tehnyt hankintapäätöksen kenttäradioiden hankinnasta Puolustusvoimille. Kenttäradiot toimittaa israelilainen Elbit Systems C4I and Cyber Ltd. Nyt toteutettavan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 24,48 miljoonaa euroa. Kenttäradiot toimitetaan Puolustusvoimille vuosina 2022–2024.

     

    Hankittavilla kenttäradioilla täydennetään joukkojen taktista johtamista sekä tulenkäytön johtamista.

     

    Hankittavien kenttäradioiden ajoneuvo- ja laitesuoja-asennukset sekä ylläpito tulevat työllistämään kotimaisia yrityksiä.

    Lue lisää
  • 24.10.2022
    Jamk ja Huoltovarmuuskeskus kehittämään huoltovarmuuskriittisten toimialojen kybervalmiuksia

    Jyväskylän ammattikorkeakoulun eli Jamkin IT-instituutti ja Huoltovarmuuskeskus ovat tehneet sopimuksen kyberturvallisuusharjoitustoiminnan kehittämisestä huoltovarmuuskriittisille toimijoille.

     

    Projektissa mahdollistetaan huoltovarmuuskriittisten toimialojen säännöllinen harjoittelu Jamkin Realistic Global Cyber Environment eli RGCE-kyberharjoitusympäristössä.

     

    RGCE on jatkuvasti toiminnassa oleva kyberareena, joka mallintaa realistisesti globaalia digitaalista yhteiskuntaa sekä monia sen tarvitsemia tukipalveluita ja organisaatioita. Kybertoimintaympäristöä on hyödynnetty Jamkin luotsaamissa kansallisissa kyberharjoituksissa, joita on järjestetty vuodesta 2013 lähtien.

     

    Lue lisää
  • 24.10.2022
    Hallitus esittää hätäkeskuslainsäädännön päivittämistä EU:n tietosuojalainsäädännön mukaiseksi

     

    Hallitus esittää hätäkeskuslainsäädäntöön muutoksia, joilla hätäkeskustoimintaa koskevat säännökset henkilötietojen käsittelystä päivitettäisiin vastaamaan EU:n tietosuojalainsäädännön vaatimuksia.

     

    Hätäkeskuslaitos toimisi jatkossa henkilötietojen rekisterinpitäjänä vartioimistehtäviksi katsottavien valvonta- ja hälytystehtävien ja muiden viranomaisten avustamiseen liittyvien tietojen osalta, sekä niiden henkilötietojen osalta, jotka koskevat vahinko-, häirintä- ja väärinkäytösyhteydenottoja sekä tietojärjestelmä- tai verkkoliikennehäiriöitä.

     

    Poliisin tietojen osalta rekisterinpitäjänä toimisi Poliisihallitus, sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen osalta hyvinvointialueen sote-palvelujen järjestämisestä vastaava viranomainen, pelastustoimen tehtävätietojen osalta hyvinvointialueen pelastustoimen järjestämisestä vastaava viranomainen ja Rajavartiolaitoksen tietojen osalta Rajavartiolaitoksen esikunta. 

     

    Esityksellä täsmennettäisiin myös viranomaisten tiedonsaantioikeuksia ja tietojen käsittelyä muussa kuin alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Samalla poistettaisiin päällekkäisyydet julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain kanssa.

     

    Lisäksi esityksellä selkeytettäisiin Hätäkeskuslaitoksen ydintehtäviä. Esitykseen sisältyvän konsulipalvelulain mukaan Hätäkeskuslaitos voisi lisäksi avustaa ulkoasianhallintoa avustavissa asiakaspalvelutehtävissä.

     

    Turvallisuustutkintalain muutosesityksen mukaan Hätäkeskuslaitos voisi myös avustaa Onnettomuustutkintakeskusta ilmoitusten vastaanottamisessa. 

     

    Ehdotetut muutokset tulisivat voimaan porrastetusti vuosina 2023 ja 2024. 

    Lue lisää
  • 24.10.2022
    Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän uudistukset tehostavat rikosten torjuntaa ja mahdollistavat laajempaa viranomaisyhteistyötä

    Mahdollisuudet rahanpesun torjumiseen ja terrorismin rahoittamisen estämiseen tehostuvat, kun pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän lainsäädäntö on uudistunut 15.9.2022.

     

    Uudistuksen ansiosta yhä useammat viranomaiset voivat hyödyntää aiempaa tehokkaammin pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää.

     

    ”Uudistunut lainsäädäntö laajentaa myös viranomaisten välistä yhteistyötä esimerkiksi vakavien rikosten estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä”, kertoo Tullin valvontajohtaja Samy Gardemeister.

    Lue lisää
  • 24.10.2022
    Laajamittaisen maahantulon tilanteessa Suomi voi pyytää tukea EU:n turvapaikkavirastolta

     

    Uudet ulkomaalaislakiin ja maahanmuuttohallinnon henkilötietolakiin lisätyt säännökset mahdollistavat nyt sen, että Suomi voi laajamittaisen maahantulon tilanteessa hyödyntää EU:n turvapaikkaviraston EUAA:n tukea.

     

    Virastoa voidaan esimerkiksi pyytää lähettämään Suomeen tukiryhmiä, jotka koostuvat muiden EU-maiden virkamiehistä sekä EUAA:n henkilöstöstä.

     

    Laajamittaisessa maahantulossa on kyse tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset lisämajoituspaikkoineen ovat täyttymässä, ja kapasiteettia on edelleen laajennettava, koska maahantulijoita saapuu jatkuvasti lisää.

    Lue lisää
  • 24.10.2022
    Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday M/S Midaksen miehistölle

    Merenkulun turvallisuuspalkinto on myönnetty Sea Sundayn M/S Midaksen miehistölle, joka pelasti Atlantilla kolme purjehtijaa kaatuneesta katamaraanista marraskuussa 2020.

     

    Marraskuun 6. päivänä vuonna 2020 aamuyöstä Floridaan matkalla ollut M/S Midas sai pyynnön Portugalin merivartiostolta lähteä tarkistamaan mahdollista haaksirikkoa Atlantilla noin 150 merimailia Portugalin rannikolta. M/S Midas muutti suuntansa, ja onnettomuuspaikalla miehistö näki kolme henkilöä pienellä pelastuslautalla. Sen vieressä oli ylösalaisin kaatunut katamaraaniluokan purjevene.

     

    Kovan merenkäynnin takia M/S Midas ei pystynyt laskemaan vesille MOB- eli Man Over Board -venettään, eikä pelastusvenettään. Aluksen päällikkö Timo Väänänen päätti siirtää Midaksen mahdollisimman lähelle pelastuslauttaa, ja käänsi samalla aluksen tuulensuojaksi pelastuslautalle.

     

    Miehistö veti käsivoimin nuoranheittolaitteella pelastuslautan Midaksen maihinnoususillan lähelle, jota pitkin haaksirikkoutuneet pystyivät ryömimään turvaan alukselle.

     

    ”Onnistuimme melko vaativissa olosuhteissa pelastamaan pieneltä pelastuslautalta kolme ranskalaista purjehtijaa. Ikävä kyllä neljäs purjehtija oli menehtynyt puomin iskusta ja joutunut veden varaan jo edellisenä iltana katamaraanipurjeveneen kaaduttua”, Timo Väänänen kertaa tapahtumia.

     

    ”Ketään ei jätetä”

     

    Palkinnon myöntämisperusteissa mainitaan M/S Midaksen miehistön toiminnan perustuneen erinomaiseen ja harjoiteltuun turvallisuuskulttuuriin, vahvaan tiimityöskentelyyn sekä koko laivahenkilökunnan merimiestaitoihin.

     

    Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday on Suomen viranomaisten sekä ammatti- ja vapaa-ajan merenkulun järjestöjen vuonna 1997 perustama tunnustus, jonka myöntämisestä päätetään vuosittain. Palkintotoimikunnan puheenjohtajaorganisaationa toimii Suomen Merimieskirkko.

     

    Lue lisää
  • 24.10.2022
    Abloy Suomen toiseksi arvostetuin brändi

    Suomalaiset pitävät Abloyta vuonna 2022 Suomen toiseksi arvostetuimpana brändinä. Arvostetuin brändi on Fiskars.

    Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa brändin arvostusta, tunnettuutta ja käyttöä, brändin arvostuksen kehitystrendiä, vastuullisuutta, brändin suosittelua, hintatasoa ja rahankäytön kehitystä tuoteryhmässä. Uutena asiana kartoitettiin myös brändimielikuvia.

     

    Vuoden 2022 arvostetuimmat brändit: 

     

    1. Fiskars

    2. Abloy

    3. Havu Mäntysuopa

    4. Yle Areena

    5. Hyvää Suomesta -merkki

    6. Joutsenmerkki

    7. Yle

    8. Sini

    9. Arabia

    10. Lego

    Lue lisää
  • 24.10.2022
    Nimityksiä Hedengren Securityssä, Maahanmuuttovirastossa, Pirkanmaan hyvinvointialueella ja Securitas oy:ssä

     

    Hedengren Security oy ab

    Jan Herranen on nimitetty uudeksi liiketoimintajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi toimitusjohtaja Willy Grönqvistin jäätyä eläkkeelle.

    Jan Herranen on toiminut viimeksi Euroopan suurimman geoenergiayhtiön Rototec oy:n toimitusjohtajana. Hänellä on myös laaja kokemus turvallisuusalalta, kansainvälisestä liiketoiminnasta ja myynnin kehittämisestä.

     

    Maahanmuuttovirasto

    Ylijohtajan määräaikaiseen virkaan 26.9.2022–25.9.2027 on nimitetty yhteiskuntatieteiden maisteri Ilkka Haahtela. Hän siirtyy tehtävään Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtajan paikalta.

     

     

    Pirkanmaan hyvinvointialue

    Pelastusjohtajan virkaan on nimitetty Mika Kontio.

     

     

    Securitas oy

    Ari-Pekka Rantanen on nimitetty Consulting & Investigations Manageriksi Etelä-Suomen alueen Riskienhallintapalvelut-yksikköön.

     

     

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Nimityksiä Seclion oy:ssä

     

    Niko Ryhänen on nimitetty toimitusjohtajaksi, Jari Mattila myyntijohtajaksi ja Jari-Pekka Vuorinen Asiantuntijapalvelut-liiketoimintayksikköön projektipäälliköksi.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Securitas vei päätökseen Stanley Securityn oston

     

     

    Maailmanlaajuisesti noin 345 000 turvallisuusammattilaista työllistävä ruotsalainen Securitas-konserni on saanut päätökseen viime vuoden joulukuusta saakka valmistellun Stanley Security- ja Stanley Healthcare -toimintojen oston. Toiminnot ostetaan yhdysvaltalaiselta emoyhtiöltä Stanley Black & Deckeriltä. Kaupan hinta on 3,2 miljardia dollaria.

     

    ”Yhdistetty osaamisemme, ja toisiaan täydentävät tuotteemme sekä maailmanlaajuinen toiminta-alueemme antavat entistä enemmän lisäarvoa asiakkaillemme ja yhteisöille”, kertoo Stanley Securityn maailmanpääjohtaja Matthew Kushner.

     

    ”Emme olisi voineet saada Securitasta parempaa kumppania. Yhdessä tarjoamme integroidun vartiointi-, terveys- ja turvatoimiin kokonaisvaltaisen lähestysmistavan, joka antaa asiakkaillemme aitoa kilpailuetua.”

     

    Stanley Securityn palveluksessa on noin 7 800 työntekijää Pohjois-Amerikassa, Britteinsaarilla, Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa ja Pohjoismaissa. Suomessa Stanley Security työllistää yli 230 työntekijää.

     

    Securitas Suomen toimitusjohtaja Jarmo Mikkosen mukaan kauppa vahvistaa merkittävästi Securitaksen kilpailukykyä teknologiapohjaisten ratkaisujen tarjoajana myös Suomessa.

     

    ”Asiakkaiden turvallisuustarpeiden täyttäminen edellyttää entistä integroituneempaa henkilöllisen ja teknisen valvonnan osaamista. Haluamme olla laaja-alainen turvallisuusosaaja, jonka verkostossa on vahvan turvallisuusjohtamisen osaamisen lisäksi erityisasiantuntijoita”, Mikkonen kuvailee.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Kopioitujen sim-korttien huijaukset kasvussa

    Tietoturvayhtiö Check Point Software varoittaa kännyköiden sim-kortteihin liittyvien huijausten yleistymisestä. Niin sanottu Sim-swapping eli sim-korttihuijaus voi mahdollistaa rikolliselle pääsyn puhelimen tietoihin, ja laitteen täyteen hallintaan, mukaan lukien esimerkiksi pankkisovellusten käyttö.

     

    Varkauden kohteeksi joutumista voi välttää, kun noudattaa varovaisuutta henkilötietojen suhteen, on varautunut tietojenkalasteluyrityksiin ja kiinnittää huomiota matkapuhelinsignaalin katkeamiseen, Check Point muistuttaa.

     

    Esimerkki sim-kortti huijauksesta

     

    Etelä-Afrikassa varkaat marssivat teleoperaattorin luo ja saivat väärennetyllä henkilötodistuksella kopion erään yhdistyksen talousjohtajan sim-kortista. Teleoperaattoreille varkaat kertoivat, että alkuperäinen sim-kortti oli kadonnut.

     

    Sen jälkeen varkaat menivät verkkopankkiin tyhjentämään yhdistyksen tiliä. Pankki halusi varmistaa sisään kirjautujan henkilöllisyyden lähettämällä hänen älypuhelimeensa kertakäyttöisen turvakoodin. Muuta ei tarvittu; varkaat veivät rahat.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Onnettomuuspaikkojen kuvaaminen usein vaarallista

     

    Liikenneonnettomuuspaikoilla tapahtuva kuvaaminen huolestuttaa pelastusalan toimijoita. Moni kuvaa ajattelemattomuuttaan, sillä kuvaaminen on nykypäivänä yleistä. Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -kampanjan tavoite onkin lisätä tietoa onnettomuuspaikkojen kuvaamisen ongelmallisuudesta, jotta yhä useampi onnettomuuskuva jäisi ottamatta.

     

    Vuonna 2020 tieliikenneonnettomuus oli pelastustoimen onnettomuustyypeistä kolmanneksi yleisin: tieliikenteeseen liittyviä tehtäviä kirjattiin 15 690, mikä oli 15 prosenttia kaikista pelastustehtävistä.

     

    Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Suomen pelastusalan ammattilaiset ja Suomen Ensihoitoalan Liitto.

     

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Kadettikunta on julkaissut uudistetun Suomi kylmässä sodassa -tietopankin

     

    Kadettikunta on julkaissut teknisesti uudistetun Suomi kylmässä sodassa -oppimisympäristön, joka on aiheeseen liittyvä tietopankki. Se toimii opetuksen tukena ja tietolähteenä kansalaisille.

     

    Tietopankki on osoitteessa: https://coldwar.fi/.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    LinkedIn eniten väärinkäytetty brändi

     

    Check Pointin tuoreen brändiväärennysraportin mukaan sähköpostihuijaukset ovat edelleen etätyöläisten riesa. Sähköpostihuijauksilla luodaan työntekijöille kiireen tuntua ja vedotaan inhimilliseen haluun tehdä hyvä diili.

     

    Yli puolet kaikista huijausyrityksistä on raportin mukaan tehty jonkin Microsoftin omistaman tuotemerkin nimissä. Esimerkiksi LinkedIn on ollut viime vuosineljänneksen ahkerimmin väärinkäytetty brändi.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Miten menneisyyden kokemukset sovitetaan uuteen ympäristöön?

     

    Millä tavoin Suomeen muuttaneet sovittavat menneisyyden kokemuksia uuden ympäristön tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin? Aihetta on tutkinut Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden maisteri Tiina Määttä väitöstyössään.

     

    ”Kun ihminen muuttaa maasta toiseen, hän joutuu väistämättä tarkastelemaan suhdettaan menneisyyteen. Samaan aikaan uudet kokemukset saavat pohtimaan minäkuvaa. Vanhojen kokemusten ja uusien kokemusten välinen vuoropuhelu tuottaakin tuoreita näkökulmia siihen, miten ihminen kokee itsensä ja paikkansa maailmassa”, Määttä kuvailee.

     

    ”Tarve kuulua johonkin ohjaa jokaisen käyttäytymistä.”

     

    Määtän mukaan kuulumisen kokemukset syntyvät usein arkisissa vuorovaikutustilanteissa, jotka voivat tapahtua myös toisilleen tuntemattomien ihmisten välillä. Kohtaamisia määrittää inhimillinen tarve jakaa kokemus- ja ajatusmaailmoja.

     

    Tutkimus kyseenalaistaa sosiaalityön käytännöissä ja tutkimuksessa perinteisen joko tai -ajattelun koskien kuulumisen dynamiikkaa.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Yhä useampi ihmiskaupan uhri hakeutuu auttamisjärjestelmän pariin

     

    Suomessa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautuu yhä enemmän hyväksikäytön uhreja. Yleisin ihmiskaupan muoto Suomessa on pakkotyö.

     

    Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä vastaanotti tämän vuoden tammi-kesäkuussa 185 hakemusta, joilla haluttiin päästä auttamisjärjestelmän asiakkaiksi. Ihmiskauppaan viittaavia olosuhteita on havaittu olevan erityisesti ravintoloissa, siivousalalla ja kasvihuoneilla.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Vinkkivideo: Kyber- ja informaatiovaikuttaminen, mitä minun on hyvä tietää? 

     

    Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on tehnyt kansalaisten ja organisaatioiden avuksi videon, joka antaa käytännön ohjeita ja vinkkejä informaatiovaikuttamiseen varautumiseen ja vastaamiseen. Noin 30 minuutin Kyber ja informaatiovaikuttaminen - mitä minun on hyvä tietää? - videolla kerrotaan, miten jokainen voi huolehtia tietoturvallisuudestaaan ja yksityisyydestään verkossa ja somessa, miten tunnistaa informaatiovaikuttamista ja miten arvioida verkossa lähteiden ja sisältöjen luotettavuutta.

     

    ”Tiedon lisääminen on tärkeää, jotta yhteiskunnan eri toimijat pystyvät varautumaan ja vastaamaan kyber- ja informaatioympäristössä nouseviin uudenlaisiin uhkiin. Kyse on yhteisestä asiasta”, toteaa Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen viestintäpäällikkö Jussi Toivanen.

     

    Videon ohjeet perustuvat eri viranomaisten viime vuosien aikana antamiin ohjeisiin ja suosituksiin, ja näistä erityisesti valtioneuvoston kanslian vuonna 2019 julkaisemaan oppaaseen Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen - opas viestijöille. 

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Jyväskylän yliopiston Safe-hanke haluaa korvata salasanat turvallisemmalla ratkaisulla

    Business Finlandilta merkittävän rahoituksen saanut Safe-hanke on kehittämässä innovaatiota, jonka toivotaan ratkaisevan salasanoihin liittyvät tietoturvahaasteet. Hankkeen tarkoitus on kehittää kaikissa käyttöjärjestelmissä, palveluissa ja laitteissa toimiva tunnistautumismenetelmä.

     

    ”Käyttäjillä on nykyään valtava määrä tilejä, ja niihin valitaan helppouden takia liian usein heikkoja salasanoja, tai vanhoja tuttuja salasanoja käytetään uudelleen. Siksi tarvitaan uutta radikaalia innovaatiota, joilla salasanojen nykyisiin ongelmiin pystytään puuttumaan,” hanketta johtava Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Naomi Woods kertoo.

     

    Innovaation yksityiskohtia ei ole vielä julkistettu.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Presidentti myönsi hengenpelastusmitalin SOL Palveluiden Srisuda Kiviselle

    Srisuda Kivinen työskentelee SOL Palveluilla metroasemien siivouksessa ja oli tavalliseen tapaansa siivoamassa Helsingin Yliopiston metroasemalla, kun hän havaitsi henkilön metron raiteilla.

     

    ”Riensin laiturin reunalle, päässäni vain ajatus, että hänet täytyy pelastaa. Samalla, kun soitin valvomoon, hyppäsin raiteille ja tartuin henkilöä kainaloista. Sain apua muutamalta metroa odottavalta matkustajalta, ja saimme viime tingassa henkilön nostettua pois raiteilta”, kertaa Srisuda Kivinen vuoden takaisia tapahtumia.

     

    Metron kuljettaja ehti vetää hätäjarrusta ennen saapumista asemalle. Tasavallan presidentti myönsi Srisudalle hengenpelastusmitalin rohkeasta toiminnasta, joka pelasti ihmisen hengen.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Uudistettu laki pelastustoimen laitteista lausunnoille

     

    Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen laiksi eräistä paloturvallisuuslaitteista. Uusi laki vastaisi sisällöllisesti pääosin voimassa olevaa pelastustoimen laitteista annettua lakia ja lain nojalla annettuja asetuksia. Lain rakennetta kuitenkin selkeytettäisiin ja sääntelyä nostettaisiin asetuksista lain tasolle. 

     

    Uudessa laissa säädettäisiin myös viranomaisen eli Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tehtävistä ja toimivaltuuksista. Uusi laki ehdotetaan lisättäväksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain soveltamisalaan.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Uusi sanasto digitaaliseen toimintaympäristöön

    Vahti-toiminnassa (https://dvv.fi/vahti) on tuotettu uusi sanasto riskienhallintaan, erityisesti liittyen digitaaliseen toimintaympäristöön ja sen turvallisuuksiin.

     

    Uuteen sanastoon on ensimmäistä kertaa rakennettu yhteistä kieltä, joka yhdistää johdon, operatiivisen tason ja erilaisia käyttötarkoituksia, erityisesti digimaailma huomioiden.

     

    Sanaston esittelemiseksi tuotettiin lisäksi materiaalia riskienhallinnasta ja riskeistä viestimiseksi. Tuoreella sanastolla vahvistetaan turvallisuuden ymmärtämistä ja annetaan työkaluja epämääräisten uhkien työstämiseksi.

     

    Sanasto tulee kaikkien käyttöön osoitteeseen https://sanastot.suomi.fi/. Lisätietoja antaa projektipäällikkö Juho Reivo.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Loihde ostaa Turvakolmio Groupin

     

    Turvaratkaisuiden ja digitaalisen kehittämisen asiantuntijayhtiö Loihde oyj jatkaa kasvustrategiaansa yritysostojenkin kautta ja ostaa Turvakolmio Group oy:n koko osakekannan. Velaton kauppahinta on 6,85 miljoonaa euroa, ja se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä kaupantekotilaisuudessa.

     

    Turvakolmio Group on turvatekniikan ja lukituksen palvelutoimittaja, joka tuottaa yrityksille ja yhteisöille muun muassa kamera- ja kulunvalvontajärjestelmiä, paloturvajärjestelmiä ja lukitusratkaisuja. Yhtiön liikevaihto vuonna 2021 oli 14,4 miljoonaa euroa. Yhtiö on kasvanut viime vuosina keskimäärin 7 prosenttia vuodessa.

     

    Turvakolmiossa on 98 työntekijää, ja toimitusjohtaja on Pekka Usva.

     

    Loihde oyj koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: turvaratkaisuista, joissa yhtiö toimii brändin Loihde Trust -nimellä. Toinen liiketoiminta-alue toimii brändien Loihde Advisory, Loihde Analytics ja Loihde Factor -nimillä.

     

    Loihde-konsernin liikevaihto vuonna 2021 oli 108,1 miljoonaa euroa, ja henkilöstöä oli 750. Yhtiö on yksi Suomen suurimmista turvallisuusalan yrityksistä.

     

    Loihde oyj:n toimitusjohtaja on Samu Konttinen, ja Loihde Trust oy:n toimitusjohtaja Marko Järvinen.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Kyberturvallisuuspalkinto työelämäprofessori Martti Lehdolle

    Cyber Security Nordic 2022 -tapahtumassa Messukeskuksessa jaettiin toukokuussa kyberturvallisuuspalkinto kolmatta kertaa. 10 000:n euron palkinto myönnettiin Jyväskylän yliopiston työelämäprofessorille Martti Lehdolle.

     

    Palkintoraati arvostaa erityisesti Lehdon vaikutusta kansallisen kyberturvallisuusdokumentoinnin luomisessa, ja hänen tapaansa jakaa laaja-alaista tietoaan yliopistoympäristössä ja liiketoimintaverkostoissaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Raadin mukaan Lehto on omaa luokkaansa kyberdiplomatiassa ja kyberkapasiteetin rakentamisessa. Hänen osaamistaan hyödynnetään usein myös eduskunnan komiteoissa.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Palokuntien suomenmestaruus ratkesi Raaseporissa

     
     Yleisen sarjan suomenmestariksi ja Jehumaljan voittajaksi nousi toukokuussa Kotkan VPK.

     

    Taitokilpailun voitti oli Tirilän VPK, ja kalustokilpailun Inkeroisten VPK. Paras yksikönjohtaja oli Sami Harju Inkeroisten VPK:sta.

     

    Joukkuetietokilpailun voitti Kotkan VPK, ja henkilökohtaisen tietokilpailun Kotkan VPK:n Simo Sarimo.

     

    Veteraanisarjan voitti Selänpään VPK Kouvolasta.

     

    Palokuntien suomenmestaruudesta ja kilpailun pääpalkinnosta Jehumaljasta on kilpailtu jo vuodesta 1952 lähtien.

     

    ”Kilpailutapahtumaan ottaa vuosittain osaa noin 35 palokuntaa ja 250 kilpailijaa sekä lähes 200 järjestelytehtävissä toimivaa. Joukon suuruus ja tiivis palokuntahenki on osoitus palokuntien suomenmestaruus- ja Jehumalja-kilpailuiden arvokkaista perinteistä ja kilpailun nykypäivän haasteista ja vaativuudesta”, kuvailee Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Suomalaisten turvallisuuden tunne aiempaa parempi

     

    Väestön asenteet ovat kevään aika muuttuneet aiempaa myönteisemmiksi maahanmuuttoa, kansainvälistä avunantoa, viranomaisia ja EU-yhteistyötä kohtaan. Turvallisuuden tunnekin on kasvanut viime vuodesta. Tiedot käyvät ilmi sisäministeriön Sentimentti-aineistosta.

     

    Sisäministeriö on kehittänyt yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa Sentimentti-työvälineen, joka tarjoaa kattavan ja monialaisen menetelmän ihmisten turvallisuuden tunteen ennakointiin, seurantaan ja analysointiin. Pääaineisto koostuu turvallisuuden tunnetta mittaavista kyselytutkimuksista.

     

    Enemmistö kokee elämänsä turvalliseksi Suomessa

     

    Maaliskuun ja toukokuun kyselyjen perusteella 73 prosenttia väestöstä kokee elämänsä turvalliseksi (viime vuonna 69 prosenttia). Merkittävää on, että väestön kokema turvallisuuden tunne on parantunut, vaikka ihmiset ovat enemmän huolissaan sotilaallisesta uhasta ja siitä, mihin suuntaan maailma on menossa.  

     

    Tuloksissa korostuu vahva luottamus turvallisuusviranomaisiin. Lisäksi EU-myönteisyys on kasvanut merkitsevästi, mihin on todennäköisesti vaikuttanut juurin hyökkäys Ukrainaan.

     

    Mediaa käytetään aiempaa enemmän


    Myös median käyttö on kasvanut viime vuodesta. Varsinkin kansainvälisten uutisten ja perinteisten medioiden kuten sanomalehtien, Ylen ja tv:n ajankohtaisohjelmien seuraaminen on kasvanut.

     

    38 prosenttia väestöstä on huolissaan informaatiovaikuttamisesta – erityisesti he, jotka seuraavat eniten kansainvälisiä uutisia kriiseistä ja poliittisista jännitteistä.

     

    Eri taustamuuttujien avulla tunnistettiin kuusi väestöryhmää, jotka poikkeavat toisistaan merkittävästi sisäiseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Omasta turvallisuudestaan ovat enemmän huolestuneita  ”varovaiset perinteiset” ja ”pessimistiset luottamusvajeiset”, kun taas vähiten huolestuneita ovat ”huolettomat pärjääjät”.

     

    Viranomaisten tiedolla johtamista parannetaan

     

    Sisäministeriö jatkokehittää Sentimentti-työvälinettä seuraavan vuoden aikana, jonka jälkeen se on laajemmin myös muiden viranomaisten käytettävissä. Jatkossa keskeiset tulokset julkaistaan vuosittain netissä Sisäisen turvallisuuden portaalissa.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Varautuminen kiinnostaa ennätyksellisen paljon

    Sisäinenturvallisuus.fi-sivuston mukaan tammikuussa 2022 noin 200 ihmistä päivässä päätyi lukemaan 72 tunnin varautumissuosituksesta osoitteesta 72tuntia.fi. Reilua kuukautta myöhemmin eli maaliskuun alussa sivuilla kävi päivittäin jo noin 30 000 ihmistä.

     

    ”72 tunnin varautumissuosituksessa on kyse siitä, miten kodeissa tulisi varautua häiriötilanteisiin, kuten pitkittyneisiin sähkökatkoihin tai vedenjakeluhäiriöihin. Ohjeet ovat voimassa ympäri vuoden, ja ne pätevät monenlaisiin tilanteisiin”, kertoo sivustolla viestinnän asiantuntija Sanna Räsänen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

     

     

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    ”Zombiakkujen” aiheuttamat tulipalot lisääntyneet

     

    Viime vuonna paristoja ja akkuja vietiin kierrätykseen ennätykselliset yli kaksi miljoonaa kiloa. Silti merkittävä määrä akuista jumiutuu edelleen kotien nurkkiin tai päätyy vääriin paikkoihin, kuten sekajätteeseen. Siellä ne heräävät entistä useammin vaarallisesti henkiin ”zombeina” ja syttyvät palamaan. 

     

    Pelastusviranomaiset ovat rekisteröineet 12 ”zombiakkujen” eli väärin käsiteltyjen akkujen ja paristojen aiheuttamaa palohälytystehtävää viimeisen kahdeksan kuukauden aikana. Tapaukset ovat lisääntyneet 50 prosenttia verrattuna aikaisempaan 20 kuukauden tarkastelujaksoon, jolloin tulipaloja rekisteröitiin keskimäärin yksi kuukaudessa.

     

    ”Paristot ja akut kannattaa ehdottomasti siivota nurkista, mutta on tärkeää viedä ne niille tarkoitettuun keräykseen”, painottaa Liisa-Marie Stenbäck Paristokierrätyksestä.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Samiedussa voi nyt opiskella turvallisuusalaa

    Ammattiopisto Samiedun koulutustarjonta on täydentynyt turvallisuusalan koulutuksilla. Ne alkavat vaiheittain vuoden 2022 aikana.

     

    Kesäkuussa on alkanut väliaikaisen vartijan koulutus, joka tarjoaa sisääntulon turvallisuusalalle ja vartijan koulutukseen. Syksyllä valikoima täydentyy vartijan koulutuksella ja myöhemmin turvallisuusalan perustutkinto- ja ammattitutkintokoulutuksilla.

     

    Lisätietoa samiedu.fi

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Vuoden Lotta on valonheitinlottana toiminut Kaarina Alvajärvi Turusta

     

    Kesäkuussa sata vuotta täyttävä Kaarina Alvajärvi on Vuoden Lotta 2022. Uskonnon lehtorin virastaan eläkkeellä oleva Alvajärvi on toinen jäljellä olevista valonheitinlotista. Hän toimi vuoden 1944 elo-syyskuussa Helsingin Kaarelassa valonheitinpatterissa.

     

    Valonheitinlotan valinta Vuoden Lotaksi tässä poikkeuksellisessa turvallisuustilanteessa korostaa suomalaisen naisen osallistumista maanpuolustukseen koko itsenäisyytemme ajan. 

     

     ”Valintamme kohdistui rouva Kaarina Alvajärveen, joka on toiminut rohkeana vapaaehtoisena valonheitinlottana sodassa ja osallistunut uutterasti Suomen jälleenrakentamiseen sotien jälkeen”, kertoo Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen.  

     

    Lottajärjestössä palvelleilla naisilla oli merkittävä rooli sodanaikaisessa huolto- ja avustustyössä ja maamme jälleenrakennustyössä. Alvajärvi on myös opettajan työssään vaikuttanut nuorempien polvien arvomaailmaan ja sotasukupolven perinnetiedon jakamiseen.

     

    Valonheitinlottana toiminut rouva Kaarina Alvajärvi on hyvä esimerkki siitä, kuinka vapaaehtoinen maanpuolustus on ollut luonteva osa suomalaisten naisten elämää koko itsenäisyytemme ajan. Valonheitinlotat olivat lotista ainoat, jotka saivat koulutuksen myös aseelliseen maanpuolustukseen. Näin he loivat pohjan tämän päivän naisille, joille kaikki yhteiskunnan maanpuolustustehtävät ovat avoimia.

     

    ”Erityisesti nyt, kun Venäjä käy raakalaismaista sotaa Ukrainassa, tulee usein mieleen, kuinka paljosta saamme olla kiitollisia näille urheille sotiemme veteraaneille. Tällä kunniamaininnalla haluamme kiittää rouva Alvajärveä vapaasta Suomestamme ja aktiivisen naisen mallista, jonka lotat ovat meille nykynaisille antaneet”, Nurminen jatkaa.

     

    Lotta Svärd Säätiö vaalii lottien perintöä ja haluaa panostaa tulevaisuudessa erityisesti siihen, että naisten vapaaehtoinen maanpuolustus on paremmin yhteiskunnan käytössä. 

     

     

    Kaarina Alvajärvi (o.s. Ravantti) 

    · Syntyi 10.6.1922 Uusikirkko Tl:ssä ja muutti sieltä vanhempiensa kanssa Sortavalaan ja edelleen evakkona Lokalahteen.

     

    · Liittyi lottiin veljensä kaaduttua 20-vuotiaana Kollaan taisteluissa vuonna 1941.

     

    · Kävi kuitenkin lukio-opintonsa loppuun ja hän pääsi varsinaisiin lottatöihin vasta vuonna 1944.

     

    · Helmikuussa 1944 Helsinkiin kohdistuneiden pommitusten jälkeen ilmatorjunta etsi lisävoimia korkeakoulutetuista naisista miesten käydessä vähiin. Kokoon saatiin 150 naista, jotka koulutettiin valonheitinpatteriin. Lottia koulutettiin ensin Helsingissä Degerössä ja elokuun alussa heidät siirrettiin Helsingin luoteispuolella maastoon moneen eri paikkaan.

     

    · Alvajärvi toimi Kaarelassa elo-syyskuussa siihen saakka, että 1.10.1944 hänet kotiutettiin.

     

    Vuoden Lotta-tunnustus

     

    Lotta Svärd Säätiön Vuoden Lotta -tunnustus myönnetään lottatyössä ansioituneelle henkilölle tai lottahengessä uutterasti toisten hyväksi toimineelle suomalaiselle naiselle. Tunnustus on myönnetty vuodesta 2007 lähtien. Tästä vuodesta lähtien Vuoden Lotta julkistetaan aina Lotan päivänä 12. toukokuuta.

    Vuoden Lotta edustaa lähes 240 000 lottaa ja pikkulottaa, jotka tekivät lottajärjestössä vapaaehtoista maanpuolustustyötä sotilaiden ja siviilien hyväksi. Väestömäärään suhteutettuna lottajärjestö oli maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Tällä hetkellä säätiön rekisterissä on lottia ja pikkulottia vajaa 7 000, joista lottia on 1 200.   

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Vuoden Lotta on valonheitinlottana toiminut Kaarina Alvajärvi Turusta

     

    Kesäkuussa sata vuotta täyttävä Kaarina Alvajärvi on Vuoden Lotta 2022. Uskonnon lehtorin virastaan eläkkeellä oleva Alvajärvi on toinen jäljellä olevista valonheitinlotista. Hän toimi vuoden 1944 elo-syyskuussa Helsingin Kaarelassa valonheitinpatterissa.

     

    Valonheitinlotan valinta Vuoden Lotaksi tässä poikkeuksellisessa turvallisuustilanteessa korostaa suomalaisen naisen osallistumista maanpuolustukseen koko itsenäisyytemme ajan. 

     

     ”Valintamme kohdistui rouva Kaarina Alvajärveen, joka on toiminut rohkeana vapaaehtoisena valonheitinlottana sodassa ja osallistunut uutterasti Suomen jälleenrakentamiseen sotien jälkeen”, kertoo Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen.  

     

    Lottajärjestössä palvelleilla naisilla oli merkittävä rooli sodanaikaisessa huolto- ja avustustyössä ja maamme jälleenrakennustyössä. Alvajärvi on myös opettajan työssään vaikuttanut nuorempien polvien arvomaailmaan ja sotasukupolven perinnetiedon jakamiseen.

     

    Valonheitinlottana toiminut rouva Kaarina Alvajärvi on hyvä esimerkki siitä, kuinka vapaaehtoinen maanpuolustus on ollut luonteva osa suomalaisten naisten elämää koko itsenäisyytemme ajan. Valonheitinlotat olivat lotista ainoat, jotka saivat koulutuksen myös aseelliseen maanpuolustukseen. Näin he loivat pohjan tämän päivän naisille, joille kaikki yhteiskunnan maanpuolustustehtävät ovat avoimia.

     

    ”Erityisesti nyt, kun Venäjä käy raakalaismaista sotaa Ukrainassa, tulee usein mieleen, kuinka paljosta saamme olla kiitollisia näille urheille sotiemme veteraaneille. Tällä kunniamaininnalla haluamme kiittää rouva Alvajärveä vapaasta Suomestamme ja aktiivisen naisen mallista, jonka lotat ovat meille nykynaisille antaneet”, Nurminen jatkaa.

     

    Lotta Svärd Säätiö vaalii lottien perintöä ja haluaa panostaa tulevaisuudessa erityisesti siihen, että naisten vapaaehtoinen maanpuolustus on paremmin yhteiskunnan käytössä. 

     

     

    Kaarina Alvajärvi (o.s. Ravantti) 

    · Syntyi 10.6.1922 Uusikirkko Tl:ssä ja muutti sieltä vanhempiensa kanssa Sortavalaan ja edelleen evakkona Lokalahteen.

     

    · Liittyi lottiin veljensä kaaduttua 20-vuotiaana Kollaan taisteluissa vuonna 1941.

     

    · Kävi kuitenkin lukio-opintonsa loppuun ja hän pääsi varsinaisiin lottatöihin vasta vuonna 1944.

     

    · Helmikuussa 1944 Helsinkiin kohdistuneiden pommitusten jälkeen ilmatorjunta etsi lisävoimia korkeakoulutetuista naisista miesten käydessä vähiin. Kokoon saatiin 150 naista, jotka koulutettiin valonheitinpatteriin. Lottia koulutettiin ensin Helsingissä Degerössä ja elokuun alussa heidät siirrettiin Helsingin luoteispuolella maastoon moneen eri paikkaan.

     

    · Alvajärvi toimi Kaarelassa elo-syyskuussa siihen saakka, että 1.10.1944 hänet kotiutettiin.

     

    Vuoden Lotta-tunnustus

     

    Lotta Svärd Säätiön Vuoden Lotta -tunnustus myönnetään lottatyössä ansioituneelle henkilölle tai lottahengessä uutterasti toisten hyväksi toimineelle suomalaiselle naiselle. Tunnustus on myönnetty vuodesta 2007 lähtien. Tästä vuodesta lähtien Vuoden Lotta julkistetaan aina Lotan päivänä 12. toukokuuta.

     

    Vuoden Lotta edustaa lähes 240 000 lottaa ja pikkulottaa, jotka tekivät lottajärjestössä vapaaehtoista maanpuolustustyötä sotilaiden ja siviilien hyväksi. Väestömäärään suhteutettuna lottajärjestö oli maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Tällä hetkellä säätiön rekisterissä on lottia ja pikkulottia vajaa 7 000, joista lottia on 1 200.   

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Securitas ja Bitwards yhteistyöhön

    Securitas oy ja Bitwards oy ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tavoite on huomioida se, että asiakkaiden tarpeet ja Securitaksen palvelut kohtaisivat toisensa aiempaakin paremmin. Perinteisen kulunhallinnan vaihtoehtona on nyt mobiiliavauspalvelu, jota hallinnoidaan kätevästi pilvestä.

     

    Bitwards on suomalainen vuonna 2016 perustettu teknologiayritys, joka tuottaa patentoitua mobiiliavainteknologiaa ja pilvipohjaista kulunhallintapalvelua. Bitwards on monien pienten ja keskisuurten yritysten ja Suomen suurimpien yliopistojen ja julkisten liikelaitosten luotettava kumppani.

     

    Mobiiliavaus löytyy nyt tuoteperheestä nimellä Securitas Opens ja samalla nimellä mobiilisovelluskaupoista.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Radioaktiiviset aineet löytyvät viranomaisten yhteistyöllä

    Säteilyturvakeskus on julkaissut raportin Ydinaineiden ja muiden radioaktiivisten aineiden valtakunnallinen havaitsemisarkkitehtuuri. Raportissa kuvataan viranomaisten ja muiden organisaatioiden yhteistyötä vahingossa, tai tahallaan valvonnan ulkopuolelle joutuneiden radioaktiivisten aineiden etsimisessä ja löytämisessä.

     

    Viranomaisyhteistyönä tehdyn havaitsemisarkkitehtuurin toimittaja, johtava asiantuntija Kari Peräjärvi Säteilyturvakeskuksesta toteaa, että hyvällä havaitsemisarkkitehtuurilla varmistetaan onnistunut ja kustannustehokas viranomaistoiminta, vältetään päällekkäistä tekemistä ja eri viranomaisten toimintojen väliin jääviä aukkoja.

     

    Peräjärven mukaan asiat ovat Suomessa varsin hyvällä tolalla.

     

    ”Pelkästään se, että meillä on yhteistyön arkkitehtuuri, joka pystytään kuvaamaan, on hyvä asia”, hän sanoo.

    .

    Yhteistyöesimerkkeinä urheilutapahtumat ja valvonta rajoilla

     

    Konkreettisina esimerkkeinä eri toimijoiden yhteistyöstä Peräjärvi mainitsee isoihin kansainvälisiin urheilutapahtumiin liittyvät turvajärjestelyt, joissa varaudutaan myös radioaktiivisten aineiden väärinkäyttöön.

     

    Toinen esimerkki on Suomen rajoilla tapahtuva ympärivuorokautinen valvonta, joka kattaa myös radioaktiiviset aineet.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Ukrainan sota osoittaa, että mobiiliverkkojen varautuminen on tärkeää yhteiskunnan puolustuskyvyn ja kriisinsiedon kannalta

     

     

    Turvallisuuskriittisen teknologian trendit 2022 -katsaus

    Erillisverkkojen teknologitrendejä luotaavassa katsauksessa teemoina ovat Ukrainan sota ja sen heijastuminen tietoliikenteen ja mobiiliverkkojen turvallisuuteen sekä toimintavarmuuteen. Katsauksessa tarkastellaan myös avaruusteknologiaa ja -palveluita turvallisuustoimijoiden näkökulmasta.

     

    Ukrainan sota on saanut suomalaiset pohtimaan varautumista entistä tarkemmin. Erillisverkot oy:n teknologiajohtaja Antti Kauppinen nostaa esiin syitä, miksi Suomen on elintärkeää panostaa myös mobiiliverkkojen varautumiseen.

     

    1.  Toimivat mobiiliverkot yhdistävät viranomaiset ja kansalaiset. Mobiiliverkkojen avulla viranomaiset voivat helposti ja nopeasti saavuttaa kansalaiset sekä varoittaa ja ohjeistaa. Tärkeää on myös luoda uskoa ja nujertaa propagandaa. Yksi merkittävä menestys Ukrainassa on ollut pääkaupunki Kiovan matkalippu- ja pysäköintisovelluksen valjastaminen väestönsuojelun tietokanavaksi heti sodan alussa. Toisia sovelluksia on muokattu siten, että niiden avulla viranomaiset voivat saada kansalaisilta tilannekuvaa eri alueilta.

    ”Mobiiliverkkojen toimintakyky on eduksi Ukrainan puolustustaistelulle, koska kansalaiset voivat antaa tietoa vihollisen liikkeistä ja taisteluiden aiheuttamista vaurioista. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi aktiivista tilannetietojen, kuvien tai videoiden toimittamista viranomaisille tai vihollisen hallussa olevan alueen web-kameroiden hyödyntämistä”, Kauppinen sanoo.

     

    2.  Toimivat mobiiliverkot auttavat kansalaisia kestämään kriisejä. Moderni ihminen on mobiili-ihminen. Kriisin keskellä mobiilin merkitys korostuu entisestään. 

     

    ”Mobiilipalvelujen ja tietoverkkojen rooli on ensisijaisen tärkeä kansalaisten kriisinsietokyvyn ja resilienssin näkökulmasta. Kriisitilanteissa yhteys toisiin ihmisin korostuu. Välimatkoista huolimatta ihmiset voivat olla yhteydessä ja tietävät mitä ystäville ja sukulaisille kuuluu. Samalla he saavat ensiarvoisen tärkeää tietoa tilanteen etenemisestä”, Kauppinen muistuttaa.

     

    3.  Tietoliikennesatelliitit voivat tuoda apua sinne, missä mobiiliverkot eivät toimi. Innovatiiviset tavat hyödyntää teknologiaa ovat olleet keskiössä Ukrainassa. Esimerkiksi tietoliikennesatelliittipalvelua tarjoavan Space X -yrityksen perustaja Elon Musk aktivoi jo sodan alussa Starlink-palvelunsa käyttöön Ukrainassa. Siellä on nyt myös käytettävissä noin 10 000 Starlinkin päätelaitetta. 

     

    ”Tuhotun infrastruktuurin myötä on tuhoutunut myös osa tukiasemien kiinteistä tietoliikenneyhteyksistä. Ne ovat välttämättömiä tukiasemien toiminnalle. Näitä tuhoutuneita yhteyksiä on Ukrainassa korvattu Starlinkin avulla”, Kauppinen mainitsee.

     

    Vaikka Ukrainan mobiiliverkot ovat kärsineet siirtoyhteyksien katkeamisista, tukiasemien tuhoutumisesta ja sähkökatkoista, verkot ovat selvinneet siellä ennakoitua paremmin. Venäjä on myös itse hyödyntänyt Ukrainan mobiiliverkkoja omiin tarkoituksiinsa – ja Ukraina on pyrkinyt tätä estämään.

     

    Viranomaisilla on Ukrainassa käytössään sekä analogisia että digitaalisia viestintäjärjestelmiä, mutta Suomen viranomaisverkko Virven tapaista viranomaisverkkoa maassa ei ole.

    Lue lisää
  • 21.04.2022
    Innofactorille yritysturvallisuustodistus Puolustusvoimilta

    Puolustusvoimat on luovuttanut 14.3.2022 Innofactor oyj:lle yritysturvallisuustodistuksen, joka on voimassa 28.2.2027 saakka. Yritysturvallisuustodistus on virallinen asiakirja, jossa on arvioitu yrityksen luotettavuus ja sitoumuksenhoitokyky, vastuuhenkilöiden henkilöturvallisuusselvitykset, tietoturvallisuuden taso, hallinnolliset turvallisuusmenettelyt, tilaturvallisuus sekä tiedonkäsittelyn menettelyt. Todistusta voidaan käyttää osoituksena yrityksen turvallisuudesta kaikissa julkishallinnon toimituksissa, mutta tarvittaessa myös yksityissektorilla.

     

    ”Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa korostuu entisestään yritysten luotettavuus toimittajana, varsinkin julkishallinnossa. On todella hienoa, että Puolustusvoimat on arvioinut Innofactorin turvalliseksi toimijaksi. Uskon, että tämä osaltaan auttaa meitä menestymään entistä paremmin kilpailussa jatkossa”, toteaa Innofactorin perustaja ja toimitusjohtaja Sami Ensio.

     

    Lue lisää
  • 21.04.2022
    Terroristista verkkosisältöä koskeva lakiluonnos lausunnoille

    Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille lakiluonnoksen, jossa säädettäisiin toimivaltaisista viranomaisista terroristisen verkkosisällön torjunnassa. Esitys liittyy EU-asetukseen, jonka tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia tunnistaa ja poistaa verkkosisältöä, joka yllyttää terroristisiin tekoihin. Lausuntokierros päättyy 23.5.

     

    EU-asetus velvoittaa internetpalvelun tarjoajat suojaamaan aktiivisesti palvelunsa terroristisen sisällön levittämistä vastaan. Internetpalvelun tarjoajalla tarkoitetaan esimerkiksi sosiaalisen median verkkoalustoja kuten Facebookia ja Twitteriä, mutta myös pienempiä toimijoita. 

     

    Terroristisella sisällöllä puolestaan tarkoitetaan aineistoa, jossa esimerkiksi yllytetään johonkin terrorismirikosdirektiivissä tarkoitetun rikoksen tekemiseen.

    Lue lisää
  • 21.04.2022
    Sodexon työturvallisuus kohti maailman kärkeä

    Sodexo on työturvallisuudessa alansa edelläkävijä, selviää tuoreesta Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokituksesta.

     

    Monipalveluyritys Sodexo Suomi on saanut Nolla tapaturmaa -foorumin työturvallisuuden tasoluokituksessa vuodelle 2021 tason 2 – Kohti maailman kärkeä. Oman alansa edustajista Sodexo oli ainoa, joka ylsi kyseiselle tasolle.

     

    Nolla tapaturmaa -foorumin vuosittainen tasoluokitus kertoo yritysten työturvallisuuden tasosta. Luokituksen kriteerit on luotu yhdessä jäsentyöpaikkojen kanssa, ja kriteereihin lukeutuvat esimerkiksi työtapaturmien määrä ja niiden vakavuus. Tasoluokituksen saadakseen työpaikan on hallittava työtapaturmien tutkinta ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettely.

     

    Ylimmästäkin tasosta (Maailman kärjessä) Sodexo jäi vain hieman.

     

    ”Työpaikkatapaturmapoissaolotaajuus oli ainoa osa-alue, jossa yritys jäi ylimpään tasoon oikeuttavasta rajasta. Sodexon tunnusluku vuonna 2021 oli 28,26, mikä tarkoittaa, että miljoonaa työtuntia kohti Sodexolla oli 28,26 tuntia työtapaturmista johtuvia poissaoloja. Kyseisellä osa-alueella ykköstason raja on 25 tuntia.”

     

    ”Tulos on osoitus määrätietoisesta ja järjestelmällisestä työstämme työturvallisuuden eteen. Työmme jatkuu, ja uskomme, että ensi vuonna saavutamme ylimmän tason”, sanoo Sodexo Suomen työturvallisuupäällikkö Seppo Vartiainen.

     

    Sodexolla työtapaturmien määrä on vähentynyt radikaalisti vuodesta 2015, jolloin sairauslomaan johtaneita työtapaturmia kirjattiin 93. Viime tilikaudella niitä sattui viisi kappaletta.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Helsingin eläinpelastusyksikkö hälytetään nyt hätänumeron 112 kautta

    Helsingin kaupungin pelastuslaitos on siirtynyt eläinpelastustehtävien osalta valtakunnalliseen toimintamalliin 1.4.2022 lähtien. Eläinpelastusyksikkö hälytetään tehtäville hätäkeskuksen tekemän riskinarvion perusteella.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Biologisiin vaaroihin varautumisessa puutteita työpaikoilla

    Työsuojeluviranomaisten valvonnassa on selvinnyt, että työpaikoilla on runsaasti puutteita biologisiin vaaroihin varautumisessa. Lähes yhdeksän työpaikkaa kymmenestä sai viranomaisilta velvoitteita asiasta. Biologisia tekijöitä ovat muun muassa bakteerit, virukset, sienet, loiset sekä niiden myrkylliset aineenvaihduntatuotteet eli toksiinit.

     

    ”Monella työpaikalla tiedetään, että työpaikalla esiintyy biologisia tekijöitä, mutta niitä ei ole järjestelmällisesti tunnistettu, eikä niiden aiheuttamaa vaaraa ole riittävästi arvioitu”, kertoo työsuojelun ylitarkastaja Arja-Liisa Sikiö. 

     

    Työsuojeluviranomaiset ovat tehneet elokuusta 2020 lähtien yhteensä 450 biologisiin tekijöihin liittyvää työsuojelutarkastusta. Yli kolmannes tarkastuksista kohdistui sosiaali- ja terveysalan työpaikkoihin. 86 prosenttia työpaikoista sai tarkastuksissa velvoitteita. Yhteensä velvoitteita annettiin 818, eli suuri osa työpaikoista sai yhden tai useamman velvoitteen.

     

    Annettujen velvoitteiden suuri määrä kertoo siitä, että työpaikoilla riittää työnsarkaa biologisten tekijöiden tunnistamisen, sekä riskien arvioinnin ja työntekijöiden suojaamisen kanssa. Eniten tarkastuksia kohdistettiin sosiaali- ja terveysalan toimijoihin, vesi-, viemäri- ja jätehuoltoon sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalle.

     

    Työturvallisuuslainsäädännössä on määritelty työnantajalle laajat velvollisuudet huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta. Työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työn vaaratekijät sekä arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Kyberturvallisuudesta huolehtiminen entistä tärkeämpää myös kaupoille

    Kaupan ala ei ole kyberturvallisuuteen kohdistuvilta häiriöiltä ja uhkilta suojassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt kyberuhkia kaupan alalle myös Suomessa.

     

    Muun muassa sisäiset tietojärjestelmät, kuten toiminnanohjaus- ja tilausjärjestelmät sekä kaupan maksujärjestelmien toiminta edellyttävät kyberturvallisuuden tietoista huomioimista.

     

    Mitä kauppojen kannattaisi tehdä kehittääkseen kyberturvallisuutta? Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on koonnut erikokoisille ja eri aloilla toimiville yrityksille selkeitä ohjeita muun muassa tietomurtojen torjunnasta. Yksinkertaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi pilvipohjaiseen Office 365 -ympäristöön kuuluvan Outlook-pilvisähköpostipalvelun tunnusten suojaaminen sekä henkilöstön kouluttaminen tietoturvan perusteisiin.

     

    ”Hyvin rakennettu kyberturvallisuus suojaa toimintakykyä ja varmistaa, että liiketoiminnassa voidaan hyödyntää digitaalisten palveluiden ja järjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia”, kertoo Kaupan Liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Vankien kuntoutuksessa tulisi huomioida erityisesti neurokirjo – uusintarikollisuus vähenisi merkittävästi

     

     

    Neurokirjon piirteiden tiedetään olevan vangeilla yleisiä, mutta edelleenkään niitä ei tunnisteta tai hoideta tarpeeksi.  Esimerkiksi adhd on vankien keskuudessa jopa 5–10 kertaa yleisempi kuin väestössä keskimäärin. Tutkimusten mukaan nuorisovangeista jopa 30 prosenttia ja aikuisvangeista 26 prosenttia kärsii adhd-oireista.

     

    Vankien kuntoutuksessa tulisi ottaa huomioon erityisesti diagnosointi oikeanlaisen kuntoutuksen mahdollistamiseksi, mahdollinen lääkehoidon tarve sekä erilaiset tukitoimet ja toimintaterapia. Moni hyötyy myös esimerkiksi tunteidensäätelyn harjoitteista, kommunikaatiotaitojen opettelusta ja erilaisten opiskelutekniikoiden harjoittelusta.

     

    Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan oikeanlaisen kuntoutuksen ja lääkehoidon on huomattu vähentävän uusintarikollisuutta miehillä jopa 32 prosenttia ja naisilla jopa 41 prosenttia.

     

    Kriminaalihuollon tukisäätiön Oppimisvalmennuksen asiantuntija Anna Taavitsainen kohtaa työssään vankeja, joilla on neurokirjon piirteitä.

     

    ”Tukea oppimisvaikeuksiin on vaikea saada vankilasta käsin, mikä on harmi. Meidän kauttamme tukea saaneet ovat todella motivoituneita. Palautteen perusteella asiakkaat kokevat työskentelyn erittäin hyödyllisenä”, Taavitsainen sanoo.

     

    Perinteiset rikosoikeudelliset ohjelmat tai väliintulot voivat olla jopa haitallisia tai ainakin soveltumattomia varsinkin neurokirjon nuorelle.

     

    ”Nuorten kanssa työskentelyssä on otettava huomioon, että kaikki eivät ole samasta muotista. Se luo myös ilmapiirin, jossa erilaisuus hyväksytään, ja sellaisessa yhteiskunnassa nuori pysyy mukana”, kertoo Kriminaalihuollon tukisäätiön Nuorten toiminnan vastaava ohjaaja Charlotte Pettersson.

     

    Neurokirjon piirteiden tunnistaminen ja oikeanlaisen kuntoutuksen ja tuen saaminen vähentää paitsi inhimillistä kärsimystä, myös yleistä hyvinvointia ja yhteiskunnallista turvallisuutta.

     

    Kriminaalihuollon tukisäätiö, Vapautumisen asumisen verkosto ja Oppimisvalmennustyön verkosto järjestivät maaliskuussa kaikille avoimen webinaarin, jonka teema oli neurokirjo, rikostaustaisuus ja asuminen.

    Lue lisää