turvallisuus ja riskienhallinta

Tervetuloa Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden sekä
Turvallisuuden ja Riskienhallinnan (T&RH) Tietopalvelu Oy:n verkkosivuille

Uutiset

  • 26.08.2022
    Nimityksiä Seclion oy:ssä

     

    Niko Ryhänen on nimitetty toimitusjohtajaksi, Jari Mattila myyntijohtajaksi ja Jari-Pekka Vuorinen Asiantuntijapalvelut-liiketoimintayksikköön projektipäälliköksi.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Securitas vei päätökseen Stanley Securityn oston

     

     

    Maailmanlaajuisesti noin 345 000 turvallisuusammattilaista työllistävä ruotsalainen Securitas-konserni on saanut päätökseen viime vuoden joulukuusta saakka valmistellun Stanley Security- ja Stanley Healthcare -toimintojen oston. Toiminnot ostetaan yhdysvaltalaiselta emoyhtiöltä Stanley Black & Deckeriltä. Kaupan hinta on 3,2 miljardia dollaria.

     

    ”Yhdistetty osaamisemme, ja toisiaan täydentävät tuotteemme sekä maailmanlaajuinen toiminta-alueemme antavat entistä enemmän lisäarvoa asiakkaillemme ja yhteisöille”, kertoo Stanley Securityn maailmanpääjohtaja Matthew Kushner.

     

    ”Emme olisi voineet saada Securitasta parempaa kumppania. Yhdessä tarjoamme integroidun vartiointi-, terveys- ja turvatoimiin kokonaisvaltaisen lähestysmistavan, joka antaa asiakkaillemme aitoa kilpailuetua.”

     

    Stanley Securityn palveluksessa on noin 7 800 työntekijää Pohjois-Amerikassa, Britteinsaarilla, Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa ja Pohjoismaissa. Suomessa Stanley Security työllistää yli 230 työntekijää.

     

    Securitas Suomen toimitusjohtaja Jarmo Mikkosen mukaan kauppa vahvistaa merkittävästi Securitaksen kilpailukykyä teknologiapohjaisten ratkaisujen tarjoajana myös Suomessa.

     

    ”Asiakkaiden turvallisuustarpeiden täyttäminen edellyttää entistä integroituneempaa henkilöllisen ja teknisen valvonnan osaamista. Haluamme olla laaja-alainen turvallisuusosaaja, jonka verkostossa on vahvan turvallisuusjohtamisen osaamisen lisäksi erityisasiantuntijoita”, Mikkonen kuvailee.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Kopioitujen sim-korttien huijaukset kasvussa

    Tietoturvayhtiö Check Point Software varoittaa kännyköiden sim-kortteihin liittyvien huijausten yleistymisestä. Niin sanottu Sim-swapping eli sim-korttihuijaus voi mahdollistaa rikolliselle pääsyn puhelimen tietoihin, ja laitteen täyteen hallintaan, mukaan lukien esimerkiksi pankkisovellusten käyttö.

     

    Varkauden kohteeksi joutumista voi välttää, kun noudattaa varovaisuutta henkilötietojen suhteen, on varautunut tietojenkalasteluyrityksiin ja kiinnittää huomiota matkapuhelinsignaalin katkeamiseen, Check Point muistuttaa.

     

    Esimerkki sim-kortti huijauksesta

     

    Etelä-Afrikassa varkaat marssivat teleoperaattorin luo ja saivat väärennetyllä henkilötodistuksella kopion erään yhdistyksen talousjohtajan sim-kortista. Teleoperaattoreille varkaat kertoivat, että alkuperäinen sim-kortti oli kadonnut.

     

    Sen jälkeen varkaat menivät verkkopankkiin tyhjentämään yhdistyksen tiliä. Pankki halusi varmistaa sisään kirjautujan henkilöllisyyden lähettämällä hänen älypuhelimeensa kertakäyttöisen turvakoodin. Muuta ei tarvittu; varkaat veivät rahat.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Onnettomuuspaikkojen kuvaaminen usein vaarallista

     

    Liikenneonnettomuuspaikoilla tapahtuva kuvaaminen huolestuttaa pelastusalan toimijoita. Moni kuvaa ajattelemattomuuttaan, sillä kuvaaminen on nykypäivänä yleistä. Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -kampanjan tavoite onkin lisätä tietoa onnettomuuspaikkojen kuvaamisen ongelmallisuudesta, jotta yhä useampi onnettomuuskuva jäisi ottamatta.

     

    Vuonna 2020 tieliikenneonnettomuus oli pelastustoimen onnettomuustyypeistä kolmanneksi yleisin: tieliikenteeseen liittyviä tehtäviä kirjattiin 15 690, mikä oli 15 prosenttia kaikista pelastustehtävistä.

     

    Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Suomen pelastusalan ammattilaiset ja Suomen Ensihoitoalan Liitto.

     

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Kadettikunta on julkaissut uudistetun Suomi kylmässä sodassa -tietopankin

     

    Kadettikunta on julkaissut teknisesti uudistetun Suomi kylmässä sodassa -oppimisympäristön, joka on aiheeseen liittyvä tietopankki. Se toimii opetuksen tukena ja tietolähteenä kansalaisille.

     

    Tietopankki on osoitteessa: https://coldwar.fi/.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    LinkedIn eniten väärinkäytetty brändi

     

    Check Pointin tuoreen brändiväärennysraportin mukaan sähköpostihuijaukset ovat edelleen etätyöläisten riesa. Sähköpostihuijauksilla luodaan työntekijöille kiireen tuntua ja vedotaan inhimilliseen haluun tehdä hyvä diili.

     

    Yli puolet kaikista huijausyrityksistä on raportin mukaan tehty jonkin Microsoftin omistaman tuotemerkin nimissä. Esimerkiksi LinkedIn on ollut viime vuosineljänneksen ahkerimmin väärinkäytetty brändi.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Miten menneisyyden kokemukset sovitetaan uuteen ympäristöön?

     

    Millä tavoin Suomeen muuttaneet sovittavat menneisyyden kokemuksia uuden ympäristön tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin? Aihetta on tutkinut Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden maisteri Tiina Määttä väitöstyössään.

     

    ”Kun ihminen muuttaa maasta toiseen, hän joutuu väistämättä tarkastelemaan suhdettaan menneisyyteen. Samaan aikaan uudet kokemukset saavat pohtimaan minäkuvaa. Vanhojen kokemusten ja uusien kokemusten välinen vuoropuhelu tuottaakin tuoreita näkökulmia siihen, miten ihminen kokee itsensä ja paikkansa maailmassa”, Määttä kuvailee.

     

    ”Tarve kuulua johonkin ohjaa jokaisen käyttäytymistä.”

     

    Määtän mukaan kuulumisen kokemukset syntyvät usein arkisissa vuorovaikutustilanteissa, jotka voivat tapahtua myös toisilleen tuntemattomien ihmisten välillä. Kohtaamisia määrittää inhimillinen tarve jakaa kokemus- ja ajatusmaailmoja.

     

    Tutkimus kyseenalaistaa sosiaalityön käytännöissä ja tutkimuksessa perinteisen joko tai -ajattelun koskien kuulumisen dynamiikkaa.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Yhä useampi ihmiskaupan uhri hakeutuu auttamisjärjestelmän pariin

     

    Suomessa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautuu yhä enemmän hyväksikäytön uhreja. Yleisin ihmiskaupan muoto Suomessa on pakkotyö.

     

    Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä vastaanotti tämän vuoden tammi-kesäkuussa 185 hakemusta, joilla haluttiin päästä auttamisjärjestelmän asiakkaiksi. Ihmiskauppaan viittaavia olosuhteita on havaittu olevan erityisesti ravintoloissa, siivousalalla ja kasvihuoneilla.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Vinkkivideo: Kyber- ja informaatiovaikuttaminen, mitä minun on hyvä tietää? 

     

    Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on tehnyt kansalaisten ja organisaatioiden avuksi videon, joka antaa käytännön ohjeita ja vinkkejä informaatiovaikuttamiseen varautumiseen ja vastaamiseen. Noin 30 minuutin Kyber ja informaatiovaikuttaminen - mitä minun on hyvä tietää? - videolla kerrotaan, miten jokainen voi huolehtia tietoturvallisuudestaaan ja yksityisyydestään verkossa ja somessa, miten tunnistaa informaatiovaikuttamista ja miten arvioida verkossa lähteiden ja sisältöjen luotettavuutta.

     

    ”Tiedon lisääminen on tärkeää, jotta yhteiskunnan eri toimijat pystyvät varautumaan ja vastaamaan kyber- ja informaatioympäristössä nouseviin uudenlaisiin uhkiin. Kyse on yhteisestä asiasta”, toteaa Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen viestintäpäällikkö Jussi Toivanen.

     

    Videon ohjeet perustuvat eri viranomaisten viime vuosien aikana antamiin ohjeisiin ja suosituksiin, ja näistä erityisesti valtioneuvoston kanslian vuonna 2019 julkaisemaan oppaaseen Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen - opas viestijöille. 

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Jyväskylän yliopiston Safe-hanke haluaa korvata salasanat turvallisemmalla ratkaisulla

    Business Finlandilta merkittävän rahoituksen saanut Safe-hanke on kehittämässä innovaatiota, jonka toivotaan ratkaisevan salasanoihin liittyvät tietoturvahaasteet. Hankkeen tarkoitus on kehittää kaikissa käyttöjärjestelmissä, palveluissa ja laitteissa toimiva tunnistautumismenetelmä.

     

    ”Käyttäjillä on nykyään valtava määrä tilejä, ja niihin valitaan helppouden takia liian usein heikkoja salasanoja, tai vanhoja tuttuja salasanoja käytetään uudelleen. Siksi tarvitaan uutta radikaalia innovaatiota, joilla salasanojen nykyisiin ongelmiin pystytään puuttumaan,” hanketta johtava Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Naomi Woods kertoo.

     

    Innovaation yksityiskohtia ei ole vielä julkistettu.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Presidentti myönsi hengenpelastusmitalin SOL Palveluiden Srisuda Kiviselle

    Srisuda Kivinen työskentelee SOL Palveluilla metroasemien siivouksessa ja oli tavalliseen tapaansa siivoamassa Helsingin Yliopiston metroasemalla, kun hän havaitsi henkilön metron raiteilla.

     

    ”Riensin laiturin reunalle, päässäni vain ajatus, että hänet täytyy pelastaa. Samalla, kun soitin valvomoon, hyppäsin raiteille ja tartuin henkilöä kainaloista. Sain apua muutamalta metroa odottavalta matkustajalta, ja saimme viime tingassa henkilön nostettua pois raiteilta”, kertaa Srisuda Kivinen vuoden takaisia tapahtumia.

     

    Metron kuljettaja ehti vetää hätäjarrusta ennen saapumista asemalle. Tasavallan presidentti myönsi Srisudalle hengenpelastusmitalin rohkeasta toiminnasta, joka pelasti ihmisen hengen.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Uudistettu laki pelastustoimen laitteista lausunnoille

     

    Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen laiksi eräistä paloturvallisuuslaitteista. Uusi laki vastaisi sisällöllisesti pääosin voimassa olevaa pelastustoimen laitteista annettua lakia ja lain nojalla annettuja asetuksia. Lain rakennetta kuitenkin selkeytettäisiin ja sääntelyä nostettaisiin asetuksista lain tasolle. 

     

    Uudessa laissa säädettäisiin myös viranomaisen eli Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tehtävistä ja toimivaltuuksista. Uusi laki ehdotetaan lisättäväksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain soveltamisalaan.

    Lue lisää
  • 26.08.2022
    Uusi sanasto digitaaliseen toimintaympäristöön

    Vahti-toiminnassa (https://dvv.fi/vahti) on tuotettu uusi sanasto riskienhallintaan, erityisesti liittyen digitaaliseen toimintaympäristöön ja sen turvallisuuksiin.

     

    Uuteen sanastoon on ensimmäistä kertaa rakennettu yhteistä kieltä, joka yhdistää johdon, operatiivisen tason ja erilaisia käyttötarkoituksia, erityisesti digimaailma huomioiden.

     

    Sanaston esittelemiseksi tuotettiin lisäksi materiaalia riskienhallinnasta ja riskeistä viestimiseksi. Tuoreella sanastolla vahvistetaan turvallisuuden ymmärtämistä ja annetaan työkaluja epämääräisten uhkien työstämiseksi.

     

    Sanasto tulee kaikkien käyttöön osoitteeseen https://sanastot.suomi.fi/. Lisätietoja antaa projektipäällikkö Juho Reivo.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Loihde ostaa Turvakolmio Groupin

     

    Turvaratkaisuiden ja digitaalisen kehittämisen asiantuntijayhtiö Loihde oyj jatkaa kasvustrategiaansa yritysostojenkin kautta ja ostaa Turvakolmio Group oy:n koko osakekannan. Velaton kauppahinta on 6,85 miljoonaa euroa, ja se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä kaupantekotilaisuudessa.

     

    Turvakolmio Group on turvatekniikan ja lukituksen palvelutoimittaja, joka tuottaa yrityksille ja yhteisöille muun muassa kamera- ja kulunvalvontajärjestelmiä, paloturvajärjestelmiä ja lukitusratkaisuja. Yhtiön liikevaihto vuonna 2021 oli 14,4 miljoonaa euroa. Yhtiö on kasvanut viime vuosina keskimäärin 7 prosenttia vuodessa.

     

    Turvakolmiossa on 98 työntekijää, ja toimitusjohtaja on Pekka Usva.

     

    Loihde oyj koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: turvaratkaisuista, joissa yhtiö toimii brändin Loihde Trust -nimellä. Toinen liiketoiminta-alue toimii brändien Loihde Advisory, Loihde Analytics ja Loihde Factor -nimillä.

     

    Loihde-konsernin liikevaihto vuonna 2021 oli 108,1 miljoonaa euroa, ja henkilöstöä oli 750. Yhtiö on yksi Suomen suurimmista turvallisuusalan yrityksistä.

     

    Loihde oyj:n toimitusjohtaja on Samu Konttinen, ja Loihde Trust oy:n toimitusjohtaja Marko Järvinen.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Kyberturvallisuuspalkinto työelämäprofessori Martti Lehdolle

    Cyber Security Nordic 2022 -tapahtumassa Messukeskuksessa jaettiin toukokuussa kyberturvallisuuspalkinto kolmatta kertaa. 10 000:n euron palkinto myönnettiin Jyväskylän yliopiston työelämäprofessorille Martti Lehdolle.

     

    Palkintoraati arvostaa erityisesti Lehdon vaikutusta kansallisen kyberturvallisuusdokumentoinnin luomisessa, ja hänen tapaansa jakaa laaja-alaista tietoaan yliopistoympäristössä ja liiketoimintaverkostoissaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Raadin mukaan Lehto on omaa luokkaansa kyberdiplomatiassa ja kyberkapasiteetin rakentamisessa. Hänen osaamistaan hyödynnetään usein myös eduskunnan komiteoissa.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Palokuntien suomenmestaruus ratkesi Raaseporissa

     
     Yleisen sarjan suomenmestariksi ja Jehumaljan voittajaksi nousi toukokuussa Kotkan VPK.

     

    Taitokilpailun voitti oli Tirilän VPK, ja kalustokilpailun Inkeroisten VPK. Paras yksikönjohtaja oli Sami Harju Inkeroisten VPK:sta.

     

    Joukkuetietokilpailun voitti Kotkan VPK, ja henkilökohtaisen tietokilpailun Kotkan VPK:n Simo Sarimo.

     

    Veteraanisarjan voitti Selänpään VPK Kouvolasta.

     

    Palokuntien suomenmestaruudesta ja kilpailun pääpalkinnosta Jehumaljasta on kilpailtu jo vuodesta 1952 lähtien.

     

    ”Kilpailutapahtumaan ottaa vuosittain osaa noin 35 palokuntaa ja 250 kilpailijaa sekä lähes 200 järjestelytehtävissä toimivaa. Joukon suuruus ja tiivis palokuntahenki on osoitus palokuntien suomenmestaruus- ja Jehumalja-kilpailuiden arvokkaista perinteistä ja kilpailun nykypäivän haasteista ja vaativuudesta”, kuvailee Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Suomalaisten turvallisuuden tunne aiempaa parempi

     

    Väestön asenteet ovat kevään aika muuttuneet aiempaa myönteisemmiksi maahanmuuttoa, kansainvälistä avunantoa, viranomaisia ja EU-yhteistyötä kohtaan. Turvallisuuden tunnekin on kasvanut viime vuodesta. Tiedot käyvät ilmi sisäministeriön Sentimentti-aineistosta.

     

    Sisäministeriö on kehittänyt yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa Sentimentti-työvälineen, joka tarjoaa kattavan ja monialaisen menetelmän ihmisten turvallisuuden tunteen ennakointiin, seurantaan ja analysointiin. Pääaineisto koostuu turvallisuuden tunnetta mittaavista kyselytutkimuksista.

     

    Enemmistö kokee elämänsä turvalliseksi Suomessa

     

    Maaliskuun ja toukokuun kyselyjen perusteella 73 prosenttia väestöstä kokee elämänsä turvalliseksi (viime vuonna 69 prosenttia). Merkittävää on, että väestön kokema turvallisuuden tunne on parantunut, vaikka ihmiset ovat enemmän huolissaan sotilaallisesta uhasta ja siitä, mihin suuntaan maailma on menossa.  

     

    Tuloksissa korostuu vahva luottamus turvallisuusviranomaisiin. Lisäksi EU-myönteisyys on kasvanut merkitsevästi, mihin on todennäköisesti vaikuttanut juurin hyökkäys Ukrainaan.

     

    Mediaa käytetään aiempaa enemmän


    Myös median käyttö on kasvanut viime vuodesta. Varsinkin kansainvälisten uutisten ja perinteisten medioiden kuten sanomalehtien, Ylen ja tv:n ajankohtaisohjelmien seuraaminen on kasvanut.

     

    38 prosenttia väestöstä on huolissaan informaatiovaikuttamisesta – erityisesti he, jotka seuraavat eniten kansainvälisiä uutisia kriiseistä ja poliittisista jännitteistä.

     

    Eri taustamuuttujien avulla tunnistettiin kuusi väestöryhmää, jotka poikkeavat toisistaan merkittävästi sisäiseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Omasta turvallisuudestaan ovat enemmän huolestuneita  ”varovaiset perinteiset” ja ”pessimistiset luottamusvajeiset”, kun taas vähiten huolestuneita ovat ”huolettomat pärjääjät”.

     

    Viranomaisten tiedolla johtamista parannetaan

     

    Sisäministeriö jatkokehittää Sentimentti-työvälinettä seuraavan vuoden aikana, jonka jälkeen se on laajemmin myös muiden viranomaisten käytettävissä. Jatkossa keskeiset tulokset julkaistaan vuosittain netissä Sisäisen turvallisuuden portaalissa.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Varautuminen kiinnostaa ennätyksellisen paljon

    Sisäinenturvallisuus.fi-sivuston mukaan tammikuussa 2022 noin 200 ihmistä päivässä päätyi lukemaan 72 tunnin varautumissuosituksesta osoitteesta 72tuntia.fi. Reilua kuukautta myöhemmin eli maaliskuun alussa sivuilla kävi päivittäin jo noin 30 000 ihmistä.

     

    ”72 tunnin varautumissuosituksessa on kyse siitä, miten kodeissa tulisi varautua häiriötilanteisiin, kuten pitkittyneisiin sähkökatkoihin tai vedenjakeluhäiriöihin. Ohjeet ovat voimassa ympäri vuoden, ja ne pätevät monenlaisiin tilanteisiin”, kertoo sivustolla viestinnän asiantuntija Sanna Räsänen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

     

     

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    ”Zombiakkujen” aiheuttamat tulipalot lisääntyneet

     

    Viime vuonna paristoja ja akkuja vietiin kierrätykseen ennätykselliset yli kaksi miljoonaa kiloa. Silti merkittävä määrä akuista jumiutuu edelleen kotien nurkkiin tai päätyy vääriin paikkoihin, kuten sekajätteeseen. Siellä ne heräävät entistä useammin vaarallisesti henkiin ”zombeina” ja syttyvät palamaan. 

     

    Pelastusviranomaiset ovat rekisteröineet 12 ”zombiakkujen” eli väärin käsiteltyjen akkujen ja paristojen aiheuttamaa palohälytystehtävää viimeisen kahdeksan kuukauden aikana. Tapaukset ovat lisääntyneet 50 prosenttia verrattuna aikaisempaan 20 kuukauden tarkastelujaksoon, jolloin tulipaloja rekisteröitiin keskimäärin yksi kuukaudessa.

     

    ”Paristot ja akut kannattaa ehdottomasti siivota nurkista, mutta on tärkeää viedä ne niille tarkoitettuun keräykseen”, painottaa Liisa-Marie Stenbäck Paristokierrätyksestä.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Samiedussa voi nyt opiskella turvallisuusalaa

    Ammattiopisto Samiedun koulutustarjonta on täydentynyt turvallisuusalan koulutuksilla. Ne alkavat vaiheittain vuoden 2022 aikana.

     

    Kesäkuussa on alkanut väliaikaisen vartijan koulutus, joka tarjoaa sisääntulon turvallisuusalalle ja vartijan koulutukseen. Syksyllä valikoima täydentyy vartijan koulutuksella ja myöhemmin turvallisuusalan perustutkinto- ja ammattitutkintokoulutuksilla.

     

    Lisätietoa samiedu.fi

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Vuoden Lotta on valonheitinlottana toiminut Kaarina Alvajärvi Turusta

     

    Kesäkuussa sata vuotta täyttävä Kaarina Alvajärvi on Vuoden Lotta 2022. Uskonnon lehtorin virastaan eläkkeellä oleva Alvajärvi on toinen jäljellä olevista valonheitinlotista. Hän toimi vuoden 1944 elo-syyskuussa Helsingin Kaarelassa valonheitinpatterissa.

     

    Valonheitinlotan valinta Vuoden Lotaksi tässä poikkeuksellisessa turvallisuustilanteessa korostaa suomalaisen naisen osallistumista maanpuolustukseen koko itsenäisyytemme ajan. 

     

     ”Valintamme kohdistui rouva Kaarina Alvajärveen, joka on toiminut rohkeana vapaaehtoisena valonheitinlottana sodassa ja osallistunut uutterasti Suomen jälleenrakentamiseen sotien jälkeen”, kertoo Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen.  

     

    Lottajärjestössä palvelleilla naisilla oli merkittävä rooli sodanaikaisessa huolto- ja avustustyössä ja maamme jälleenrakennustyössä. Alvajärvi on myös opettajan työssään vaikuttanut nuorempien polvien arvomaailmaan ja sotasukupolven perinnetiedon jakamiseen.

     

    Valonheitinlottana toiminut rouva Kaarina Alvajärvi on hyvä esimerkki siitä, kuinka vapaaehtoinen maanpuolustus on ollut luonteva osa suomalaisten naisten elämää koko itsenäisyytemme ajan. Valonheitinlotat olivat lotista ainoat, jotka saivat koulutuksen myös aseelliseen maanpuolustukseen. Näin he loivat pohjan tämän päivän naisille, joille kaikki yhteiskunnan maanpuolustustehtävät ovat avoimia.

     

    ”Erityisesti nyt, kun Venäjä käy raakalaismaista sotaa Ukrainassa, tulee usein mieleen, kuinka paljosta saamme olla kiitollisia näille urheille sotiemme veteraaneille. Tällä kunniamaininnalla haluamme kiittää rouva Alvajärveä vapaasta Suomestamme ja aktiivisen naisen mallista, jonka lotat ovat meille nykynaisille antaneet”, Nurminen jatkaa.

     

    Lotta Svärd Säätiö vaalii lottien perintöä ja haluaa panostaa tulevaisuudessa erityisesti siihen, että naisten vapaaehtoinen maanpuolustus on paremmin yhteiskunnan käytössä. 

     

     

    Kaarina Alvajärvi (o.s. Ravantti) 

    · Syntyi 10.6.1922 Uusikirkko Tl:ssä ja muutti sieltä vanhempiensa kanssa Sortavalaan ja edelleen evakkona Lokalahteen.

     

    · Liittyi lottiin veljensä kaaduttua 20-vuotiaana Kollaan taisteluissa vuonna 1941.

     

    · Kävi kuitenkin lukio-opintonsa loppuun ja hän pääsi varsinaisiin lottatöihin vasta vuonna 1944.

     

    · Helmikuussa 1944 Helsinkiin kohdistuneiden pommitusten jälkeen ilmatorjunta etsi lisävoimia korkeakoulutetuista naisista miesten käydessä vähiin. Kokoon saatiin 150 naista, jotka koulutettiin valonheitinpatteriin. Lottia koulutettiin ensin Helsingissä Degerössä ja elokuun alussa heidät siirrettiin Helsingin luoteispuolella maastoon moneen eri paikkaan.

     

    · Alvajärvi toimi Kaarelassa elo-syyskuussa siihen saakka, että 1.10.1944 hänet kotiutettiin.

     

    Vuoden Lotta-tunnustus

     

    Lotta Svärd Säätiön Vuoden Lotta -tunnustus myönnetään lottatyössä ansioituneelle henkilölle tai lottahengessä uutterasti toisten hyväksi toimineelle suomalaiselle naiselle. Tunnustus on myönnetty vuodesta 2007 lähtien. Tästä vuodesta lähtien Vuoden Lotta julkistetaan aina Lotan päivänä 12. toukokuuta.

    Vuoden Lotta edustaa lähes 240 000 lottaa ja pikkulottaa, jotka tekivät lottajärjestössä vapaaehtoista maanpuolustustyötä sotilaiden ja siviilien hyväksi. Väestömäärään suhteutettuna lottajärjestö oli maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Tällä hetkellä säätiön rekisterissä on lottia ja pikkulottia vajaa 7 000, joista lottia on 1 200.   

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Vuoden Lotta on valonheitinlottana toiminut Kaarina Alvajärvi Turusta

     

    Kesäkuussa sata vuotta täyttävä Kaarina Alvajärvi on Vuoden Lotta 2022. Uskonnon lehtorin virastaan eläkkeellä oleva Alvajärvi on toinen jäljellä olevista valonheitinlotista. Hän toimi vuoden 1944 elo-syyskuussa Helsingin Kaarelassa valonheitinpatterissa.

     

    Valonheitinlotan valinta Vuoden Lotaksi tässä poikkeuksellisessa turvallisuustilanteessa korostaa suomalaisen naisen osallistumista maanpuolustukseen koko itsenäisyytemme ajan. 

     

     ”Valintamme kohdistui rouva Kaarina Alvajärveen, joka on toiminut rohkeana vapaaehtoisena valonheitinlottana sodassa ja osallistunut uutterasti Suomen jälleenrakentamiseen sotien jälkeen”, kertoo Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen.  

     

    Lottajärjestössä palvelleilla naisilla oli merkittävä rooli sodanaikaisessa huolto- ja avustustyössä ja maamme jälleenrakennustyössä. Alvajärvi on myös opettajan työssään vaikuttanut nuorempien polvien arvomaailmaan ja sotasukupolven perinnetiedon jakamiseen.

     

    Valonheitinlottana toiminut rouva Kaarina Alvajärvi on hyvä esimerkki siitä, kuinka vapaaehtoinen maanpuolustus on ollut luonteva osa suomalaisten naisten elämää koko itsenäisyytemme ajan. Valonheitinlotat olivat lotista ainoat, jotka saivat koulutuksen myös aseelliseen maanpuolustukseen. Näin he loivat pohjan tämän päivän naisille, joille kaikki yhteiskunnan maanpuolustustehtävät ovat avoimia.

     

    ”Erityisesti nyt, kun Venäjä käy raakalaismaista sotaa Ukrainassa, tulee usein mieleen, kuinka paljosta saamme olla kiitollisia näille urheille sotiemme veteraaneille. Tällä kunniamaininnalla haluamme kiittää rouva Alvajärveä vapaasta Suomestamme ja aktiivisen naisen mallista, jonka lotat ovat meille nykynaisille antaneet”, Nurminen jatkaa.

     

    Lotta Svärd Säätiö vaalii lottien perintöä ja haluaa panostaa tulevaisuudessa erityisesti siihen, että naisten vapaaehtoinen maanpuolustus on paremmin yhteiskunnan käytössä. 

     

     

    Kaarina Alvajärvi (o.s. Ravantti) 

    · Syntyi 10.6.1922 Uusikirkko Tl:ssä ja muutti sieltä vanhempiensa kanssa Sortavalaan ja edelleen evakkona Lokalahteen.

     

    · Liittyi lottiin veljensä kaaduttua 20-vuotiaana Kollaan taisteluissa vuonna 1941.

     

    · Kävi kuitenkin lukio-opintonsa loppuun ja hän pääsi varsinaisiin lottatöihin vasta vuonna 1944.

     

    · Helmikuussa 1944 Helsinkiin kohdistuneiden pommitusten jälkeen ilmatorjunta etsi lisävoimia korkeakoulutetuista naisista miesten käydessä vähiin. Kokoon saatiin 150 naista, jotka koulutettiin valonheitinpatteriin. Lottia koulutettiin ensin Helsingissä Degerössä ja elokuun alussa heidät siirrettiin Helsingin luoteispuolella maastoon moneen eri paikkaan.

     

    · Alvajärvi toimi Kaarelassa elo-syyskuussa siihen saakka, että 1.10.1944 hänet kotiutettiin.

     

    Vuoden Lotta-tunnustus

     

    Lotta Svärd Säätiön Vuoden Lotta -tunnustus myönnetään lottatyössä ansioituneelle henkilölle tai lottahengessä uutterasti toisten hyväksi toimineelle suomalaiselle naiselle. Tunnustus on myönnetty vuodesta 2007 lähtien. Tästä vuodesta lähtien Vuoden Lotta julkistetaan aina Lotan päivänä 12. toukokuuta.

     

    Vuoden Lotta edustaa lähes 240 000 lottaa ja pikkulottaa, jotka tekivät lottajärjestössä vapaaehtoista maanpuolustustyötä sotilaiden ja siviilien hyväksi. Väestömäärään suhteutettuna lottajärjestö oli maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Tällä hetkellä säätiön rekisterissä on lottia ja pikkulottia vajaa 7 000, joista lottia on 1 200.   

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Securitas ja Bitwards yhteistyöhön

    Securitas oy ja Bitwards oy ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tavoite on huomioida se, että asiakkaiden tarpeet ja Securitaksen palvelut kohtaisivat toisensa aiempaakin paremmin. Perinteisen kulunhallinnan vaihtoehtona on nyt mobiiliavauspalvelu, jota hallinnoidaan kätevästi pilvestä.

     

    Bitwards on suomalainen vuonna 2016 perustettu teknologiayritys, joka tuottaa patentoitua mobiiliavainteknologiaa ja pilvipohjaista kulunhallintapalvelua. Bitwards on monien pienten ja keskisuurten yritysten ja Suomen suurimpien yliopistojen ja julkisten liikelaitosten luotettava kumppani.

     

    Mobiiliavaus löytyy nyt tuoteperheestä nimellä Securitas Opens ja samalla nimellä mobiilisovelluskaupoista.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Radioaktiiviset aineet löytyvät viranomaisten yhteistyöllä

    Säteilyturvakeskus on julkaissut raportin Ydinaineiden ja muiden radioaktiivisten aineiden valtakunnallinen havaitsemisarkkitehtuuri. Raportissa kuvataan viranomaisten ja muiden organisaatioiden yhteistyötä vahingossa, tai tahallaan valvonnan ulkopuolelle joutuneiden radioaktiivisten aineiden etsimisessä ja löytämisessä.

     

    Viranomaisyhteistyönä tehdyn havaitsemisarkkitehtuurin toimittaja, johtava asiantuntija Kari Peräjärvi Säteilyturvakeskuksesta toteaa, että hyvällä havaitsemisarkkitehtuurilla varmistetaan onnistunut ja kustannustehokas viranomaistoiminta, vältetään päällekkäistä tekemistä ja eri viranomaisten toimintojen väliin jääviä aukkoja.

     

    Peräjärven mukaan asiat ovat Suomessa varsin hyvällä tolalla.

     

    ”Pelkästään se, että meillä on yhteistyön arkkitehtuuri, joka pystytään kuvaamaan, on hyvä asia”, hän sanoo.

    .

    Yhteistyöesimerkkeinä urheilutapahtumat ja valvonta rajoilla

     

    Konkreettisina esimerkkeinä eri toimijoiden yhteistyöstä Peräjärvi mainitsee isoihin kansainvälisiin urheilutapahtumiin liittyvät turvajärjestelyt, joissa varaudutaan myös radioaktiivisten aineiden väärinkäyttöön.

     

    Toinen esimerkki on Suomen rajoilla tapahtuva ympärivuorokautinen valvonta, joka kattaa myös radioaktiiviset aineet.

    Lue lisää
  • 09.06.2022
    Ukrainan sota osoittaa, että mobiiliverkkojen varautuminen on tärkeää yhteiskunnan puolustuskyvyn ja kriisinsiedon kannalta

     

     

    Turvallisuuskriittisen teknologian trendit 2022 -katsaus

    Erillisverkkojen teknologitrendejä luotaavassa katsauksessa teemoina ovat Ukrainan sota ja sen heijastuminen tietoliikenteen ja mobiiliverkkojen turvallisuuteen sekä toimintavarmuuteen. Katsauksessa tarkastellaan myös avaruusteknologiaa ja -palveluita turvallisuustoimijoiden näkökulmasta.

     

    Ukrainan sota on saanut suomalaiset pohtimaan varautumista entistä tarkemmin. Erillisverkot oy:n teknologiajohtaja Antti Kauppinen nostaa esiin syitä, miksi Suomen on elintärkeää panostaa myös mobiiliverkkojen varautumiseen.

     

    1.  Toimivat mobiiliverkot yhdistävät viranomaiset ja kansalaiset. Mobiiliverkkojen avulla viranomaiset voivat helposti ja nopeasti saavuttaa kansalaiset sekä varoittaa ja ohjeistaa. Tärkeää on myös luoda uskoa ja nujertaa propagandaa. Yksi merkittävä menestys Ukrainassa on ollut pääkaupunki Kiovan matkalippu- ja pysäköintisovelluksen valjastaminen väestönsuojelun tietokanavaksi heti sodan alussa. Toisia sovelluksia on muokattu siten, että niiden avulla viranomaiset voivat saada kansalaisilta tilannekuvaa eri alueilta.

    ”Mobiiliverkkojen toimintakyky on eduksi Ukrainan puolustustaistelulle, koska kansalaiset voivat antaa tietoa vihollisen liikkeistä ja taisteluiden aiheuttamista vaurioista. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi aktiivista tilannetietojen, kuvien tai videoiden toimittamista viranomaisille tai vihollisen hallussa olevan alueen web-kameroiden hyödyntämistä”, Kauppinen sanoo.

     

    2.  Toimivat mobiiliverkot auttavat kansalaisia kestämään kriisejä. Moderni ihminen on mobiili-ihminen. Kriisin keskellä mobiilin merkitys korostuu entisestään. 

     

    ”Mobiilipalvelujen ja tietoverkkojen rooli on ensisijaisen tärkeä kansalaisten kriisinsietokyvyn ja resilienssin näkökulmasta. Kriisitilanteissa yhteys toisiin ihmisin korostuu. Välimatkoista huolimatta ihmiset voivat olla yhteydessä ja tietävät mitä ystäville ja sukulaisille kuuluu. Samalla he saavat ensiarvoisen tärkeää tietoa tilanteen etenemisestä”, Kauppinen muistuttaa.

     

    3.  Tietoliikennesatelliitit voivat tuoda apua sinne, missä mobiiliverkot eivät toimi. Innovatiiviset tavat hyödyntää teknologiaa ovat olleet keskiössä Ukrainassa. Esimerkiksi tietoliikennesatelliittipalvelua tarjoavan Space X -yrityksen perustaja Elon Musk aktivoi jo sodan alussa Starlink-palvelunsa käyttöön Ukrainassa. Siellä on nyt myös käytettävissä noin 10 000 Starlinkin päätelaitetta. 

     

    ”Tuhotun infrastruktuurin myötä on tuhoutunut myös osa tukiasemien kiinteistä tietoliikenneyhteyksistä. Ne ovat välttämättömiä tukiasemien toiminnalle. Näitä tuhoutuneita yhteyksiä on Ukrainassa korvattu Starlinkin avulla”, Kauppinen mainitsee.

     

    Vaikka Ukrainan mobiiliverkot ovat kärsineet siirtoyhteyksien katkeamisista, tukiasemien tuhoutumisesta ja sähkökatkoista, verkot ovat selvinneet siellä ennakoitua paremmin. Venäjä on myös itse hyödyntänyt Ukrainan mobiiliverkkoja omiin tarkoituksiinsa – ja Ukraina on pyrkinyt tätä estämään.

     

    Viranomaisilla on Ukrainassa käytössään sekä analogisia että digitaalisia viestintäjärjestelmiä, mutta Suomen viranomaisverkko Virven tapaista viranomaisverkkoa maassa ei ole.

    Lue lisää
  • 21.04.2022
    Innofactorille yritysturvallisuustodistus Puolustusvoimilta

    Puolustusvoimat on luovuttanut 14.3.2022 Innofactor oyj:lle yritysturvallisuustodistuksen, joka on voimassa 28.2.2027 saakka. Yritysturvallisuustodistus on virallinen asiakirja, jossa on arvioitu yrityksen luotettavuus ja sitoumuksenhoitokyky, vastuuhenkilöiden henkilöturvallisuusselvitykset, tietoturvallisuuden taso, hallinnolliset turvallisuusmenettelyt, tilaturvallisuus sekä tiedonkäsittelyn menettelyt. Todistusta voidaan käyttää osoituksena yrityksen turvallisuudesta kaikissa julkishallinnon toimituksissa, mutta tarvittaessa myös yksityissektorilla.

     

    ”Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa korostuu entisestään yritysten luotettavuus toimittajana, varsinkin julkishallinnossa. On todella hienoa, että Puolustusvoimat on arvioinut Innofactorin turvalliseksi toimijaksi. Uskon, että tämä osaltaan auttaa meitä menestymään entistä paremmin kilpailussa jatkossa”, toteaa Innofactorin perustaja ja toimitusjohtaja Sami Ensio.

     

    Lue lisää
  • 21.04.2022
    Terroristista verkkosisältöä koskeva lakiluonnos lausunnoille

    Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille lakiluonnoksen, jossa säädettäisiin toimivaltaisista viranomaisista terroristisen verkkosisällön torjunnassa. Esitys liittyy EU-asetukseen, jonka tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia tunnistaa ja poistaa verkkosisältöä, joka yllyttää terroristisiin tekoihin. Lausuntokierros päättyy 23.5.

     

    EU-asetus velvoittaa internetpalvelun tarjoajat suojaamaan aktiivisesti palvelunsa terroristisen sisällön levittämistä vastaan. Internetpalvelun tarjoajalla tarkoitetaan esimerkiksi sosiaalisen median verkkoalustoja kuten Facebookia ja Twitteriä, mutta myös pienempiä toimijoita. 

     

    Terroristisella sisällöllä puolestaan tarkoitetaan aineistoa, jossa esimerkiksi yllytetään johonkin terrorismirikosdirektiivissä tarkoitetun rikoksen tekemiseen.

    Lue lisää
  • 21.04.2022
    Sodexon työturvallisuus kohti maailman kärkeä

    Sodexo on työturvallisuudessa alansa edelläkävijä, selviää tuoreesta Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokituksesta.

     

    Monipalveluyritys Sodexo Suomi on saanut Nolla tapaturmaa -foorumin työturvallisuuden tasoluokituksessa vuodelle 2021 tason 2 – Kohti maailman kärkeä. Oman alansa edustajista Sodexo oli ainoa, joka ylsi kyseiselle tasolle.

     

    Nolla tapaturmaa -foorumin vuosittainen tasoluokitus kertoo yritysten työturvallisuuden tasosta. Luokituksen kriteerit on luotu yhdessä jäsentyöpaikkojen kanssa, ja kriteereihin lukeutuvat esimerkiksi työtapaturmien määrä ja niiden vakavuus. Tasoluokituksen saadakseen työpaikan on hallittava työtapaturmien tutkinta ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettely.

     

    Ylimmästäkin tasosta (Maailman kärjessä) Sodexo jäi vain hieman.

     

    ”Työpaikkatapaturmapoissaolotaajuus oli ainoa osa-alue, jossa yritys jäi ylimpään tasoon oikeuttavasta rajasta. Sodexon tunnusluku vuonna 2021 oli 28,26, mikä tarkoittaa, että miljoonaa työtuntia kohti Sodexolla oli 28,26 tuntia työtapaturmista johtuvia poissaoloja. Kyseisellä osa-alueella ykköstason raja on 25 tuntia.”

     

    ”Tulos on osoitus määrätietoisesta ja järjestelmällisestä työstämme työturvallisuuden eteen. Työmme jatkuu, ja uskomme, että ensi vuonna saavutamme ylimmän tason”, sanoo Sodexo Suomen työturvallisuupäällikkö Seppo Vartiainen.

     

    Sodexolla työtapaturmien määrä on vähentynyt radikaalisti vuodesta 2015, jolloin sairauslomaan johtaneita työtapaturmia kirjattiin 93. Viime tilikaudella niitä sattui viisi kappaletta.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Helsingin eläinpelastusyksikkö hälytetään nyt hätänumeron 112 kautta

    Helsingin kaupungin pelastuslaitos on siirtynyt eläinpelastustehtävien osalta valtakunnalliseen toimintamalliin 1.4.2022 lähtien. Eläinpelastusyksikkö hälytetään tehtäville hätäkeskuksen tekemän riskinarvion perusteella.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Biologisiin vaaroihin varautumisessa puutteita työpaikoilla

    Työsuojeluviranomaisten valvonnassa on selvinnyt, että työpaikoilla on runsaasti puutteita biologisiin vaaroihin varautumisessa. Lähes yhdeksän työpaikkaa kymmenestä sai viranomaisilta velvoitteita asiasta. Biologisia tekijöitä ovat muun muassa bakteerit, virukset, sienet, loiset sekä niiden myrkylliset aineenvaihduntatuotteet eli toksiinit.

     

    ”Monella työpaikalla tiedetään, että työpaikalla esiintyy biologisia tekijöitä, mutta niitä ei ole järjestelmällisesti tunnistettu, eikä niiden aiheuttamaa vaaraa ole riittävästi arvioitu”, kertoo työsuojelun ylitarkastaja Arja-Liisa Sikiö. 

     

    Työsuojeluviranomaiset ovat tehneet elokuusta 2020 lähtien yhteensä 450 biologisiin tekijöihin liittyvää työsuojelutarkastusta. Yli kolmannes tarkastuksista kohdistui sosiaali- ja terveysalan työpaikkoihin. 86 prosenttia työpaikoista sai tarkastuksissa velvoitteita. Yhteensä velvoitteita annettiin 818, eli suuri osa työpaikoista sai yhden tai useamman velvoitteen.

     

    Annettujen velvoitteiden suuri määrä kertoo siitä, että työpaikoilla riittää työnsarkaa biologisten tekijöiden tunnistamisen, sekä riskien arvioinnin ja työntekijöiden suojaamisen kanssa. Eniten tarkastuksia kohdistettiin sosiaali- ja terveysalan toimijoihin, vesi-, viemäri- ja jätehuoltoon sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalle.

     

    Työturvallisuuslainsäädännössä on määritelty työnantajalle laajat velvollisuudet huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta. Työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työn vaaratekijät sekä arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Kyberturvallisuudesta huolehtiminen entistä tärkeämpää myös kaupoille

    Kaupan ala ei ole kyberturvallisuuteen kohdistuvilta häiriöiltä ja uhkilta suojassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt kyberuhkia kaupan alalle myös Suomessa.

     

    Muun muassa sisäiset tietojärjestelmät, kuten toiminnanohjaus- ja tilausjärjestelmät sekä kaupan maksujärjestelmien toiminta edellyttävät kyberturvallisuuden tietoista huomioimista.

     

    Mitä kauppojen kannattaisi tehdä kehittääkseen kyberturvallisuutta? Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on koonnut erikokoisille ja eri aloilla toimiville yrityksille selkeitä ohjeita muun muassa tietomurtojen torjunnasta. Yksinkertaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi pilvipohjaiseen Office 365 -ympäristöön kuuluvan Outlook-pilvisähköpostipalvelun tunnusten suojaaminen sekä henkilöstön kouluttaminen tietoturvan perusteisiin.

     

    ”Hyvin rakennettu kyberturvallisuus suojaa toimintakykyä ja varmistaa, että liiketoiminnassa voidaan hyödyntää digitaalisten palveluiden ja järjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia”, kertoo Kaupan Liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Vankien kuntoutuksessa tulisi huomioida erityisesti neurokirjo – uusintarikollisuus vähenisi merkittävästi

     

     

    Neurokirjon piirteiden tiedetään olevan vangeilla yleisiä, mutta edelleenkään niitä ei tunnisteta tai hoideta tarpeeksi.  Esimerkiksi adhd on vankien keskuudessa jopa 5–10 kertaa yleisempi kuin väestössä keskimäärin. Tutkimusten mukaan nuorisovangeista jopa 30 prosenttia ja aikuisvangeista 26 prosenttia kärsii adhd-oireista.

     

    Vankien kuntoutuksessa tulisi ottaa huomioon erityisesti diagnosointi oikeanlaisen kuntoutuksen mahdollistamiseksi, mahdollinen lääkehoidon tarve sekä erilaiset tukitoimet ja toimintaterapia. Moni hyötyy myös esimerkiksi tunteidensäätelyn harjoitteista, kommunikaatiotaitojen opettelusta ja erilaisten opiskelutekniikoiden harjoittelusta.

     

    Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan oikeanlaisen kuntoutuksen ja lääkehoidon on huomattu vähentävän uusintarikollisuutta miehillä jopa 32 prosenttia ja naisilla jopa 41 prosenttia.

     

    Kriminaalihuollon tukisäätiön Oppimisvalmennuksen asiantuntija Anna Taavitsainen kohtaa työssään vankeja, joilla on neurokirjon piirteitä.

     

    ”Tukea oppimisvaikeuksiin on vaikea saada vankilasta käsin, mikä on harmi. Meidän kauttamme tukea saaneet ovat todella motivoituneita. Palautteen perusteella asiakkaat kokevat työskentelyn erittäin hyödyllisenä”, Taavitsainen sanoo.

     

    Perinteiset rikosoikeudelliset ohjelmat tai väliintulot voivat olla jopa haitallisia tai ainakin soveltumattomia varsinkin neurokirjon nuorelle.

     

    ”Nuorten kanssa työskentelyssä on otettava huomioon, että kaikki eivät ole samasta muotista. Se luo myös ilmapiirin, jossa erilaisuus hyväksytään, ja sellaisessa yhteiskunnassa nuori pysyy mukana”, kertoo Kriminaalihuollon tukisäätiön Nuorten toiminnan vastaava ohjaaja Charlotte Pettersson.

     

    Neurokirjon piirteiden tunnistaminen ja oikeanlaisen kuntoutuksen ja tuen saaminen vähentää paitsi inhimillistä kärsimystä, myös yleistä hyvinvointia ja yhteiskunnallista turvallisuutta.

     

    Kriminaalihuollon tukisäätiö, Vapautumisen asumisen verkosto ja Oppimisvalmennustyön verkosto järjestivät maaliskuussa kaikille avoimen webinaarin, jonka teema oli neurokirjo, rikostaustaisuus ja asuminen.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Ulkopuolinen selvitys poliisin rikostiedusteluun liittyvästä lainsäädännöstä käynnistyy

    Sisäministeriö on päättänyt teettää ulkopuolisella asiantuntijalla selvityksen poliisin rikostiedusteluun liittyvän lainsäädännön tilasta ja sen kehittämisestä. Selvityshenkilönä toimii rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Selvityksen on määrä valmistua helmikuussa 2023.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Luke toimittaa uuden Maatilapalot-podcastsarjan 

     

    Jokaisena vuoden päivänä jollain maatilalla Suomessa syttyy tulipalo, jonka laajuus ylittää vakuutuskorvauksen omavastuun. Joka toisena päivänä tällaisia paloja syttyy kaksi.

     

    Miten maatiloilla voisi varautua ennakkoon uhkaavaan tulipalotilanteeseen? Entä mitä tehdä, jos tilanne on jo päällä? Luonnonvarakeskuksen (Luke) uudessa Maatilapalot-podcastsarjassa keskustellaan maatilojen paloturvallisuudesta, tulipaloon varautumisesta ja eläinten pelastamisesta hätätilanteessa.

     

    Tyypillisesti maatiloilla palavat lypsykarjarakennukset, lämpökeskukset ja viljankuivaamot. Iso tulipalo maatilalla voi lamauttaa toiminnan ja aiheuttaa usein tuntuvia taloudellisia tappioita.

     

    Luken podcasteissa tarkastellaan paloturvallisuuden rakentumista ja tuodaan esiin erilaisia konkreettisia tapoja, miten paloturvallisuutta voisi parantaa ja hätätilanteeseen varautua.

     

    ”Vierainamme keskustelemassa ovat muiden muassa eläinlääkäri, pelastusalan ammattilainen ja maatilarakentamiseen vihkiytynyt arkkitehti”, kertoo podcastisäntä, ryhmäpäällikkö Kim Kaustell Lukesta.

     

    Podcastit on suunnattu maatilayrittäjille, mutta niissä on hyödyllistä tietoa myös alan opiskelijoille ja sidosryhmille. Maatilayrittäjät voivat esimerkiksi vain laittaa luurit korville, vaikka kesken peltotöiden ja ryhtyä kuuntelemaan. Sarja on tuotettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kanssa. 

     

    https://soundcloud.com/luonnonvarakeskus/sets/maatilapalot

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Kiristyshaittaohjelmat suurin uhka – kyberresilientti organisaatio on askeleen edellä kyberhyökkääjiä

    ”Kiristyshaittaohjelmat ovat tekniseltä toteutukseltaan aiempaa edistyneempiä, ja ne ovat merkittävin uhka organisaatioiden tietoturvalle vuonna 2022. Kasvavaan uhkaan voi kuitenkin varautua kehittämällä kyberresilienssiä eli kykyä ennakoida, kestää ja toipua mahdollisista kyberhyökkäyksistä”, korostaa Innofactor oy:n kyberturvallisuusyksikön johtaja Jarno Limnéll.

     

    Kiristyshaittaohjelman kohteeksi voivat joutua kaiken kokoiset organisaatiot toimialasta riippumatta. Huoli kiristysohjelmien aiheuttamista vahingoista välittyy myös Maailman talousfoorumin tekemästä selvityksestä, jossa kyberturvallisuusjohtajat nimeävät kiristyshaittaohjelmat suurimmaksi organisaationsa tietoturvaa uhkaavaksi tekijäksi.

     

    Vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla kiristyshaittaohjelmien hyökkäysten määrä kasvoi jopa 151 prosenttia maailmanlaajuisesti, joten hyökkäyksen kohteeksi joutuminen on entistä todennäköisempää. Jarno Limnéll kehottaa organisaatioita varautumaan kiristyshyökkäyksiin:

     

    ”Organisaatioiden on nostettava kyberturvavalmiuttaan hyvissä ajoin.”

     

    Teknisen suojautumisen lisäksi kyberresilientti organisaatio on varautunut tietoturvahäiriöihin myös hallinnollisesti esimerkiksi seuraavin tavoin: Luomalla ja jalkauttamalla tietoturvapolitiikka, jossa määritetään organisaation tietoturvakäytännöt. Laatimalla tietoturvapoikkeamien hallintasuunnitelma. Sitouttamalla organisaation johto ylläpitämään tietoturvamyönteistä toimintakulttuuria. Ylläpitämällä henkilöstön ymmärrystä tietoturvallisista toimintatavoista. Pitämällä verkon järjestelmät päivitettyinä sekä varmuuskopioimalla tiedostot säännöllisesti.

     

    ”Resilienssin ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä”, Limnéll muistuttaa.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Läheisviestintäsovellus on kätevä tapa pitää yhteyttä hoivakodin ja läheisen välillä

    Läheisviestintäsovellus on kätevä tapa pitää yhteyttä hoivakodin ja läheisen välillä.

     

    ”Halusimme tehdä kotiemme asukkaiden elämän näkyväksi heidän omaisilleen ja otimme teknologian avuksi. Syntyi sovellus, joka kulkee nimellä OmaEsperi”, kertoo Esperin liiketoimintajohtaja Arne Köhler.

     

    Viestintäsovelluksen avulla asukkaiden omaiset saavat säännöllisesti viestejä ja kuvia, jotka kertovat heille läheisen elämästä Esperin kodissa. Samalla läheiset pääsevät lukemaan Esperiä koskevia uutisia ja seuraamaan kotien yleisiä kuulumisia – kaikki yhdestä paikasta.  

     

    ”Aloitin OmaEsperin käytön jo silloin, kun palvelua vasta pilotoitiin. Säännölliset viestit kodista olivat tärkeitä ja rauhoittivat mieltäni. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja erityisesti nyt poikkeusaikoina viestien merkitys vain korostuu entisestään”, kuvailee OmaEsperiä käyttävän asukkaan läheinen Riitta Esperi Koti Narikasta. 

     

    OmaEsperin käyttöön ei tarvita muuta kuin sähköposti ja päätelaite, joka voi olla älypuhelin, tabletti tai tietokone.

     

    Esperin ja Finlabsin yhteistyönä syntynyt sovellus on helppokäyttöinen ja tietoturvallinen tapa viestitellä. Työkalussa tiedot kulkevat kahteen suuntaan, ja mukaan voi liittää myös kuvia.  Läheisviestintätyökalun pohjana on Tuikku-niminen sovellus, joka on helppo muuntaa sovellusta käyttävän yrityksen näköiseksi. Esperillä työkalu kulkee nimellä OmaEsperi. 

     

    ”Tuikku on kehitetty kotimaisin voimin Oulussa. Palvelumuotoilu tehtiin tiiviissä yhteistyössä Esperi Caren kanssa. Helppokäyttöisyys ja turvallisuus olivat kantavia teemoja ohjelmistoa kehittäessä”, kertoo ohjelmistokehityksestä vastannut projektipäällikkö Matti Asumaniemi Finlabsilta.

     

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Safetum osti Turvakohde-ohjelmiston Visma Tampuurilta

    Visma Tampuuri oy ja Safetum oy ovat helmikuussa sopineet liiketoimintakaupasta, jonka myötä selainpohjainen Turvakohde-ohjelmisto ja siihen liittyvä liiketoiminta ja asiakkuudet siirtyvät Safetumille. Turvakohde on selainpohjainen kiinteistöturvasovellus, jonka avulla voidaan varmistaa, että kiinteistöllä on käytössään lakisääteiset pelastussuunnitelmat.

     

    Visma Tampuuri ja Safetum ovat toimineet yhteistyössä jo pidemmän aikaa. Nyt tehdyn liiketoimintakaupan yhteydessä osapuolet sopivat myös yhteistyöstä, jonka myötä Tampuurin ja Safetumin verkkopalvelut yhdistetään tulevaisuudessa yhä tiiviimmäksi yhteiseksi kokonaisuudeksi.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Viranomaisten toimintaedellytyksiä kansallisen kyberturvallisuuden varmistamisessa arvioidaan ja kehitetään

    Sisäministeriö ja puolustusministeriö ovat asettaneet selvityshankkeen, jossa arvioidaan viranomaisten toimintaedellytyksiä kansallisen kyberturvallisuuden varmistamisessa, kyberrikollisuuden torjunnassa, kyberpuolustuksessa sekä nopeasti kehittyvissä yhteiskunnan kyberturvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Hankkeen on tarkoitus valmistua tammikuun lopussa 2023.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Sisäisen turvallisuuden viranomaisten miehittämätöntä ilma-alustoimintaa yhdenmukaistetaan

    Sisäministeriön mukaan maaliskuun alussa on julkaistu raportti viranomaisten miehittämättömien ilma-alusten (UAS) toiminnasta. Raportin mukaan pelastustoimessa, Poliisissa ja Rajavartiolaitoksella on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt miehittämättömien ilma-alusten käyttö lakisääteisillä tehtävillä.

     

    Nyt näille viranomaisille esitetään seitsemän suositusta, joiden avulla yhdenmukaistetaan miehittämättömien ilma-alusten kutsutunnuksia, koulutusta, käyttöä, tilastointia ja käsitteistöä. 

     

    1.Viranomaiset ottavat käyttöön UAS-lyhenteen kesäkuun 2022 loppuun mennessä.

     

    2. Viranomaisten UAS -toimintaan liittyvälle koulutukselle, harjoittelulle ja osaamisen varmistamiselle asetetaan kansallisesti yhdenmukaiset minimivaatimukset.

     

    3. Viranomaisten UAS-toiminnassa käyttämät yksikkö- ja kutsutunnukset muodostetaan yhdenmukaisin periaattein. 

     

    4. Koulutetaan viranomaiset miehittämättömien ilma-alustoiminnan koordinoinnista moniviranomaistehtävillä.

     

    5. Tuotetaan ja koulutetaan kolmannelle ja neljännelle sektorille suunnattu koulutus- ja perehdytysmateriaali, mikä tukee viranomaisten miehittämätöntä ilmailua.

     

    6. Tehdään viranomaisten miehittämättömään ilmailuun kansallisen suorituskyvyn vaatimusmäärittely sekä selvitys yhteishankintojen ja -toiminnan edellytyksistä.

     

    7. Luokitellaan yhtenäisesti viranomaisten miehittämättömän ilmailun lentolaitteet.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Varautumista muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen voitaisiin vahvistaa lakimuutoksilla

    Sisäministeriön johtama työryhmä on arvioinut sisäasiainhallinnon lainsäädäntöä ja sen muutostarpeita muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. Selvityksen perusteella ulkomaalaislakiin, vastaanottolakiin ja rajavartiolakiin voitaisiin tehdä muutoksia, joista olisi hyötyä hybridivaikuttamiseen vastaamisessa ja tilanteen hallinnassa.

     

    Työryhmä esittää lainsäädäntömuutosten yksityiskohtaisempaa selvittämistä ja niiden vaikutusten arviointia. Muutokset liittyvät turvapaikkamenettelyyn ja rajaturvallisuuden ylläpitoon.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    BLC Turva Akatemia kouluttaa uusia tekijöitä alalle

    Suomen suurin lukitus- ja turvatekniikan asiantuntija BLC Turva on aloittanut huhtikuussa oman rekrykoulutusohjelman BLC Turva Akatemian.

     

    Koulutus on BLC Turvan, Taitotalon ja TE-keskuksen kanssa yhdessä laadittu lukitus- ja järjestelmäasentajien rekrykoulutus, jonka aikana hakijalle opetetaan perusasiat lukitus- ja järjestelmäasentajan ammatista ja tarjotaan käytännön kokemusta turva-alan työstä.

     

    Koulutus sisältää teoriaa, käytännön koulutusta, itseopiskelua ja työharjoittelua BLC Turvassa. Koulutettavia etsitään ympäri Suomen: Tampereen, Turun, Kuopion, Jyväskylän, Vantaan, Savonlinnan, Oulun ja Joensuun alueille.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Korona on vähentänyt palokuntien nuorisotoimintaa jopa 65 prosenttia

    Palokunnille tehty kysely osoittaa, että koronarajoitukset ovat vähentäneet palokuntanuorten toimintaa usealla paikkakunnalla, tiedottaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Spek. Nuorisotoiminta on merkittävä keino saada palokuntiin henkilöstöä tulevaisuudessakin.

     

    Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö toteutti vuoden 2021 lopussa kyselyn palokuntanuorille ja heidän ohjaajilleen koronan vaikutuksista palokuntien nuorisotoimintaan.

     

    Vastauksista käy ilmi, että aluehallintovirastojen asettamien kokoontumisrajoitusten ja pelastuslaitosten omien rajoitusten takia joissain palokunnissa ei ole korona-aikana järjestetty lainkaan nuorisotoimintaa.

     

    Sama viesti tulee palokuntatoiminnasta kerättävästä Haka-tilastosta, jonka mukaan nuoriso- ja varhaisnuorisotoiminta on vähentynyt 65 prosenttia vuodesta 2019. Palokuntiin myös liittyi viime vuonna 44 prosenttia vähemmän nuoria vuoteen 2019 verrattuna.

     

    ”Joitain nuoriso-osastoja on jopa lakkautettu tiukkojen koronarajoitusten takia”, Spekin kehittämispäällikkö Niko Ara kertoo.

     

    Osa palokunnista on lähtenyt rohkeasti etsimään ratkaisuja passivoitumisen sijasta. Uusia toimintamuotoja ovat olleet esimerkiksi etäharjoitukset sekä harjoitusten järjestäminen uimahalleissa ja luonnossa.

     

    Palokuntanuorten toiminnan hiipumisella voi olla vaikutusta sopimuspalokuntien elinvoimaisuuteen. Sopimuspalokunnat osallistuvat vuosittain noin 73 000 hälytystehtävään. Erityisesti maaseudulla pelastustoimi on riippuvainen sopimuspalokuntien tuottamasta palvelusta, mutta ne toimivat myös kaupungeissa pelastuslaitoksen apuna.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Nettiapteekki ei ole aina sitä, miltä näyttää

    Tullin haaviin jää jatkuvasti laittomasti tilattuja lääkkeitä, joita on tilattu suomalaisiksi luulluista nettiapteekeista. Tilaamisen laittomuus tulee usealle tilaajalle täytenä yllätyksenä.

     

    Lääkevalmisteiden hankkiminen ja vastaanottaminen postitse Euroopan talousalueen ulkopuolelta on yksiselitteisesti kiellettyä.

     

    Valtaosa tilaajista ihmettelee, miksi Tulli ottaa tilatut lääkkeet haltuunsa. Tulli joutuu toteamaan faktan: verkkokauppa ei ole suomalainen tai ylipäätään laillinen toimija – lääkkeiden tilaaminen on ollut laitonta.

     

    Viime vuonna Tulli otti lääkkeitä haltuun yli 70 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Suomalaiset tilaavat muun muassa erektiolääkkeitä, mielialalääkkeitä, antibiootteja ja hiusten kasvua edistäviä lääkkeitä. Lisäksi loishäätölääkkeiden tilaaminen on uusi ilmiö.

     

    Mistä laillisen nettiapteekin tunnistaa? 

     

    Laillisen nettiapteekin tuntomerkkejä ovat esimerkiksi yhteiseurooppalainen tunnus, tarkat yhteystiedot sekä järkevät ja liikoja lupaamattomat toimitusehdot. Laillinen nettiapteekki ei markkinoi yksittäisiä reseptilääkkeitä ja vaatii aina reseptin reseptilääkkeitä ostettaessa.

     

    Tiedon siitä, vaatiiko lääke Suomessa reseptin, voi tarkistaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean verkkosivuilta löytyvästä lääkehausta.

     

    Euroopan talousalueelta lääkkeitä voi vastaanottaa postitse tietyin edellytyksin. Laillisesta nettiapteekista lääkevalmisteita voi tilata korkeintaan kolmen kuukauden käyttöä vastaavan määrän, ja niiden täytyy tulla henkilökohtaiseen käyttöön. Tuontihetkellä reseptilääkkeisiin on oltava asianmukaisesti annettu resepti tai lääkärintodistus.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Sähkölaitteista alkaneet palot lisääntyivät

    Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli vuonna 2021 enemmän kuin vuonna 2020, mutta vähemmän kuin viitenä aiempana vuonna. Pelastuslaitoksilla oli viime vuonna noin 2340 palohälytystä, joissa syttymissyyksi oli kirjattu sähkö. Eniten sähköpaloja aiheuttanut laite oli sähköliesi (870), ja palon syynä oli lähes kaikissa tapauksissa käyttäjän huolimaton toiminta. Valaisinpalot lisääntyivät edellisvuosista, mutta kiuaspalojen määrä väheni. 

     

    ”Yleensä sähköpalon taustalla on sähkölaitteen väärä tai virheellinen käyttö, asennus tai huollon laiminlyönti”, kuvailee Tukesin sähköpaloasiantuntija Jukka Lepistö ja luettelee:

     

    ”Esimerkiksi laitetta käytetään, vaikka sen toiminnassa on toistuvasti häiriöitä, vaikkapa välkkyvät ja särisevät loisteputket. Laitetta ei huolleta ohjeiden mukaisesti. Laitetta käytetään väärässä paikassa, esimerkkinä pakastin parvekkeella, tai väärään tarkoitukseen, esimerkkinä pyykin kuivattaminen kiukaan lähettyvillä. Laitetta käytetään, vaikka se on näkyvästi vaurioitunut, esimerkkinä rikkoutunut johto tai mustunut pistorasia.”

     

    Alustavien tietojen mukaan sähköpaloissa kuoli viime vuonna 13 ihmistä yhdeksässä eri onnettomuudessa.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Suositus teleoperaattoreille keinoista kansainvälisten huijaussoittojen estämiseksi

    Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on antanut operaattoreille uuden suosituksen keinoista estää soittajan numeron väärentäminen ja huijaussoittojen välittäminen puhelun vastaanottajille Suomessa.

     

    Uuden suosituksen, joka sisältää ohjeita ja tekniikkaa, tavoite on estää suomalaisten numeroiden käyttö kansainvälisessä tietoverkkorikollisuudessa ja vähentää ulkomailta tulevia huijauspuheluita, joiden tarkoitus on muun muassa petkuttaa puhelun vastaanottaja luovuttamaan huijarille etäkäyttöyhteys vastaanottajan tietokoneelle (teknisen tuen huijauspuhelu) tai antaa verkkopankkitunnukset huijarin käyttöön.

     

    Keskusrikospoliisin arvion mukaan suomalaiset ovat menettäneet vuosina 2020– 2021 yksistään teknisen tuen huijauspuheluissa yli seitsemän miljoonaa euroa.

     

    ”Suomalaiset teleoperaattorit ovat tehneet erittäin hyvää yhteistyötä suositustyöryhmässä yhteistä tavoitetta kohti ja pitäneet uutta suositusta välttämättömänä rikollisen toiminnan lopettamiseksi”, kiittelee ryhmän puheenjohtaja, kehityspäällikkö Lauri Isotalo Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Kevyen liikenteen väyliin maalaamalla merkitty reitti palkittiin

    Tiaisen polku – turvallinen reittiopastus ikääntyneille on valittu vuoden 2021 Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon saajaksi.

     

    Tiaisen polku on Savitaipaleen kunnan, Savitaipaleen vanhaintuki ry:n ja Eksoten yhdessä suunnittelema reitti, joka yhdistää iäkkäiden asumista, harrastuksia, sote-palveluita ja asiointia sekä tarjoaa virkistystä. Nyt palkittu ikääntyville kehitetty turvallinen asiointi- ja kulkureitti on merkitty maalaamalla pinkki raita niille kevyen liikenteen väylille, joilla reitti kulkee.

     

    Tunnustuspalkinnot saivat kuopiolainen palvelukoti-Sipuli ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan Yleislääketieteen osasto YO ja palliatiivinen poliklinikka.

     

    Sipulin henkilöstö on erityisen sitoutunutta turvallisuustyöhön ja onnettomuuksien ehkäisyyn. Pieniinkin turvallisuuteen liittyviin poikkeamiin puututaan herkästi.

     

    Yleislääketieteen osasto Y0 ja palliatiivinen poliklinikka puolestaan järjestävät henkilökunnalleen vuorokohtaisia turvallisuuskävelyitä, joiden avulla pidetään huolta yksikön yleisestä turvallisuudesta. Toimintamallissa ennen jokaista alkavaa työvuoroa tarkistetaan tilojen turvallisuus; esimerkiksi että portaikot, ovien takana olevat tilat, aulat, käytävät ja ikkunat ovat asianmukaisesti kiinni tai lukossa. Lisäksi tarkistetaan, ettei kenenkään saataville ole jäänyt asiaankuulumatonta välineitä, kuten teräviä instrumentteja.

    Lue lisää
  • 31.03.2022
    Pankit ja viranomaiset parantaneet varautumistaan

    Suomalaiset pankit ja viranomaiset suoriutuivat hyvin syksyn 2021 Fato- eli finanssialan toimintaharjoituksesta. Tulosten perusteella pankit ja rahoitusalan viranomaiset ovat parantaneet varautumistaan erityyppisiin uhkiin verrattuna edelliseen harjoitukseen vuonna 2015. Kehitettävää on silti vielä esimerkiksi yhteistoiminnassa ja viestinnässä.

     

    Finanssialan toimintaharjoituksella eli Fatolla testattiin, kuinka rahoitusalan ja viranomaisten yhteistyö sujuu kriisitilanteissa. Harjoitukseen osallistuivat Huoltovarmuusorganisaation Rahoitusalan poolin jäsenet: valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, Finanssivalvonta, Rahoitusvakausvirasto ja huoltovarmuuskriittiset rahoituslaitokset eli käytännössä kaikki suomalaiset pankit. Yhteensä harjoitukseen osallistui 22 organisaatiota.

     

    Pankkitoimintaan kohdistuvia uhkia ovat muun muassa kyberhyökkäykset ja taloudelliset kriisit. Pankit ovat esimerkiksi maksuliikenteen hoidon takia keskeisiä koko yhteiskunnan toiminnan kannalta.

     

    Harjoituksen järjestäjät loivat erilaisia skenaarioita ja niihin liittyviä kysymyksiä. Harjoittelijat vastasivat, miten toimisivat kussakin tilanteessa.

     

    ”Päähavainto oli, että harjoittelijat ovat kehittäneet ja parantaneet varautumistaan erilaisiin uhkiin vuoden 2015 vastavasta harjoituksesta”, kertoo harjoitusta koordinoivan Rahoitusalan poolin sihteeri, Finanssiala ry:n johtaja Niko Saxholm.

     

    Maailmaa kohta kaksi vuotta piinanneella koronapandemialla on ollut positiivinen vaikutus finanssitoimijoiden varautumiseen. Saxholmin mukaan vastauksista voi päätellä, että pandemia ja siihen varautuminen ovat tuoneet useita parannuksia myös muuhun varautumiseen, kuten etätyöskentelyyn ja siinä hyödynnettävään teknologiaan.

     

    Tulevaisuudessa vastaavan kaltaisia harjoituksia on tarkoitus pitää säännöllisesti.

    Lue lisää
  • 22.02.2022
    Yksityisen turva-alan pooli perustettu

    Huoltovarmuusorganisaatioon on perustettu vuoden 2022 alussa uusi Yksityisen turva-alan pooli, joka kokoaa työryhmiinsä alan toimijoita.

     

    Poolin tavoite on muun muassa kehittää yksityisen turvallisuusalan toiminnan jatkuvuutta ja varmistaa yhteiskunnan kriittisten kohteiden suojaus kaikissa olosuhteissa.

     

    ”Tilannekuva-asiat, varautumisen kehittäminen ja harjoitustoiminta ovat toiminnan keskiössä”, kertoo poolin toimintaa käynnistävä valmiuspäällikkö Atte Kokkinen.

     

    ”Yhteistyötä tehdään myös muun muassa Turvallisuusmuseo Kannatusyhdistys ry:n kanssa. Yksi esimerkki yhteistyöstämme on huhtikuun lopulla 2022 järjestettävä huipputason turvallisuusseminaari Tätä et kuule muualta”, Kokkinen mainitsee.

     

    Uusi Poolisopimus on solmittu Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen vartioliikkeitten liitto ry:n välillä. Käytännön palvelut poolille mahdollistaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry.

    Lue lisää
  • 22.02.2022
    Hätäkeskustoimintaa kehitetään

    Hätäkeskustoiminnan linjaukset vuoteen 2025 ovat valmistuneet. Tavoite on esimerkiksi kehittää eri viranomaisten välistä yhteistyötä niin, että hätätilanteiden ennakointi ja hoitaminen olisivat tehokkaampaa. Tavoite on lisäksi selkeyttää Hätäkeskuslaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten johto- ja tilannekeskusten yhteistoimintaa.

     

    Hätäkeskustoimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä tulee myös kehittää strategisten linjausten mukaiseksi. On esimerkiksi huomioitava eri viranomaisten tarpeet ja johtamisjärjestelmät, joille tietoja luovutetaan tai joissa tietoja hyödynnetään. Tavoite on myös turvata riittävät henkilöresurssit ja hätäkeskuspäivystäjien ajantasainen osaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä koulutusuudistuksen kautta.

     

    Viranomaisten yhteisiä toimintamalleja häiriötilanteiden hallintaan on tarkoitus kehittää muun muassa järjestämällä säännöllisiä harjoituksia. Viranomaisten on lisäksi yhdessä kehitettävä ratkaisuja erilaisten sääilmiöiden aiheuttamiin vahingontorjuntatehtäviä koskeviin puheluruuhkiin.

     

    Tavoite on luoda tulevaisuudessa myös hätäkeskustoimintaa koskeva korkean varautumisen tietojärjestelmäkokonaisuus, jossa osallisena ovat kaikki hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset.

    Lue lisää
  • 22.02.2022
    Vaasan yliopisto kehittää kuvauksia tulevaisuuden energiajärjestelmistä ja uhkaskenaarioista

    Voisiko hakkeri katkaista sähköt sadoiltatuhansilta, tai sääherkkä uusiutuva energia romauttaa häiriötilanteessa kantaverkon ympäri Suomea? Vaasan yliopisto on mukana pohjoismaisessa REDISET-konsortiossa, joka aikoo kehittää kuvauksia tulevaisuuden energiajärjestelmistä ja niihin liittyvistä uhkaskenaarioista.

     

    Energia on kriittisen tärkeä osa kokonaisturvallisuutta. Maaliskuussa 2022 alkavassa REDISET eli Resilient Digital Sustainable Energy Transition -hankkeessa lähestytään uhkaskenaarioita kokonaisvaltaisesti.

     

    Hankkeessa on tarkoitus tutkia, miten digitaaliseen energiavarmuuteen ja kestävyyteen liittyviä riskejä voidaan analysoida, tunnistaa ja lieventää sosioteknisestä näkökulmasta. Tarkoitus on myös tarkastella, miten tulevaisuuden tekniikat otetaan parhaiten käyttöön yhteiskunnassa ja sen kriittisessä infrastruktuurissa samalla, kun teknologia kehittyy nopeasti muun muassa tekoälyn, esineiden internetin ja kvanttiteknologioiden kautta. Hankkeessa aiotaan myös tehdä järjestelmäsimulaatioita energiajärjestelmän joustavuuskriteerien kehittämiseksi.

     

    Joustavuuskriteereitä testataan Vaasassa

     

    ”Projektissa on ennakoiva lähestymistapa riskienhallintaan. Sen avulla voidaan luoda ymmärrystä toimintaketjun monimuotoisuudesta. Turvallisuuden näkökulmasta energiajärjestelmien kompleksisuus asettaa uusia haasteita eri sektoreiden yhteistyötarpeille”, alleviivaa Petra Berg, joka toimii hankkeen projektipäällikkönä ja Vaasan yliopiston tutkimusalusta Vebicin yhteyshenkilönä REDISET-konsortiossa.

     

    Pohjoismainen konsortio on saanut hankkeeseen 1,6 miljoonan euron rahoituksen NordGrid-ohjelmasta. Vaasan yliopiston osuus Business Finlandin kautta on runsaat puoli miljoonaa euroa.

     

    Konsortioon kuuluvat Vaasan yliopiston lisäksi ruotsalaiset KTH Royal Institute of Technology, Svenska Kraftnät, norjalaiset Norwegian Defence Research Establishment FFI, Stattnet ja Norjan SmartGrid-keskus sekä suomalainen Gambit-yhtiö.

     

    Vaasan yliopiston yksi tutkimuksen nousevista suuntauksista on kokonaisturvallisuus, johon energiaturvallisuus kuuluu.

    Lue lisää
  • 22.02.2022
    Asbestipölyltä suojautumisessa puutteita rakennustyömailla

    Työsuojeluviranomaisten valvontahavaintojen mukaan rakennuspurkutyömailla suojaudutaan asbestipölyn vaaroihin edelleen puutteellisesti. Vuonna 2021 työsuojeluviranomaiset tekivät reilut 350 asbestiin liittyvää työsuojelutarkastusta.

     

    ”Työmailla oli eniten puutteita asbestipölyn hallinnan suojauksessa ja asbestityön ennakkoilmoituksissa. Myös työntekijöiden asbestialtistumisen seurantamittaukissa on havaittu paljon puutteita”, kertoo Mikko Koivisto.

     

    Sen sijaan rakennushankkeiden asbestiluvat olivat pääosin kunnossa.

     

    Valvonnalla työsuojeluviranomaiset eli aluehallintovirastot pyrkivät siihen, että työnantajat ja muut lainsäädännön mukaisesti vastuussa olevat tahot noudattavat asbestipurkutyön työturvallisuuden lainsäädäntöä.

    Lue lisää
  • 22.02.2022
    Kristityille vaarallisin maa nyt Afganistan

    World Watch List 2022 -raportin mukaan vähintään vakavaa vainoa ja syrjintää uskonsa vuoksi kokee 360 miljoonaa kristittyä. Kristittyjen vainot ovat nousseet raportin 29-vuotisen historian ennätystasolle.

     

    WWL:n listauksessa kärkisijalle kovimpana vainoajamaana on noussut Afganistan, jossa Taleban-hallinto jäljittää kristittyjä aktiivisesti ovelta ovelle. Pidätettyjä kristittyjä on vaadittu paljastamaan verkostonsa ennen teloitusta.

     

    Pohjois-Korea putosi tänä vuonna toiselle sijalle, mutta vainon taso on maassa ennätyskorkea: kristittyjen pidätykset ja kotikirkkojen sulkemiset lisääntyivät. Pidätyksestä seuraa väistämättä vankeus uudelleenkoulutusleireillä, joilta vain harvat selviävät raportin mukaan hengissä.

     

    Myös autoritäärinen Kiina vaatii kansalaisiltaan yhdenmukaisuutta puheessa, käyttäytymisessä ja uskossa. Valvonnassaan Kiinan kommunistinen puolue hyödyntää uraauurtavaa teknologiaa.

     

    Intia on myös siirtymässä entistä enemmän nationalistiseen hindutva-ideologiaan, jonka mukaan intialaisen on oltava hindu. Ideologian ”yksi maa, yksi kansa, yksi usko” taipumattomille on odotettavissa lisää rangaistuksia.

     

    Kristittyihin kohdistuva väkivalta lisääntyi huomattavasti myös Qatarissa, Indonesiassa ja Myanmarissa.

     

    Vuoden sisällä maailmassa tapettiin raportin mukaan uskonsa vuoksi ainakin 5 898 kristittyä, joista suurin osa Saharan eteläpuolisissa maissa, erityisesti Nigeriassa (4 650). Kirkkoiskuja tehtiin 5 110. Kristittyjen pidätykset kasvoivat 44 prosenttia.

     

    Lue lisää
  • 22.02.2022
    Nimityksiä Poliisiammattikorkeakoulussa, Ahertavassa, Texassa ja Certegossa

    Poliisiammattikorkeakoulu

     

    Marko Laitinen on nimitetty rehtorin määräaikaiseen virkaan 24.1.2022–31.7.2025 tai enintään niin kauan kuin viran vakinainen haltija on virkavapaalla.

     

    Ahertava oy

    Lari Lindén on nimitetty liiketoimintajohtajaksi vastuualueinaan koulutuksen johtaminen ja kehittäminen.

     

    Texa oy

    Tomi Kaasalainen on nimitetty myyntipäälliköksi.

    Piia Ahlberg on nimitetty asiakkuusjohtajaksi.

     

    Certego oy

    Kim Willgren on nimitetty Etelä-Suomen liiketoimintajohtajaksi ja yhtiön Suomen johtoryhmän jäseneksi.

    Hannu-Pekka Karttunen on nimitetty kauppa-, logistiikka- ja teollisuus-yksikköön projektipäälliköksi pääkaupunkiseudulle.

    Stepan Dubov on nimitetty projektipäälliköksi kiinteistönomistajat ja asunto-osakeyhtiöt-yksikköön pääkaupunkiseudulle.

    Timo Mutanen on nimitetty myynti- ja palvelupäälliköksi Itä-Suomeen.

    Lue lisää
  • 22.02.2022
    Osaava App osti Avackin Alert-henkilöturvaliiketoiminnan

    Osaava App oy on ostanut Avack oy:ltä Alert-henkilöturvaliiketoiminnan.

     

    ”Liiketoimintakauppa on osa Osaavan kasvustrategiaa, ja pystymme yhdessä palvelemaan yhteisiä asiakkaita entistä paremmin”, kommentoi Osaava App oy:n toimitusjohtaja Janne Murtomäki.

     

    Avack oy:n osakas ja tuotekehityksestä vastaava Ville Kulmala siirtyi liiketoimintakaupassa Osaavan palvelukseen.

     

    ”Olemme tyytyväisiä, kun löysimme toisemme. Miksi kehittää kahta, kun voi tehdä yhden erinomaisen ratkaisun”, Kulmala painottaa.

     

    Kriisi- ja organisaatioviestinnän Osaava-ratkaisulla jo yli 300 000 käyttäjää Suomessa muun muassa teollisuudesta, julkiselta sektorilta, palveluntuottajilta sekä yrityksiltä ja yhteisöiltä.

    Lue lisää
  • 22.02.2022
    Eniten hyökätään koulutus- ja tutkimusaloja vastaan

    Check Point Software Technologies on julkaissut vuoden 2022 tietoturvaraporttinsa. Cyber Attack Trends: 2022 Security Report -raportti valottaa muun muassa sitä, miten kyberrikolliset hyökkäsivät viime vuonna organisaatioihin eri toimialoilla ympäri maailman.

     

    Vuonna 2021 organisaatioihin kohdistui maailmanlaajuisesti 50 prosenttia enemmän kyberhyökkäyksiä viikoittain kuin vuonna 2020. Suomessa kasvua oli jopa 120 prosenttia, eli keskimäärin 586 hyökkäystä organisaatiota kohti viikoittain.

     

    Hyökkäyksiä oli globaalisti eniten koulutus- ja tutkimusaloilla, keskimäärin 1 605 hyökkäystä viikoittain. Kasvua oli siten 75 prosenttia.

     

    Seuraavaksi eniten hyökättiin valtionhallintoa ja puolustusvoimia kohtaan, 1 136 viikoittaista hyökkäystä. Kasvua oli 47 prosenttia.

     

    Suurinta kasvu oli ohjelmistotoimittajilla, kasvua 146 prosenttia vuodessa, mikä kulkee käsi kädessä ohjelmistojen toimitusketjuun kohdistuvien hyökkäysten lisääntymisen kanssa. Viime vuoden nouseviin trendeihin lukeutuivat myös mobiililaitteisiin kohdistuvat hyökkäykset ja pilvipalvelujen haavoittuvuuksien hyödyntämisyritykset. Myös pahamaineinen Emotet-bottiverkko teki paluun.

    Lue lisää
  • 22.02.2022
    Schneider Electric maailman vastuullisimpien yritysten kärkikaartia

    Schneider Electric on saavuttanut jälleen paikan kärkipäästä Corporate Knightsin vastuullisten yritysten Global 100 -listauksessa. Tänä vuonna tuli neljäs sija.

     

    Kanadalainen tutkimusyritys Corporate Knights tutkii maailmanlaajuisesti vuosittain yli 6 900 yritystä määrittääkseen maailman vastuullisimmat toimijat. Global 100 -listalle päässeet yritykset suoriutuvat muita paremmin tuottamalla yli neljä kertaa enemmän tuloja hiilidioksiditonnia kohti kuin keskimääräinen yritys MSCI:n All Country World Indexissä. Schneider Electric on ollut kärkiyritysten joukossa jo 11 vuotta peräkkäin.

     

    ”Ei ole olemassa maagista kaavaa tulla toistuvasti listatuksi mukaan maailman vastuullisimpien yritysten joukkoon. Kyse on ennen kaikkea asioiden tekemisestä hyvin ja hyvän tekemisestä”, tiivistää Schneider Electricin strategia- ja vastuullisuusjohtaja Olivier Blum.

     

    Suomen Schneider Electricin toimitusjohtaja Jani Vahvanen kertoo, että yhtiö tekee myös Suomessa jatkuvasti kehitystyötä olemalla entistäkin vastuullisempi yritys.

    Lue lisää
  • 19.01.2022
    DHL:n brändiä väärinkäytetään nyt eniten

    Check Pointin tietoturvatutkijat kertovat uusimmassa brändiväärennösraportissaan, että kyberrikollisten tietojenkalastelussa jäljittelemien brändien kärkikolmikossa olivat loka-joulukuussa DHL, Microsoft ja WhatsApp.

     

    Brand Phishing -raportin mukaan useimmin jäljitellyksi brändiksi kiri loka-joulukuussa 2021 ensimmäistä kertaa logistiikkayhtiö DHL, jota koski 23 prosenttia kaikista brändiväärennöksistä. Tässä näkyi verkkokaupan kasvu.

     

    Ensimmäistä kertaa kärkikymmenikköön ylsi myös kuljetus- ja logistiikkayhtiö FedEx.

     

    Sosiaalinen media vahvisti vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä asemaansa tietojenkalasteluyrityksissä eniten imitoitujen sektoreiden joukossa. Vaikka Facebook on poistunut listalta, WhatsApp on noussut kolmanneksi eniten jäljitellyksi brändiksi. Sen osuus on nyt 11 prosenttia kaikista tietojenkalasteluyrityksistä. LinkedIn on sijalla viisi, ja sen osuus on nyt 8 prosenttia kaikista tietojenkalasteluihin liittyvistä hyökkäyksistä.

     

    ”On hyvä muistaa, että kyberrikolliset ovat ennen kaikkea opportunisteja. Kun he yrittävät varastaa ihmisten henkilötietoja tai levittää haittaohjelmia käyttäjän koneelle, he pyrkivät usein hyödyntämään kuluttajatrendejä ja jäljittelevät johtavia brändejä”, kuvailee Data Research Group Manager Omer Dembinsky Check Point Softwarelta.

     

    Check Pointin Suomen ja Baltian maajohtajan Sampo Vehkaojan mukaan ei tullut yllätyksenä, että etätyöskentelyn ja muiden pandemian seurausten myötä hakkerit hyödyntävät yhä useammin sosiaalisen median kanavia, kuten WhatsAppia, Facebookia ja LinkedIniä.

     

    ”Valitettavasti väärennetyt brändit eivät voi tehdä paljoakaan tietojenkalasteluyritysten torjumiseksi. Oven lisävahingoille avaa inhimillinen tekijä: On aivan liian helppoa olla huomaamatta epäilyttäviä yksityiskohtia, kuten väärin kirjoitettuja verkkotunnuksia ja muita kirjoitusvirheitä tai virheellisiä päivämääriä. Kehotammekin kaikkia käyttäjiä kiinnittämään huomiota tällaisiin yksityiskohtiin”, Vehkaoja muistuttaa.

     

    Brand Phishing -hyökkäyksestä on kysymys, kun rikolliset yrittävät jäljitellä tunnetun tuotemerkin verkkosivuja käyttämällä samaa tai lähes samaa domain-nimeä tai url-osoitetta ja saman tyyppistä sivuston ulkoasua. Väärennetylle sivustolle voidaan houkutella uhreja sähköpostilla tai tekstiviestillä, mobiilisovelluksen avulla tai verkkoselaimessa. Väärennetty sivusto sisältää usein lomakkeen, jonka avulla kyberrikolliset keräävät uhrien henkilötietoja ja salasanoja.

     

    Lue lisää
  • 19.01.2022
    Netox oy hankki elfGROUP Kyberturvallisuuspalvelut oy:n liiketoiminnan

    Netox oy on hankkinut elfGROUP Kyberturvallisuuspalvelut oy:n liiketoiminnan. Kauppa tukee Netox oy:n strategisia tavoitteita laajentaa kyberturvallisuusliiketoimintaa ja vahvistaa osaamista sen eri osa-alueilla. Kaupan myötä Netox pystyy tarjoamaan entistä laajemmat asiantuntijapalvelut nopeasti kasvaneeseen kyberturvaosaamisen kysyntään.

     

    Osapuolet ovat sopineet, että kauppahintaa ei julkaista. 

     

    Lue lisää
  • 19.01.2022
    Kaksi kolmasosaa on huolissaan verkkorikollisten seurannasta – käyttäjiä voidaan seurata lähes kaikilla nettiin yhdistetyillä laitteilla

     

     

    Ihmiset ovat entistä huolestuneempia siitä, että verkkorikolliset seuraavat heitä tavoitteenaan tietojen varastaminen tai identiteettivarkaus.

     

    Kyberturvallisuusyritys NordVPN:n uusi tutkimus paljastaa, että 80 prosenttia käyttäjistä on huolissaan verkkoseurannasta. 26 prosenttia ajattelee, että heitä seurataan lähes koko ajan. Asiantuntijat sanovat, että ihmiset joutuvat seuratuiksi hyväksymällä evästeitä, käyttämällä julkista Wi-Fiä ja myös jopa älykelloa. Nämä ovat vain joitain tapoja, jotka altistavat ihmiset seurannalle.

     

    ”Verkkorikolliset eivät ole ainoa tiedoistasi kiinnostunut. Sosiaalinen media, internet-palveluntarjoajat, ulkopuoliset organisaatiot, verkkosivustot ja valtioiden instituutiot keräävät säännöllisesti käyttäjien tietoja heidän selaustavoistaan markkinointi- ja muihin tarkoituksiinsa. Ne käyttävät usein evästeitä seuratakseen digitaalisia jalanjälkiäsi”, kertoo NordVPN:n digitaalisen yksityisyyden asiantuntija Daniel Markuson.

     

    63 prosenttia käyttäjistä uskoo, että heitä seuraavat ennen kaikkea verkkorikolliset. 74 prosenttia uskoo, että heitä seuraavat sosiaalisen median jättiyritykset, kuten Facebook. Lisäksi käyttäjät ovat huolissaan siitä, että merkkiyritykset tai mainostoimistot (38 prosenttia), tieto- ja mainosyritykset, kuten Google (39 prosenttia), ja hallitukset (38 prosenttia ) seuraavat heidän liikkeitään verkossa.

     

    On myös huomion arvoista, että 62 prosenttia ihmisistä kokee, että sovellukset pyytävät enemmän tietoa kuin on tarpeen. Sovelluksiin, joiden käyttäjät kokevat keräävän eniten käyttäjätietoja, kuuluvat Facebook (76 prosenttia), Instagram (40 prosenttia)  ja Google Maps (31 prosenttia).

     

    Heikot turvallisuuskäytännöt asettavat käyttäjät vaaraan verkossa

     

    Kun haluat välttyä seurannalta verkossa, sinun täytyy ensin tietää, mitä laitteita ja palveluita käytetään eniten seurantaan.

     

    Eniten tietoja ja seurantaa tekevinä laitteina vastaajat pitävät älypuhelimia. Niiden jälkeen listalla ovat kannettavat tietokoneet, pöytäkoneet ja tabletit. Kodin älylaitteita ei pidetty tehokkaina vakoojina – ne nimettiin vähiten huolestuttaviksi laitteiksi.

     

    Yksi helpoimmista tavoista, joka johtaa seurantaan verkossa, on evästeiden salliminen. Tutkimuksen mukaan 20 prosenttia käyttäjistä hyväksyy evästeet aina, ja 27 prosenttia tekee niin paitsi silloin, jos evästeet vaikuttivat epäilyttäviltä. Yllättäen vain 4 prosenttia ei koskaan hyväksy evästeitä.

     

    ”Evästeiden hyväksyminen on tapa, joka johtaa lisääntyneeseen seurantaan – evästeet seuraavat ja tallentavat tietoja selaimesta ja lähettävät nämä tiedot takaisin verkkosivun omistajalle – jos et kieltäydy kolmannen osapuolen evästeiltä, verkkosivusto voi myydä tietojasi kolmansille osapuolille”, jatkaa NordVPN:n Markuson.

     

    Ilmaisen tai julkisen Wi-Fin käytöllä on myös hintansa. ”Kun käytät ’ilmaista Wi-Fiä’, on mahdollista, että sitä hallinnoi kolmas osapuoli, joka tarjoaa sinulle internetin saadakseen pääsyn kirjautumistietoihisi, kuten sähköpostiosoitteeseesi, sosiaalisen median profiileihisi tai puhelinnumeroosi. Se voi tulla yllätyksenä, että monet Wi-Fin tarjoajat vievät tietojen keruun niin pitkälle, että seuraavat miljoonien käyttäjien sijaintia senkin jälkeen, kun käyttäjät ovat lähteneet paikasta, jossa Wi-Fiä käyttivät”, Markuson paljastaa.

     

    Tiedot joutuvat vaaraan, kun julkista Wi-Fiä käytettäessä kirjaudutaan henkilökohtaiseen sähköpostiin ja käytetään sosiaalista mediaa automaattisella kirjautumisella. Lisäksi suuri määrä ihmisiä käyttää julkista Wi-Fiä kirjautuakseen muille tileille ja tehdäkseen verkko-ostoksia.

     

    Internetin käyttäjät voivat vähentää seurantaa jo muutamalla keinolla

     

    Daniel Markuson suosittelee seuraavia konsteja:

     

    Käytä VPN:ää. VPN:ää käyttäessäsi piilotat todellisen ip-osoitteesi ja sijaintisi kaikilta ulkopuolisilta tahoilta, mukaan lukien internet-palveluntarjoajat, verkkorikolliset, verkon hallinnoitsijat ja mainostajat.

     

    Käytä yksityisiä selaimia. Hanki verkkoselain, joka on kehitetty ihmisten yksityisyydensuojaa silmällä pitäen: ei automaattista synkronointia, ei oikeinkirjoituksen tarkastusta, ei automaattista tietojen syöttämistä, eikä lisäosia.

     

    Hylkää Google. Google kerää runsaasti tietoa käyttäjistä. Jos haluat välttää sitä, sinun täytyy käyttää muuta sähköpostipalvelua ja hakukonetta.

     

    Ole varovainen verkossa. Älä jaa liikaa tietoa sosiaalisessa mediassa. Itsestäsi kertovat tiedot voivat olla todellinen aarre verkkorikollisille.

     

    Nyt julkaistun tutkimuksen on toteuttanut lokakuussa 2021 Cint 4–12-yritys NordVPN-yrityksen toimeksiannosta. Tutkimuksen kohderyhmä on koostunut Ranskan, Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian, Saksan, Espanjan, Alankomaiden ja Puolan asukkaista, jotka olivat yli 18-vuotiaita internetin käyttäjiä. Kiintiöt asetettiin koskien ikää, sukupuolta ja asuinpaikkaa. Tutkimus koskee yhteensä 7800 ihmistä, joista 800 oli Espanjasta ja 1000 jokaisesta muusta tutkitusta maasta.

     

    Lisätietoa tutkimuksesta www.nordvpn.com/tracked-down/

    Lue lisää
  • 19.01.2022
    Pelastakaa Lapset: Miljoonia kuvia lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta kiertää netissä epidemian lailla 

    Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava materiaali on valtava ongelma kaikkialla maailmassa. Viimeisten viiden vuoden aikana netistä on poistettu miljoonia laittomia kuvia ja videoita. Vuosi 2021 oli läpikäytävän materiaalin osalta ennätyksellinen myös Suomen Pelastakaa Lapset ry:lle.

     

    Viimeisten viiden vuoden aikana verkosta on poistettu 6 miljoonaa lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvaa ja videota Canadian Centre for Child Protection -järjestön ylläpitämän Project Arachnid -järjestelmän avulla. Järjestelmä käyttää tekoälyä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin havaitsemiseen avoimesta ja pimeästä verkosta.

     

    Pelastakaa Lapset ry otti järjestelmän käyttöön ensimmäisenä organisaationa Suomessa vuonna 2018.

     

    “Vuosi 2021 oli ennätyksellinen, sillä vuoden aikana Pelastakaa Lapset ry analysoi jopa 113 184 kuvaa ja videota järjestelmässä. Valitettavasti analysoitavaa materiaalia on käsittämätön määrä ja työtä on niin paljon kuin ehtii tehdä”, toteaa Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Tanja Simola.

     

    Vaikka itse lapseen kohdistuva seksuaalirikos on voinut tapahtua vuosia aiemmin, tallenne rikoksesta voi jatkaa leviämistä vuosikymmeniä. Lapseen kohdistuva seksuaalirikos ja sen taltioiminen kuvamateriaaliksi tapahtuu usein lapselle läheisen ihmisen toimesta kodinomaisessa ympäristössä. Rikos on voitu toteuttaa myös täysin netin välityksellä.

     

    ”Seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuneen lapsen oikeuksia loukataan joka kerta, kun tallenne häneen kohdistuvasta väkivallasta jaetaan netissä, tai sitä katsotaan. Tästä materiaalista käytetään Suomessa ja kansainvälisesti usein termiä lapsiporno, vaikka termi loukkaa lapsen oikeuksia ja vääristää ilmiötä. Kyse ei ole pornosta, vaan väkivallasta ja vakavasta lapsen oikeuksien ja ihmisoikeuksien rikkomisesta”, Tanja Simola painottaa.

     

    Asiantuntijat varmistavat, että tekoälyä käyttävän Project Arachnidin netistä löytämät kuvat ja videot ovat laittomia. Tämän jälkeen järjestelmä lähettää viestin palveluntarjoajalle materiaalin poistamiseksi. Tähän mennessä Pelastakaa Lapset on analysoinut järjestelmässä yli 231 300 kuvaa, joista suurin osa on todistanut lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa.

     

    Pelastakaa Lapset ylläpitää myös Nettivihje.fi-palvelua, joka vastaanotti yhteensä 3439 vihjettä lapseen kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyvästä toiminnasta ja materiaalista netissä vuonna 2021.

     

    Yksi vihje voi johtaa kymmeniin tai jopa satoihin laittomiin kuviin ja videoihin, jotka vihjeen avulla pystytään välittämään viranomaisille. Ilmoituksen laittomaksi epäilemästään materiaalista pystyy halutessaan jättämään Nettivihjeeseen nimettömästi. Matalan kynnyksen ilmoituspalvelun avulla voidaan saattaa viranomaisten tietoon niitä tapauksia, joita ei syystä tai toisesta ilmoiteta suoraan poliisille.

     

    Project Arachnid on ollut käytössä viisi vuotta. Vuosipäivän kunniaksi Canadian Centre for Child Protection on julkaissut videon Unwanted Followers, joka kertoo selviytyjien tarinoita ja kokemuksia. Heihin lapsina kohdistettu seksuaaliväkivalta tallennettiin ja tallennetta jaettiin netissä. Katso video ja lue lisää Project Arachnidista: projectarachnid.ca.

    Lue lisää
  • 19.01.2022
    JHL: Jopa kolme neljästä koulunkäynninohjaajasta on kohdannut työssään väkivaltaa – muutos lainsäädäntöön välttämätön

    Ammattiliitto JHL vaatii, että koulunkäyntiavustajille ja -ohjaajille on mahdollistettava laillinen oikeus pitää oppilasta aloillaan, kun aggressiivisen käytöksen estäminen ja järjestyksen ylläpitäminen sitä vaativat. Tällä hetkellä lainsäädäntö kieltää koulunkäynninohjaajilta kiinnipitämisen.

     

    Väkivalta- ja ongelmakäyttäytyminen on lisääntynyt kouluissa jopa huolestuttavassa määrin.

     

    ”Väkivaltaiset uhkatilanteet ovat liki päivittäinen haaste kouluissa. Väkivaltaa tai sen uhkaa työssään on kokenut noin 73 prosenttia koulunkäynninohjaajista. Lyöntien ja potkujen kohteeksi on joutunut reilusti yli puolet vastaajista”, kertaa ammattialatoiminnan asiantuntija Sanna Pihakivi syksyllä 2020 toteutetun Työterveyslaitoksen Kunta10 -kyselyn tuloksia.

     

    Koulunkäynninohjaajat joutuvat työssään rajoittamaan uhkaavasti tai väkivaltaisesti käyttäytyviä oppilaita. Kouluissa on jatkuvasti tilanteita, joissa kiinnipitäminen on ainoa turvallinen keino oppilaan aggressiivisen käytöksen rauhoittamiseksi. Silti vain rehtorilla ja opettajilla on oikeus oppilaan kiinnipitoon ja luokasta poistamiseen.

     

    ”Tilanne on todella hankala koulunkäynninohjaajien ja -avustajien kannalta. Lainsäädäntö on heidän kohdallaan puutteellinen, eikä anna heille tarvittavia oikeuksia. Nykyinen perusopetuslaki ei itse asiassa mainitse koulunkäynninohjaajia tai koulunkäyntiavustajia lainkaan”, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kummastelee.

     

    Kaikille taattava turvallinen koulutyö

     

    Niemi-Laine korostaa, että kenen tahansa paikalla olevan aikuisen on pyrittävä ja kyettävä rauhoittamaan toisiin oppilaisiin ja ohjaajiin itseensä kohdistuvaa väkivaltaista käytöstä. Aina pelkkä puhuminen ei valitettavasti riitä. Tarvittaessa on voitava rajoittaa riehujaa myös fyysisesti.

     

    ”Tämän on oltava mahdollista myös koulunkäynninohjaajille siten, ettei heidän oma oikeusturvansa vaarannu”, Niemi-Laine vaatii.

     

    Tällä hetkellä, jos kiinnipitotilanne ei täytä hätävarjelun tunnusmerkkejä, seurauksista voi joutua vastaamaan yksittäinen työntekijä. Pisimmälle vietynä koulunkäynninohjaaja voi pahoinpitelytuomion lisäksi tulla irtisanotuksi ja joutua vahingonkorvausvastuuseen.

     

    JHL pitää tärkeänä, että oppilaita ja koulun henkilökuntaa suojellaan väkivaltatilanteissa pelkästään turvallisin ja hyviksi havaituin tavoin.

     

    ”On löydettävä keinoja tukea oppilaita niin, ettei esimerkiksi kiinnipitoa tarvitse käyttää järjestyksen ylläpitämiseen toistuvasti. Voimankäytön on oltava kaikissa tilanteissa mahdollisimman vähäistä ja lyhytkestoista. Siihen on kuitenkin oltava ääritilanteissa lailliset oikeudet”, Sanna Pihakivi painottaa.

     

    JHL katsoo, että asiasta on välttämätöntä säätää lain tasolla, jotta koulunkäynninohjaajien ja koulunkäyntiavustajien oikeusturva toteutuu.

    Lue lisää
  • 19.01.2022
    Jari Lempisestä Helsingin pelastuskoulun johtaja

    Helsingin pelastuskoulun johtajaksi on viime vuoden loppupuolella nimitetty Jari Lempinen.

     

    Lue lisää
  • 19.01.2022
    Uudet lait parantavat urheilutapahtumien turvallisuutta

     

    Uudet lait parantavat jalkapallo-otteluiden ja muiden urheilutapahtumien turvallisuutta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on joulukuussa vahvistanut uudet lait Euroopan neuvoston yleissopimuksesta katsomoturvallisuuden tehostamiseksi sekä muutoksista kokoontumislakiin. Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella alkuvuodesta 2022.

     

    Euroopan neuvoston yleissopimuksen tavoite on luoda turvallinen ja häiriötön ympäristö sekä myönteinen tunnelma jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa. 

     

    ”Yleissopimuksen mukaan tilaisuuksien järjestämisessä tulee huomioida samanaikaisesti toimet, joissa otetaan huomioon osallistujien terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen, tapahtuman häiriötön sujuminen ja mukavan tunnelman luominen. Tähän päästään muun muassa ajantasaistamalla määräyksiä, jotka koskevat tapahtumien turvatoimia ja yleistä järjestystä ja turvallisuutta”, kertoo neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki sisäministeriöstä.

     

    Edellinen yleissopimus on vuodelta 1985. Uuden yleissopimuksen tavoite on parantaa katsojien turvallisuutta, ja tapahtumiin liittyvät eri sidosryhmät otetaan aiempaa laajemmin mukaan tavoitteen saavuttamiseksi. 

     

    Lisäksi kokoontumislakia muutetaan siten, että yleissopimuksen tarkoittamien tilaisuuksien yhteydessä on huomioitava tietyt yleissopimuksen turvallisuus- ja pelastussuunnittelusäännökset. 

    Lue lisää
  • 19.01.2022
    Euroopan komissiolta ehdotus poliisiyhteistyön parantamiseksi yli rajojen

     

    Euroopan Komissio on ehdottanut EU:n poliisiyhteistyösäännöstöä, jolla tehostetaan lainvalvontayhteistyötä EU-maiden kesken ja nykyaikaistetaan EU:n poliisien tietojenvaihtovälineitä. Kolmikohtaisen ehdotuksen myötä otettaisiin käyttöön vahvemmat jäsenmaiden yhteisiä operaatioita koskevat säännöt ja suositukset sekä selkeät tietojenvaihdon kanavat ja määräajat. Lisäksi vahvistetaan Europolin roolia.

     

    Komission ehdotus sisältää kolme ehdotusta, jotka yhdessä muodostavat uuden poliisiyhteistyösäännöstön. 

     

    1. Operatiivista poliisiyhteistyötä koskeva suositus, jolla luodaan yhteiset normit yhteisiin partioihin osallistuvien ja toisen jäsenmaan alueella toimivien poliisien väliselle yhteistyölle. Suositukseen sisältyy yhteinen luettelo rikoksista, joiden yhteydessä takaa-ajo voi ulottua rajojen yli, ja suojatut viestintävälineet, joiden avulla poliisit voivat olla yhteydessä kollegoihinsa toteuttaessaan operaatioita muissa EU-maissa. Poliisioperaatiot ja rikostutkinta pysyvät edelleen jäsenmaiden vastuulla, mutta yhteiset normit helpottavat poliisien työskentelyä muissa EU-maissa.

     

    2. Jäsenmaiden lainvalvontaviranomaisten välistä tietojenvaihtoa koskevat uudet säännöt: jäsenmaiden poliisien olisi voitava saada käyttöönsä toisen jäsenmaan poliisien saatavilla olevat tiedot samoin edellytyksin kuin nämäkin. Jäsenmaiden olisi perustettava ympärivuorokautisesti toimiva yhteyspiste, joka toimii keskitettynä asiointipisteenä tietojen vaihtamiseksi muiden EU-maiden kanssa.

     

    3. Prüm-puitteiden mukaiseen poliisiyhteistyöhön kuuluvaa automaattista tietojenvaihtoa koskevien sääntöjen tarkistaminen. Tavoite on parantaa, helpottaa ja nopeuttaa tietojenvaihtoa sekä edistää rikollisten tunnistamista. Tähän sisältyy rikoksesta epäiltyjen ja tuomittujen henkilöiden kasvokuvien ja rikosrekisteritietojen lisääminen automaattiseen tietojenvaihtoon sekä uusi keskusreititin, johon kansalliset tietokannat voivat liittyä. Näin korvataan monet erilliset kansallisten tietokantojen väliset yhteydet.

     

    Seuraavat vaiheet

     

    Tietojenvaihtoa koskeva direktiiviehdotus ja automaattista tietojenvaihtoa koskeva asetusehdotus menevät Euroopan parlamentin ja neuvoston tarkasteltaviksi, joiden asia on hyväksyä ehdotukset. Operatiivista poliisiyhteistyötä koskeva ehdotus neuvoston suositukseksi siirtyy neuvoston käsiteltäväksi, ja se voi hyväksyä suosituksen Euroopan parlamenttia kuultuaan. Suosituksen pohjalta kaikki jäsenmaat voisivat sen jälkeen päivittää nykyisiä kansallisia tai kahdenvälisiä järjestelyjään.

    Lue lisää
  • 15.12.2021
    Automaatio tuo ajamiseen turvallisuushyötyjä etenkin taajamissa

    Euroopassa on ensimmäisen kerran testattu henkilöautojen SAE3-tason automaattiajamista kattavilla kenttäkokeilla Volkswagenin koordinoimassa EU:n lippulaivahankkeessa L3Pilot. Tutkimus osoitti, että automaatio vähentää liikenneonnettomuuksia. Eniten turvallisuushyötyjä voidaan saada kaupunkialueilla.

    Kenttäkokeilla selvitettiin henkilöautojen SAE3-tason automaattiajoa moottoriteillä ja taajamissa useissa Euroopan maissa. Kokeissa olivat mukana lähes kaikki Euroopassa toimivat ajoneuvovalmistajat: testiajoihin osallistui 750 kuljettajaa ja 70 autoa 13 valmistajalta. SAE3-automaation avulla auto voi ajaa ilman ihmiskuljettajaa määrätyissä tieympäristöissä ja olosuhteissa, esimerkiksi moottoritiellä hyvällä säällä. Kuljettajan ei tarvitse valvoa järjestelmää automaattiajon aikana, mutta hänen on jatkettava ajamista, kun tullaan automaattiajoon soveltuvan toiminta-alueen rajalle.

     
    Kenttäkokeiden testiajoissa moottoriteillä kertyi yli 400 000 ajokilometriä ja kaupunkiympäristössä yli 24 000. Mukana oli useita eurooppalaisia tutkimuslaitoksia.

    VTT vastasi käytettyjen tutkimusmenetelmien kehittämisestä ja osallistui automaattiajon vaikutusten arviointiin. Evaluointi kattoi koko ketjun suorista ajotapaan ja käyttäjään liittyvistä vaikutuksista epäsuoriin yhteiskuntataloudellisiin vaikutuksiin. 


    "Oli hienoa päästä kokemaan tulevaisuuden liikkumista kenttäkokeissa, kun autot ajoivat automaattiajoa moottoriteillä 130 kilometrin tuntinopeuteen asti. Automaattiajoa suoritettiin myös muun muassa Brysselin keskustassa niin pääkaduilla kuin kapeilla kujillakin", kertoo johtava tutkija Satu Innamaa VTT:ltä.

    "L3Pilotin jatkohankkeessa tulemme sitten tutkimaan, miten automaation toiminta-aluetta saataisiin laajennettua eri sää- ja liikenneympäristöissä."


    Automaatio vähentää liikenneonnettomuuksia ja ruuhkaliikenteen päästöjä 

    Automaattiajon vaikutuksia liikenneturvallisuuteen arvioitiin kenttäkokeissa kerätyn aineiston ja laajojen simulointitutkimusten avulla. Arvioinnin mukaan SAE3-automaatio vähentää tehokkaasti liikenneonnettomuuksia toiminta-alueillaan. 


    Suurimmat turvallisuusvaikutukset voidaan Euroopan tasolla tarkasteltuna saavuttaa kaupunkiajossa, sillä taajamissa onnettomuuksia sattuu huomattavasti enemmän kuin moottoriteillä. Automaattinen ajo voisi vähentää onnettomuuksia kaupunkialueella noin kymmenen kertaa enemmän kuin moottoriteillä. Automaatio voi toisaalta myös aiheuttaa uusia onnettomuuksia, mutta niiden määrä arvioitiin hyvin pieneksi. 


    Automaation vaikutukset moottoritieliikenteen CO2-päästöihin tai matka-aikoihin arvioitiin yleisesti ottaen vähäisiksi Euroopan tasolla tarkasteltuna. Ruuhkaolosuhteissa voitaisiin kuitenkin saavuttaa kohtalaisen suuria myönteisiä vaikutuksia. 

    Lue lisää
  • 15.11.2021
    Opetusalan turvallisuuspalkinto 2021 turkulaiselle Katariinan yhtenäiskoululle

    Palkitussa Katariinan koulussa on erityisen vahva turvallisuuskulttuuri. Esimerkiksi turvallisuussuunnittelu on koulussa sidottu opetussuunnitelman osaksi.

     

    Turvallisuuspalkinnon vastaanotti rehtori Jorma Kauppila syyskuussa Opetusalan turvallisuusfoorumissa. Palkinnon luovuttivat Tomi Timonen ja Matti Waitinen.

     

    Katariinan koulun toiminnassa turvallisuus ja turvallisuuskulttuuri ovat vahvasti läsnä kaikessa tekemisessä: esimerkiksi turvallisuussuunnittelu on sidottu osaksi koulun opetussuunnitelmaa.

     

    Katariinan yhtenäiskoulu on erityiskoulu, joka tarjoaa opetusta ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan asti. Koulun oppilaat tarvitsevat erityistä tukea sekä opintoihinsa että koulupäivän tavanomaisiin askareisiin liittyen. Osa koulun oppilaista joutuu esimerkiksi käyttämään erilaisia apuvälineitä liikkumiseen, mikä muodostaa haasteita erityisesti poistumisturvallisuuden näkökulmasta. Koulussa harjoitellaankin onnettomuustilanteiden varalle säännöllisesti yhdessä oppilaiden kanssa, minkä johdosta koulussa osataan toimia erilaisissa onnettomuus- tai uhkatilanteissa.

     

    Rakenteellisten ja koulun toiminnallisten ratkaisujen lisäksi koulussa tapahtuva opetus, säännöt ja toimintamallit tukevat erinomaisella tavalla oppilaiden ja koko koulun henkilökunnan yhteisen turvallisuuskulttuurin ja yhteisöllisyyden rakentumista. Näiden avulla Katariinan koulun ilmapiiri on muodostunut luottavaiseksi ja turvalliseksi, ja siitä on rakentunut erinomainen koulu sekä oppilaille että henkilökunnalle.

     

    Opetusalan turvallisuuden tunnustuspalkinnon saivat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston erikoissuunnittelija Tiina Mäkitalo. 

     

    Opetusalan turvallisuustoiminnan taustalla ovat Opetushallitus, aluehallintovirastot, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Rehtorit ry, Kuntaliitto, Pelastusopisto, Helsingin pelastuskoulu, Suomen Palopäällystöliitto ja SPEK-ryhmä. Palkintoa on jaettu vuodesta 2005 lukien.

     

     

    Lue lisää
  • 15.11.2021
    Vuoden Poliisi Teppo Rainio haluaa panostaa nuorten liikennekäyttäytymiseen

     

    Vuoden Poliisiksi 2021 on valittu vanhempi konstaapeli Teppo Rainio Hämeen poliisilaitoksesta.

     

    Liikennevalvonta ja liikenteeseen liittyvät asiat ovat Lahdessa työskentelevän Teppo Rainion tehtävistä tärkeimmät. Erityisen tärkeäksi hän kokee nuorison valistamisen oikeaan ja turvalliseen liikennekäyttäytymiseen.

     

    Kiitospuheessaan Vuoden Poliisi 2021 -tilaisuudessa Rainio korosti, että liikenne koskettaa kaikkia joka päivä. Liikenteeseen liittyy myös ihmisten kasvutarinat.  

     

    ”Ajokortti ja 15 vuoden ikä tuovat heti vastuuta lisää. Hyväksyntää haetaan nyt somen katselukertojen tai seuraajien lukumäärällä. Erityisesti nuoret kuljettajat ovat tämän paineen alla haavoittuvaisia. Liikenteessä huomionhakuisuus näkyy usein ylilyönteinä ja ylimääräisenä riskinottona”, Rainio toteaa. Erityisen tärkeäksi hän kokeekin työssään nuorison valistamisen oikeaan ja turvalliseen liikennekäyttäytymiseen.

     

    Kilpa-ajo ja mopomiitit huolestuttavat

     

    Liikenne on turvallisempaa kuin koskaan aiemmin, mutta turvallisuuskehitys on hidastunut ja erityisesti nuorten miesten riskinotto liikenteessä huolestuttaa.

     

    ”Jotkut nuoret kuskit kiihdyttelevät ja ajavat kilpaa täysin piittaamatta nopeusrajoituksista ja itsensä ja muiden turvallisuudesta”, Teppo Rainio kertoo. Tilannetta ovat hänen mukaansa kärjistäneet 17-vuotiaille myönnetyt poikkeusluvat ja korona-aika, kun ei ole ollut kotibileitä eikä kokoontumispaikkoja. 

     

    ”Kun nuori menettää ajattelemattomuuttaan ajokorttinsa, sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Kun lähtee kortti, lähtee usein myös työ ja rahoituksella hankittu auto. Saattaa olla, että käsiin jää vain autosta otettu velka, ja elämä saattaa lähteä alamäkeen”, Rainio sanoo.

     

    Toinen huolestuttava ilmiö ovat mopomiitit, joihin saattaa kokoontua satoja nuoria. Mukana on usein sellaista kalustoa, millä ei saisi tiellä liikkua. Ne saattavat olla huonokuntoisia, vaarallisia ja varastettujakin. Jopa vanhemmat saattavat kuskata niitä paikalle peräkärryillä.

     

    Kiihdytellään ja temppuillaan ja katsojat kannustavat. Ilman kypärää, renkaat riekaleina. Välitetään kuvia ja videoita someen. Mukana voi olla myös alkoholia ja huumeita.

     

    ”Nuorena opittu liikennekäyttäytyminen siirtyy helposti mukana autoiluun ja tehokkaisiin moottoripyöriin, jolloin kolaririski kasvaa entistä suuremmaksi”, Rainio pohtii.

     

    Vanhemmat, olkaa kiinnostuneita nuoristanne

     

    Rainion mukaan nuorten vanhemmat eivät usein ole tietoisia lastensa harrastusten todellisesta luonteesta. Hän kannustaakin, että vanhemmat olisivat kiinnostuneita siitä, mitä nuori puuhaa ja tulisivat mukaan harrastuksiin.

     

    ”Näitä ylilyöntejä voitaisiin estää, jos vanhemmat olisivat läsnä jo mopon hankinnassa eli ei ostettaisi sitä nuoren silmään ’siistin näköistä’ mopoa, joka todellisuudessa kulkee liian lujaa ja on usein varusteiltaan puutteellinen tai säännösten vastainen. Lisäksi seurattaisiin mopon kuntoa, keskusteltaisiin mopolla liikkumisesta ja pidettäisiin kiinni asianmukaisista kotiintuloajoista”, Rainio sanoo.

     

    Rainio kuitenkin korostaa, että vain pieni osa nuorista käyttäytyy piittaamattomasti. ”Valtaosa käyttäytyy asiallisesti ja toimii sääntöjen mukaan. Valitettavasti poliisi joutuu yleensä tekemisiin vain ongelmatapausten kanssa. Jos vain olisi aikaa, tekisi mieli mennä juttelemaan niiden kanssa, jotka mopoilevat ja autoilevat moitteettomasti. Keskustella heidän kanssaan liikenteestä, kannustaa ja kiittää heitä”, Rainio sanoo.

     

    Helposti lähestyttävä ja monipuolinen liikenteen osaaja

     

    Esimiestensä mukaan Rainio tunnetaan sekä asiakkaiden että työtovereiden keskuudessa suoraselkäisenä ja helposti lähestyttävänä poliisina.  Valvontatyötään tehdessä hän keskittyy asiakkaaseen ja on valmis kuuntelemaan ja keskustelemaan kärsivällisesti, olipa lähtötilanne mikä tahansa.

     

    Rainion esimiehet kiittelevät häntä myös aktiivisesta ja monipuolisesta itsensä kehittämisestä työuransa aikana. Hän on ollut moottoripyöräpoliisina vuodesta 2017 lähtien. Toimenkuvaan kuuluu myös maastoliikenteen valvonta sekä moottorikelkalla että mönkijällä ja vaativa ajotapavalvonta erikoiskalustolla. Rainio hallitsee myös automaattivalvonta-auton käytön ja raskaan liikenteen valvonnan. 

     

    Vuoden Poliisi 2021 Teppo Rainio työskentelee Hämeen poliisilaitoksella.

    Lue lisää
  • 12.11.2021
    FinnSec 2022 ja Turvallisuus 2022 tarjoavat vankkaa tietoa, ohjelmatiedot julkaistu

    Helsingin Messukeskus on julkistanut tammikuun 12.–13.2022 pidettävien FinnSec- ja Turvallisuusmessujen ohjelmatarjontaa. Tulossa on kiinnostava ja poikkeuksellisen monipuolinen ohjelma koko turvallisuusalalle.

     

    Tammikuun 2022 alussa järjestetään ensimmäistä kertaa samanaikaisesti FinnSec- ja Turvallisuusmessut. Uudessa tapahtumakonseptissa yhdistyvät turvallisuusteknologia ja -palvelut sekä palo- ja pelastusalan tarjonta ja turvallisuusalan ajankohtaiset puheenaiheet. Samaan aikaan järjestetään Kiinteistö 2022 ja AudioVisualExpo 2022. Tulossa on suurtapahtuma.

     

    Tapahtumakokonaisuudessa voi kohdata turvallisuusalan asiantuntijoita näytteilleasettajien osastoilla ja verkostoitua erilaisissa tilaisuuksissa. Lisäksi ohjelmatarjonta on poikkeuksellisen monipuolinen. Listasimme 12 poimintaa ohjelmatarjonnasta ja vinkkejä. Koko ohjelmatarjonta on laajempi.

     

    1. Turvallisuus sisäänrakennetusti epävakaassa maailmassa. Mistä maailman epävakaisuus johtuu? Mitä rauhanvälityksestä voidaan oppia yritysmaailmaan? Miten tehdä osallistavaa riskienhallintaa tehokkaasti, ja miksi sitä tulisi tehdä? Toimitusjohtaja Mikaeli Langinvainio, Inclus Oy

     


    2. Turvallisuusalan lisäkoulutus ja -täydennyskoulutus, turvallisuusalan osaaminen nyt ja tulevaisuudessa sekä muuta kouluttautumiseen liittyvää ohjelmaa. 12.1. julkaistaan myös turvallisuusalan opinnäytetyö 2021. 

     


    3. Onnettomuuksista oppiminen riskienhallinnassa. Miten sattuneista onnettomuuksista ammennettavien oppien perusteella voidaan kehittää turvallisuutta? Johtava tutkija Kai Valonen, Onnettomuustutkintakeskus

     


    4. EK:n Johdon aamiaisseminaari kyberturvallisuudesta yritysjohdolle. Mitä johdon pitää tietää kyberturvallisuudesta, kyberturvallisuus ja yrityksen hallituksen vastuu, katsaus kyberturvallisuuden regulaatiohorisonttiin. Arto Räty / Fortum, Miikka Salonen / Kyberturvallisuuskeskus ja Markku Rajamäki / EK. Tilaisuuteen on erillinen ilmoittautuminen.


     

    5. Toimialaraportti 2021 – turvallisuuden tulevaisuuden näkymät. Turvallisuusalan yritykset näkevät alan tulevaisuuden positiivisena. Digitalisaatio ja alan monipuolistuminen avaavat entistä suurempia mahdollisuuksia palveluita käyttäville ja niitä tarjoaville yrityksille. Ona Gardemeister, Turvaurakoitsijat ry ja Matti Helkamo, Siemens Osakeyhtiö


     

    6. Paneelikeskustelu: Digimurroksen asettamat vaatimukset kiinteistöympäristölle. Keskustelun moderaattorina on toimitusjohtaja Jukka Laakso ja keskustelemassa Hanna Pikkusaari / Osaango oy, Juha Viinikka / Kesko oyj, Juha Uskali / Zenitel oy ja Anssi Kuusela / Laurea Ammattikorkeakoulu


     

    7. Uusi turvallinen normaali työelämässä. Millaiseen maailmaan olemme siirtymässä poikkeusaikojen jälkeen? Miten pandemiat muuttavat pysyvästi jatkossa elämäämme? Mikä on rajoitusten rooli ja kuinka työelämässä tilanteeseen kannattaa sopeutua turvallisuuden ylläpidon näkökulmasta? Johtaja Mika Salminen, THL Työturvallisuusosasto


     

    8. Uudistu kriisissä. Kriisi antaa meille valtavan mahdollisuuden oppia. 
    Koulutuspäällikkö Mikko Poutala, Suomen Palopäällystöliitto 


     

    9. Kuntien jatkuvuudenhallinta ja yhteistyön voimavarat. Kuntien tulee pystyä hoitamaan kriittiset tehtävänsä ja turvata asukkaiden hyvinvointi ulkoisen tai sisäisen toimintaympäristön häiriöistä, uhkista ja riskeistä huolimatta. Turvallisuuspäällikkö Jaakko Heinilä, Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi


     

    10.  Yhteisen tilannekuvan merkitys jatkuvuuden varmistamisessa. Elinkeinoelämän toimijoilla on keskeinen rooli yhteiskunnan huoltovarmuuden varmistamisessa. Alueellinen yhteistyö ja yhteinen tilannekuva luovat perustan elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin yhteistoiminnan kehittämiselle ja tiedonvaihdolle sekä tilannekuvalle. Yritysturvallisuuspäällikkö Kalle Seppänen, UPM Kymmene Oyj

     

    11.  Onnistumisista ja onnettomuuksista oppiminen. Onnistumisista voi myös oppia. PosiPro-ohjelmiston avulla kerätään tietoa onnistumisista. Työyhteisöt voivat oppia ja kehittää toimintaa näin jo ennen kuin vaaratilanteita syntyy. Eksote Akuuttisairaala 

     

    12.  Vuokrataloyhtiöiden paloturvallisuustekniikoiden kustannushyödyt. Selvityksessä on ollut, tuottaako paloturvallisuustekniikkaan investoiminen kustannushyötyjä yhteiskunnalle. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Spek

     

    Tutustu ohjelmiin tarkemmin verkkosivuilla: finnsec.fi  ja turvallisuus.messukeskus.com

     

    Messut ovat avoinna molempina päivinä kello 9–16, mutta avajaispäivä 12.1. jatketaan vielä kello 19 asti after work -tunnelmissa.

    Lue lisää
  • 12.11.2021
    Kiristysohjelma Mailto yhä suomalaisten suurin riesa, listanousijana Apachen uusi haavoittuvuus

    Haittaohjelmien top 10: Kiristysohjelma Mailto yhä suomalaisten suurin riesa, listanousijana Apachen uusi haavoittuvuus.

     

    Check Point Research kertoo lokakuun haittaohjelmakatsauksessaan, että Suomen yleisin haittaohjelma on edelleen kiristysohjelma Mailto. Maailmanlaajuisesti kärkisijaa pitää jo viidennen kerran Trickbot. Uusi Apachen haavoittuvuus on noussut nopeasti eniten hyödynnettyjen haavoittuvuuksien top 10:een. Hakkereiden suosikkikohteita ovat maailmalla koulutus ja tutkimus, Suomessa teollisuus.

     

    Katsauksen mukaan modulaarinen bottiverkko ja pankkitroijalainen Trickbot on maailman yleisin haittaohjelma. Sitä esiintyy neljässä prosentissa maailman yritysverkoista. Trickbot kykenee varastamaan taloudellisia tietoja, tunnuksia ja muita henkilötietoja sekä levittämään verkossa kiristysohjelmia. Trickbot on ollut yleisimpien haittaohjelmien listalla jo viisi kertaa tammikuisen Emotetin alasajon jälkeen.

     

    Yleisimmin hyödynnettyjen haavoittuvuuksien joukkoon ylsi lokakuussa uusi haavoittuvuus nimeltään Apache HTTP Server Directory Traversal. Apache julkaisi paikkauksen ohjelmistoonsa, mutta se todettiin riittämättömäksi. Apache HTTP Server -palvelinohjelmistossa on yhä haavoittuvuus, jonka onnistunut hyödyntäminen voi antaa hyökkääjälle pääsyn järjestelmän tiedostoihin.

     

    ”Apache-haavoittuvuus havaittiin vasta lokakuun alussa, ja se on jo maailman kymmenenneksi hyödynnetyin, mikä osoittaa, kuinka nopeita hyökkääjät ovat liikkeissään. Apache-käyttäjillä olisi ehdottomasti oltava käytössään riittävät turvatoimet”, painottaa Check Point Softwaren tietoturvatutkijoiden ryhmää johtava Maya Horowitz.

     

    Toimialoista hakkerit hyökkäsivät maailmanlaajuisesti useimmin koulutus- ja tutkimusaloille. Suomessa hakkereiden suosikkiala oli teollisuus ja Pohjoismaissa valtionhallinto sekä puolustusvoimat.

     

    ”Maailmanlaajuisesti yksi 61:sta organisaatiosta kärsii kiristysohjelmista joka viikko. Se on järkyttävä luku, ja yritysten on tehtävä enemmän. Monet hyökkäykset alkavat yksinkertaisella sähköpostilla, joten käyttäjien koulutus tunnistamaan nämä uhat on yksi organisaatioiden tärkeimmistä torjuntakeinoista”, toteaa Check Pointin Suomen ja Baltian maajohtaja Sampo Vehkaoja.

     

    Suomen yleisin haitake lokakuussa oli edelleen kiristysohjelma Mailto. Sitä esiintyi noin seitsemässä prosentissa maan yritysverkoista.

     

    Suomen yleisimmät haittaohjelmat lokakuussa 2021: 

     

    1.     Mailto (tunnetaan myös nimellä NetWalker) – Päivitetty versio Kokoklock-kiristyshaittaohjelmasta, joka leviää enimmäkseen roskapostien kautta. Esiintyvyys 7,39 %

     

    2.     Formbook – Windows-järjestelmän haittaohjelma, joka kerää uhrien tietoja monin eri tavoin. Esiintyvyys 3,5 %

     

    3.     Lokibot – Tietorosvo, joka tunnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sillä on versiot sekä Windows- että Android-käyttöjärjestelmille. Haittaohjelma kerää tunnistetietoja esimerkiksi sovelluksista, selaimista, sähköpostiohjelmista sekä it-hallintatyökaluista, kuten PuTTY-ohjelmistosta. LokiBotia myydään hakkerointifoorumeilla, ja sen lähdekoodin uskotaan vuotaneen, mikä mahdollistaa lukuiset muunnelmat. Jotkin LokiBotin Android-versiot sisältävät myös kiristysominaisuuden. Esiintyvyys 3,11 %

     

    4.     XMRig – Monero-kryptovaluutan louhija. Esiintyvyys 3,11 %

     

    5.     AgentTesla – Edistyksellinen etäkäyttötroijalainen, joka pystyy esimerkiksi uhrinsa näppäinten painalluksia seuraamalla ja kuvakaappauksia ottamalla pääsemään käsiksi kohdelaitteen ohjelmistoihin (esimerkiksi Outlook-sähköposti, Google Chrome ja Mozilla Firefox) syötettyihin kirjautumistietoihin. Esiintyvyys 1,95 %

     

    Lue lisää