Turvallisuuspolitiikan dosentti Jyri Raitasalo Kouvolan turvallisuusareenalla: ”Nyt tarvitaan diplomatiaa”

Kouvolan kaupungin kaikille avoimen Turvallisuusareenan Jälkiviisaat-keskustelussa lokakuussa mukana ollut eversti, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian ja turvallisuuspolitiikan dosentti Jyri Raitasalo otti kantaa maailman turvallisuuspoliittisen tilanteen muutokseen. Raitasalon mukaan yhteistyön on viime aikoina korvannut yhä kovempi suurvaltakilpailu.

Uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ennakoitavuus vähenee, tarve reagoida kasvaa ja eurooppalaiset valtiot joutuvat ottamaan entistä enemmän vastuuta oman maanosansa turvallisuudesta.  Maailman turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttumassa. Raitasalon mukaan kiihtyvä suurvaltakilpailu näkyy lähes päivittäin. Merkkejä siitä ovat esimerkiksi yllätykselliset sotaharjoitukset, saarikiistat, lisääntyvä ydinasepuhe ja monet muut konkreettiset tapaukset. Samalla edessä on uusia haasteita. Lisäksi ennakoitavuus vähenee, ja tarve reagoida kasvaa.

”Tulee nopealla tahdilla enemmän asioita, joihin pitää ottaa kantaa. Tämä haastaa myös ulkopolitiikkaa. Tarve reagoida ja määritellä kantoja lisääntyy. Asioita tulee päätettäväksi entistä nopeammin”, Raitasalo näkee.

Muuttuneen tilanteen taustalla on valta-asetelmien muutos. Amerikan suhteellinen asema kiistattomana ykkösenä on kohdannut haasteita, ja myös Amerikan yhteistyö Euroopan kanssa on kokenut kovia. Samalla esiin on noussut uusia vastavoimia, kuten Kiina ja Venäjä.

”Kiinan taloudellinen ja sotilaallinen voima on kasvanut merkittävästi. Myös Venäjä on modernisoinut asevoimiaan voimakkaasti ja osoittanut useita kertoja voivansa toimia omilla ehdoillaan, länsimaiden suosimia sääntöjä noudattamatta”, Raitasalo sanoo.

Yksi tämän hetken suurvaltakilpailua edistävistä voimista onkin juuri se, että vallitseva sääntöpohjainen järjestelmä pohjaa paljolti länsimaiden määrittämiin sääntöihin. Muut maat eivät välttämättä koe näitä sääntöjä omikseen tai noudata niitä. Uusi kilpailuasetelma tuo Raitasalon mukaan paineita Euroopalle. Hän uskoo, että jatkossa eurooppalaiset valtiot joutuvat ottamaan entistä enemmän vastuuta oman maanosansa turvallisuuden takaamisesta. Näin on erityisesti puolustuksen alalla. Kiristynyt suurvaltakilpailu heijastuu myös Suomen tilanteeseen. Täällä puolustusta on kuitenkin kehitetty pitkäjänteisesti koko kylmän sodan jälkeisen ajan.

”Meillä puolustuksesta on huolehdittu myös niinä aikoina, kun monet muut purkivat sotilaallisen puolustuksen koneistoaan. Suomen on hyvä jatkaa tältä pohjalta.”

Ykköstyökalu on Raitasalon mukaan edelleen perinteinen: diplomatia. Sitä tarvitaan erityisesti silloin, kun tilanne on jännitteinen.

”Siis nyt.”

Vallitsevasta suurvaltakilpailusta huolimatta Raitasalo ei halua luoda mustaa tulevaisuudenvisiota: ”En usko, että tässä on pysyvää loputtoman heikkenemisen kuviota. Moniin kansainvälisiin turvallisuusongelmiin on mahdollista löytää ratkaisuja, jotka turvaavat useamman toimijan edut. Näiden ratkaisujen etsiminen on diplomatian keskeinen tehtävä”, Raitasalo korostaa.