Riskiarviointimittareiden käyttö kasvussa, hoitokustannukset laskussa

Kun potilaan riskitila voidaan arvioida helposti ja nopeasti, se myös arvioidaan useammin.

Potilaiden riskitilojen arviointi on lisääntynyt vuorovaikutteisten mobiililomakkeiden käyttöönoton myötä useassa suomalaisessa sairaalassa. Säännöllisen riskien arvioinnin seurauksena mahdollisiin haittatapahtumien ja potilasvahinkojen aiheuttajiin on pystytty puuttumaan aiempaa nopeammin.

Suomessa yleisimmin käytettyjä hoitotyön riskiarviointimittareita ovat Braden -asteikko painehaavan arviointiin, NRS 2002 vajaaravitsemusriskin seulontaan ja FRAT kaatumisvaaran arviointiin. Niiden käyttö jää usein kuitenkin harmillisen vähäiseksi, sillä paperinen toimintatapa on työlästä ja tulkinnanvaraista.

Satasairaalassa sairaanhoitajana työskentelevä Kristiina Holm kertoo, että ennen he suorittivat osastolla riskiluokituksia, kuten Braden- ja NRS 2002 -asteikkoja manuaalisesti.

”Tulkitsimme laminoitua taulukkoa ja teimme päässälaskun kokonaispistemäärästä. Saatu riskipiste kirjattiin paperille, joka puolestaan säilöttiin kansliassa sijaitsevaan kansioon. Riskien arviointi oli tulkinnanvaraista, ja tiedon etsiminen seuraavaa kertaa varten työlästä eikä ollenkaan käytännönläheistä”, sanoo Holm.

Medanetsin yhdessä asiakkaidensa kanssa kehittämä riskiarviointimittarit -mobiilitoiminnallisuus tekee riskien arvioinnista mutkatonta, sillä se laskee minkä tahansa potilastietojärjestelmän tukeman riskipisteytyksen vuorovaikutteisesti, näyttää toimintaohjeistuksen välittömästi hoitajalle ja kirjaa riskipisteen suoraan potilaan tietoihin potilastietojärjestelmään. Pisteytyslomakkeet ja toimenpideohjeet voidaan myös muokata sairaalan tai osaston tarpeiden mukaisesti.