Vuoden Lotta on valonheitinlottana toiminut Kaarina Alvajärvi Turusta

 

Kesäkuussa sata vuotta täyttävä Kaarina Alvajärvi on Vuoden Lotta 2022. Uskonnon lehtorin virastaan eläkkeellä oleva Alvajärvi on toinen jäljellä olevista valonheitinlotista. Hän toimi vuoden 1944 elo-syyskuussa Helsingin Kaarelassa valonheitinpatterissa.

 

Valonheitinlotan valinta Vuoden Lotaksi tässä poikkeuksellisessa turvallisuustilanteessa korostaa suomalaisen naisen osallistumista maanpuolustukseen koko itsenäisyytemme ajan. 

 

 ”Valintamme kohdistui rouva Kaarina Alvajärveen, joka on toiminut rohkeana vapaaehtoisena valonheitinlottana sodassa ja osallistunut uutterasti Suomen jälleenrakentamiseen sotien jälkeen”, kertoo Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen.  

 

Lottajärjestössä palvelleilla naisilla oli merkittävä rooli sodanaikaisessa huolto- ja avustustyössä ja maamme jälleenrakennustyössä. Alvajärvi on myös opettajan työssään vaikuttanut nuorempien polvien arvomaailmaan ja sotasukupolven perinnetiedon jakamiseen.

 

Valonheitinlottana toiminut rouva Kaarina Alvajärvi on hyvä esimerkki siitä, kuinka vapaaehtoinen maanpuolustus on ollut luonteva osa suomalaisten naisten elämää koko itsenäisyytemme ajan. Valonheitinlotat olivat lotista ainoat, jotka saivat koulutuksen myös aseelliseen maanpuolustukseen. Näin he loivat pohjan tämän päivän naisille, joille kaikki yhteiskunnan maanpuolustustehtävät ovat avoimia.

 

”Erityisesti nyt, kun Venäjä käy raakalaismaista sotaa Ukrainassa, tulee usein mieleen, kuinka paljosta saamme olla kiitollisia näille urheille sotiemme veteraaneille. Tällä kunniamaininnalla haluamme kiittää rouva Alvajärveä vapaasta Suomestamme ja aktiivisen naisen mallista, jonka lotat ovat meille nykynaisille antaneet”, Nurminen jatkaa.

 

Lotta Svärd Säätiö vaalii lottien perintöä ja haluaa panostaa tulevaisuudessa erityisesti siihen, että naisten vapaaehtoinen maanpuolustus on paremmin yhteiskunnan käytössä. 

 

 

Kaarina Alvajärvi (o.s. Ravantti) 

· Syntyi 10.6.1922 Uusikirkko Tl:ssä ja muutti sieltä vanhempiensa kanssa Sortavalaan ja edelleen evakkona Lokalahteen.

 

· Liittyi lottiin veljensä kaaduttua 20-vuotiaana Kollaan taisteluissa vuonna 1941.

 

· Kävi kuitenkin lukio-opintonsa loppuun ja hän pääsi varsinaisiin lottatöihin vasta vuonna 1944.

 

· Helmikuussa 1944 Helsinkiin kohdistuneiden pommitusten jälkeen ilmatorjunta etsi lisävoimia korkeakoulutetuista naisista miesten käydessä vähiin. Kokoon saatiin 150 naista, jotka koulutettiin valonheitinpatteriin. Lottia koulutettiin ensin Helsingissä Degerössä ja elokuun alussa heidät siirrettiin Helsingin luoteispuolella maastoon moneen eri paikkaan.

 

· Alvajärvi toimi Kaarelassa elo-syyskuussa siihen saakka, että 1.10.1944 hänet kotiutettiin.

 

Vuoden Lotta-tunnustus

 

Lotta Svärd Säätiön Vuoden Lotta -tunnustus myönnetään lottatyössä ansioituneelle henkilölle tai lottahengessä uutterasti toisten hyväksi toimineelle suomalaiselle naiselle. Tunnustus on myönnetty vuodesta 2007 lähtien. Tästä vuodesta lähtien Vuoden Lotta julkistetaan aina Lotan päivänä 12. toukokuuta.

Vuoden Lotta edustaa lähes 240 000 lottaa ja pikkulottaa, jotka tekivät lottajärjestössä vapaaehtoista maanpuolustustyötä sotilaiden ja siviilien hyväksi. Väestömäärään suhteutettuna lottajärjestö oli maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Tällä hetkellä säätiön rekisterissä on lottia ja pikkulottia vajaa 7 000, joista lottia on 1 200.