Poliisin kiireellisten hälytystehtävien määrä lisääntynyt

Kiireellisimpien hälytystehtävien määrä on lisääntynyt ja toimintavalmiusaika heikentynyt. Nämä asiat tulevat ilmi poliisin tilastoista 1.1.-30.6.2019.

Poliisin kaikkien hälytystehtävien määrä on hieman laskenut verrattuna viime vuoteen. Sen sijaan kaikkein kiireellisimmät A-tehtävät ovat lisääntyneet yli 26 prosenttia. Uuden hätäkeskusjärjestelmän, Erican, käyttöönotto on todennäköisesti myös osaltaan vaikuttanut A-tehtävien kasvuun, sillä samaan aikaan B-tehtävien määrä on laskenut noin 13 prosenttia.

A-tehtävämäärien kasvu näkyy heikentyneenä toimintavalmiusaikana kiireellisimmissä hälytystehtävissä.

”A-kiireellisyyden tehtävissä ei tapahtumapaikalle ole päästy yhtä nopeasti kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Etenkin harvaanasutuilla alueilla poliisin toimintavalmiusaika on pidempi kuin isommissa kaupungeissa. Tehtävämäärät kuitenkin painottuvat sinne, missä suurin osa väestöstä on. Kasvukeskuksissa toimintavalmiusajat ovat parempia kuin harvaseuduilla”, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen (kuvassa) kertoo.

Liikennerikokset vähentyneet, mutta huumaavien aineiden vaikutusten alaisena ajaminen lisääntynyt edelleen

Normaalimuotoiset liikenneturvallisuuden vaarantamiset ovat vähentyneet, mutta sen sijaan törkeämuotoisten määrä on kasvanut. Viime vuonna törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia kirjattiin yli 4 000. Tämän hetkinen kehitys ennustaa tämän vuoden ylittävän viime vuoden luvun. Edellisen kerran näitä rikoksia on ollut vastaavia määriä vuonna 2009.

Liikennerikkomuslukujen vähentymisen osalta on syytä huomioida, että liikennerikkomusten suoritteet tilastoituvat noin kolmen kuukauden viiveellä, minkä vuoksi osa suoritteista puuttuu.

Rattijuopumusten määrä on lisääntynyt. Alkoholirattijuopumuksissa määrä on hieman laskenut viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Näin alkoholirattijuopumusten usean vuoden laskeva trendi jatkuu.

Sen sijaan huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena ajaminen näyttää lisääntyneen edelleen. Viime vuonna tähän aikaan noin 38 prosenttia kaikista rattijuopumuksista johtui pelkästään huumaavista aineista. Tällä hetkellä vastaava osuus on jo yli 40 prosenttia.

Rikoslakirikosten määrä vähentynyt

Rikoslakirikoksia ilmoitettiin alkuvuoden aikana hieman viime vuoden vastaavaa aikaa vähemmän.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan kansainvälisesti tunnistettu ’crime drop’ -ilmiö näkyy myös Suomen rikostilastoissa kokonaisrikollisuuden vähenemisenä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana poliisille ilmoitettujen rikoslakirikosten määrä on ollut vähenemään päin paria poikkeusvuotta lukuun ottamatta.

Henkirikosten nousun osalta on vaikea arvioida, onko kyseessä jotain muuta kuin satunnainen poikkeama. Henkirikosten kokonaismäärän vuoksi yksittäiset tapahtumat nostavat helposti tilastojen prosenttiosuutta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikajaksolla henkirikosten määrät ovat vakiintuneet nykyiselle tasolleen.

”Mielenkiintoinen huomio on se, että rikollisuuden määrän vähentyminen ei näy vuoden 2018 poliisibarometrin tuloksissa, jonka mukaan rikollisuustilanne koettiin jonkin verran vakavammaksi kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2016. Ihmisten kokema turvallisuuden tunne on tietysti asia, joka on jokaiselle todellinen, eikä sitä voida tilastoilla selittää”, Kolehmainen arvioi.

Seksuaalirikosten kokonaismäärä kasvanut

Poikkeuksena tästä laskevasta kokonaisrikollisuuden trendistä ovat seksuaalirikosten ilmoitusmäärät, jotka ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana ja viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna yli 16 prosenttia.


Tutkimusten mukaan seksuaalirikosten määrä ei olisi tosiasiassa lisääntynyt, vaan ilmoitusaktiivisuudessa olisi tapahtunut muutos. Ilmoitusten määrää lisää myös pitkien rikossarjojen ilmitulo, jolloin lyhyelle ajalle kirjautuu useita ilmoituksia.

Ilmoitetuista seksuaalirikoksista noin 67 prosentissa tapauksista epäilty on tiedossa. Näistä epäillyistä noin 28 prosenttia on ulkomaan kansalaisia ja verrattuna edelliseen vuoteen ulkomaalaisten osuus on kasvanut kuutisen prosenttia.

On syytä huomioida, että näissä luvuissa ovat vain ilmoitettujen rikosten määrät eivätkä luvut näin ollen kerro, onko rikoksen tekijöiden määrä kasvanut. Toisin sanoen sama rikoksentekijä voi olla epäiltynä useammassa jutussa.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan trendinä onkin turvallisuusongelmien kasautuminen yhä pienemmälle väestöryhmälle sekä näiden keskittyminen tietyille alueille.

Kansainvälisyys ja teknologinen kehitys tekevät rikosten paljastamisesta ja selvittämisestä yhä haastavampaa

Rikosten tutkintaan vaikuttaa kaksi suurta megatrendiä, kansainvälisyys ja teknologinen kehitys. Nämä näkyvät tutkinta-aikojen venymisenä sekä selvitysprosenttien laskuna.

Yhä enemmän rikokset tehdään teknologiaa hyödyntäen, mikä myös mahdollistaa paremman anonymiteettisuojan rikoksen tekijöille. Teknologinen kehitys yhdessä kansainvälisyyden kanssa mahdollistaa rikosten tekemisen Suomessa myös ulkomailta käsin.

Seppo Kolehmaisen mukaan nämä kaksi megatrendiä vaikuttavat eniten poliisin tutkintaresursseihin, sillä molemmat ilmiöt edellyttävät poliisilta erityisosaamista ja erityisvälineistöä.

”Lisäksi nämä muutostekijät tekevät myös rikosten tutkimisen entistä kalliimmaksi ja enemmän aikaa vieväksi. Poliisi onkin jo pitkään panostanut ennalta estävään työhön, jonka kautta pyritään sekä turvaamaan kansalaisten arki, että saamaan aikaan kustannustehokkuutta”, Kolehmainen sanoo.

Henkilöllisyyttä osoittavien asiakirjojen myöntömäärät ennätyskorkealla

Poliisin myöntämien henkilöllisyyttä osoittavien asiakirjojen myöntömäärät ovat edelleen jatkaneet voimakasta kasvuaan suhteessa edellisiin vuosiin. Henkilökortteja on myönnetty ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti 145 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samalla aikavälillä. Vastaavasti passien myöntömäärät ovat lisääntyneet 14 prosentilla. Suurimpana syynä kasvaneisiin määriin on henkilökortin ja passin lisääntynyt käyttö henkilöllisyyttä osoittavana asiakirjana.

Kasvaneista myöntömääristä luonnollisesti seuraa se, että voimassa olevien henkilökorttien ja passien määrä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä onkin jo ylitetty miljoonan voimassa olevan henkilökortin raja ja yhteensä voimassa olevia passeja tai henkilökortteja on yli 4,8 miljoonaa. Kaikkiaan n. 4,3 miljoonalla henkilöllä on voimassa passi, henkilökortti tai molemmat.

Lisätietoa Poliisihallituksen verkkosivuilta täältä