Niranjan Sapkota väitöstyössään: "Arvioi ainakin 13 riskiä sijoittaessasi kryptovaluuttoihin"

Lohkoketjupohjaiset kryptovaluutat voivat olla rahoitusalaa mullistava digitaalinen innovaatio ja mahdollisuus, mutta riskittömiksi niitä ei voi luonnehtia. Vaasan yliopiston tuoreessa rahoitusalan väitöskirjassaan Niranjan Sapkota on tunnistanut kolmetoista eri tyyppistä kryptovaluuttoihin liittyvää riskiä.

Riskin määrä ja luonne vaihtelevat valuuttojen eri ominaisuuksien mukaan. Yksi suurimmista riskeistä on kryptovaluutan maksukyvyttömyys.

”Yli 12 000 eli yli 60 prosenttia kryptovaluutoista on mennyt konkurssiin tai kokonaan hävinnyt sen jälkeen, kun kuuluisin kryptovaluutta Bitcoin syntyi vuonna 2009. Osa valuutoista on edelleen romahduksen partaalla”, Niranjan Sapkota kertoo.

Maksukyvyttömyyteen liittyvän riskin lisäksi Sapkota tunnistaa muun muassa kestävyysriskin, valuutan yksityisyyteen liittyvän eristäytymisriskin, sentimenttiriskin ja spekulointiin liittyvän riskin.

Lisäksi kryptovaluuttojen riskit voivat liittyä vakauteen, huijauksiin, turvallisuuteen, säilytykseen ja skaalautuvuuteen.

Koulutustaso, yhteiskunnalliset riskit sekä esimerkiksi regulaatioon liittyvät systeemiset riskit voivat myös vaikuttaa valuuttoihin.

Miten tunnistaa konkurssille alttiit kryptovaluutat?

Sapkotan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että kryptovaluuttojen konkurssit ovat ennustettavissa. Miten sijoittaja voisi välttää kaikkein konkurssiherkimmät kryptovaluutat?

”Voi esimerkiksi varoa kryptovaluuttaa, jonka ensimmäinen päivä markkinoilla on ollut vahva, mutta ensimmäisen kuukauden tuotto maltillinen. Vältä myös valuuttoja, joilla on tuntematon perustaja, paljon valmiiksi louhittuja (premined) kolikkoja ja suhteellisen suuret louhintapalkkiot lohkoa kohden”, Sapkota sanoo.

Vihreä kryptovaluuttakin voi olla likainen

Kryptovaluuttojen louhintaan liittyvästä massiivisesta energiankulutuksesta ja hiilijalanjäljestä on paljon puhetta mediassa. Kryptovaluutta voikin olla ”vihreä” eli ympäristöystävällinen tai ”likainen” eli ympäristöä saastuttava.

”Bitcoinin kaltaista kryptovaluuttaa pidetään likaisena, koska se käyttää valtavan määrän sähköä tapahtumien todentamiseen ja tallentamiseen julkiseen lohkoketjuunsa. Esimerkiksi yksi Bitcoin-kauppa kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin keskimääräinen kotitalous Yhdysvalloissa runsaan 20 päivän aikana. Sen sijaan esimerkiksi Ethereum, maailman toiseksi suosituin krypto, on siirtynyt proof-of-stake-menetelmään siirtojen todentamisessa. Tämä on vähentänyt energiankulutusta 99 prosenttia”, Sapkota kuvailee.

Vaikka paljon energiaa kuluttavat kryptovaluutat ovat alttiita energian hinnan muutoksille, niin Niranjanin väitöstutkimuksesta käy ilmi, että energiankulutuksella ei kuitenkaan näytä olevan merkitystä kryptovaluuttojen hinnoittelussa.

”Hintaa ohjaa luottamus energiankulutuksen sijaan”, Sapkota sanoo.

Likaisiksi Sapkotan mukaan voidaan luonnehtia myös niitä kryptovaluuttoja, joita käytetään rikollisiin toimiin. Siten myös vihreä, ympäristöystävällinen krypto, jolla on pienempi hiilijalanjälki, voi samaan aikaan olla oman käyttöhistoriansa perusteella likainen.

Sapkota kertoo, että rikolliset suosivat etenkin yksityisyyteen keskittyneitä kryptovaluuttoja, joissa kaikki tiedot ovat salattuja. Näihin kryptoihin liittyy eristäytymisriskiä. Tällaiset valuutat eroavat esimerkiksi julkisesta Bitcoinista, joissa siirrot kirjataan julkiseen, kaikkien nähtävillä olevaan lohkoketjuun, eli tilikirjaan.

Bitcoin pitää pintansa optimististen sijoittajien avulla

Bitcoinista ja ylipäätään kryptovaluutoista on uutisoitu paljon viime vuosikymmenen aikana.

Bitcoin-hakkeroinnit, kryptovälittäjien romahdukset, huijaukset ja hallitusten kryptovaluutoille asettamat kiellot, säädökset ja verot ovat olleet maailmanlaajuisesti otsikoissa. Bitcoin onkin mediassa jo monta kertaa julistettu kuolleeksi.

Uutiset, kuten Teslan ilmoitus 1,5 miljardin dollarin Bitcoin-ostoista, ovat toisaalta myös lisänneet Bitcoin-hypetystä.  Markkinoiden tunnelma kuitenkin kääntyi, kun yhtiön toimitusjohtaja Elon Musk poisti Bitcoinin maksuvaihtoehtona Teslan verkkosivustolta ja sanoi sen aiheuttavan energia-, ympäristö- ja kestävyysriskin.

”Tiedotusvälineiden välittämä tai määräämä tunnelma on ollut helposti havaittavissa, kun tarkastellaan Bitcoinin hinnan heilahtelua suurten uutisten jälkeen”, Sapkota mainitsee. ”Markkinoita ohjaakin pitkälti optimististen sijoittajien mediaan välittämä tunnelma.”

Älä lankea huijareiden pelkoansaan

Sapkotan mukaan pelko on yleisin tunneilmaus, joka esiintyy kryptovaluuttoihin liittyvissä white paper -julkaisuissa eli info- ja taustamateriaaleissa. Kyse saattaa olla valuutan liikkeeseenlaskusta, joukkorahoituksesta tai markkinointistrategiasta, joissa asiakkaita houkutellaan pelkoa hyödyntämällä.

”Sijoittajat, joilla on riskin, muutoksen, ongelman, sääntelyn tai tappion pelko, lankeavat helposti huijareiden pelkoansaan ja menettävät rahansa. Kryptovaluuttojen yhteydessä ei pitäisi koskaan antaa tunteiden voittaa älyä”, Sapkota painottaa.

Vaikka moni maailmassa käyttää internetiä, kryptovaluuttoja käyttää edelleen harva. Bitcoinin kaltaiset kryptovaluutat ovat jo yli kymmenen vuotta vanhoja, mutta niiden käyttöaste on edelleen hyvin alhainen. Niranjan Sapkota onkin huolissaan koulutuksen puutteesta, sillä se aiheuttaa valtavan riskin kryptojen yleistymiselle.

”Iso riski liittyy myös säilytykseen ja kryptovaluuttojen digitaalisiin lompakkoihin. Jos kryptovaluutat ovat säilytyksessä kolmannella osapuolella, niin seurauksena saattaa pahimmassa tapauksessa olla isännöidyn lompakon varojen takavarikko. Oma säilytyskään ei välttämättä ole turvallista”, Sapkota toteaa.

Kryptovaluuttojen vakausriskiä on yritetty suitsia kehittämällä vakaavaluuttoja eli stablecoineja. Näissä kryptovaluutan arvo on sidottu dollareihin, kryptosalkkuihin tai algoritmeihin. Sabkotan mukaan edes stablecoinit eivät ole vakaita.

”Tämän osoitti esimerkiksi Terra stablecoinin keväällä 2022 tapahtunut romahdus.”

Yhteiskunnallinen riski voi kasvaa institutionaalisten sijoittajien myötä

Edellä mainittujen riskien lisäksi Niranjan Sabkota nostaa esiin huijauksiin, spekulaatioihin, systeemisiin muutoksiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvät riskit.

”Samoin kuin perinteisillä arvopaperi- ja valuuttamarkkinoilla, myös uusiin digitaalisiin rahoitusmarkkinoihin liittyy riskejä, kuten spekulaatiota, petoksia, rahanpesua ja hakkerointia.”

”Institutionaaliset sijoittajat ovat viime aikoina tulleet kryptovaluuttamarkkinoille ja tallentavat digitaalisiin lompakkoihinsa huomattavasti suurempia varoja kuin yksityissijoittajat. Merkittävän rahamäärän menettäminen on valtava yhteiskunnallinen riski”, Sapkota tähdentää.

Lisäksi Bitcoinin kaltaisten kryptovaluuttojen systeeminen eli sääntelyyn liittyvä riski kasvaa, jos valta keskittyy kouralliselle louhijoita ja kryptovaluuttojen haltijoita.

Niranjan Sapkota on väitellyt Vaasan yliopistossa perjantaina 14. lokakuuta. Väitöksen aihe ovat kryptovaluuttojen riskit ja mahdollisuudet