Lähitulevaisuudessa pelastuslaitokset ehkäisevät tehokkaammin onnettomuuksia ja sujuvoittavat palotarkastuksia

Lähitulevaisuudessa pelastuslaitokset ehkäisevät tehokkaammin onnettomuuksia ja sujuvoittavat palotarkastuksia

Uusi valvontaohjelmisto käyttöön

Tulossa oleva maakuntauudistus siirtää vastuun pelastustoiminnasta maakunnille, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikissa 18 maakunnassa tulee olemaan vuoden 2021 alusta alkaen oma pelastuslaitos. Maakuntauudistus tarjoaa samalla monenlaisia tilaisuuksia toimintatapojen ja järjestelmien uudistamiselle, yhtenäistämiselle ja tehostamiselle.

Yksi merkittävä uudistus- ja tehostustoimi on maakuntien vuonna 2017 perustaman ict-palvelukeskuksen Vimana Oy:n kehitteillä oleva ohjelmisto, joka tehostaa valtakunnallisesti merkittävästi pelastuslaitosten suorittamaa valvontaa ja palotarkastuksia.

Vimana Oy:n projektipäällikkö Matti Sipilän mukaan pelastuslaitoksien valvontasovellustietojärjestelmän rakentamisessa haetaan hyötyjä kolmesta kulmasta.

”Ensinnäkin uudella ohjelmistosovelluksella tiedot saadaan kerättyä koko valtakunnan kattavasti. Laaja tietopohja tarkoittaa tehokkaampia mahdollisuuksia riskipohjaiseen valvontatoiminnan suunnitteluun”, Sipilä aloittaa.

”Toiseksi toimintatapoja saadaan yhtenäistettyä ja parhaita käytänteitä jaettua, kun kaikki Suomen pelastuslaitokset siirtyvät käyttämään samaa ohjelmistoa.”

”Kolmanneksi ohjelmistoon saadaan tuotua uusia ja parannettuja ominaisuuksia, esimerkiksi laajempia mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin”, Sipilä kertoo.

Hän muistuttaa, että pelastuslaitosten valvontatoiminta on viimeisen vuosikymmenen ajan suuntautunut yhä vahvemmin riskipohjaiseen suunnitteluun, johon on vaikuttanut vuonna 2011 uudistettu pelastuslaki.

”Nykyään panostetaan entistä enemmän toiminnan suunnitteluun riskipohjaisesti. Analysoidaan dataa ja päätellään, missä kohteissa riski on kohonnut ja minne kannattaa panostaa. Esimerkiksi, jos useammassa tietyn alan tuotantolaitoksessa on havaittu samoja ongelmakohtia, onnettomuusriskiä on pienennettävä ohjeistuksella tai tarkastuskäynneillä myös muilla vastaavilla laitoksilla”, Sipilä havainnollistaa.

Uusi ohjelmisto tuo myös eri järjestelmiin hajaantuneet tiedot yhteen.

”Esimerkiksi onnettomuuksista on kerätty tilastotietoa vuodesta 1996 asti. Nyt myös valvontatoiminnan tiedot saadaan valtakunnallisesti, ja ne pystytään yhdistämään onnettomuustietoihin. Siten riskejä voidaan arvioida ja toimenpiteitä suunnata laajempaan tietoon pohjaten”, Sipilä kuvailee.

Sovelluksen tavoite on myös helpottaa palotarkastajien työtä. Uudistus voi näkyä myös asiakkaalle yhtenäisempinä toimintatapoina: naapurissa ei enää hoidetakaan asioita eri tavalla, vaan palvelu on yhdenvertaista.

130 000 valvontakäyntiä vuodessa, asiakaskin voi varata ajan järjestelmällä

Ohjelmiston ytimessä on valvontakäynti. Kaikki tarvittavat tiedot ja toimenpiteet saatetaan saamaan järjestelmään kohteen taustatiedoista ja tarkastuskäynnin kulusta korjaustoimenpiteiden määräämiseen ja seurantaan. Järjestelmä kulkee myös tarkastajan mukana mobiililaitteessa.

Asiakaskin voi asioida järjestelmän avulla sähköisesti eli esimerkiksi varata aikaa tarkastuskäynnille, täydentää kohteen tietoja tai liittää valokuvia määrätyn korjaustoimenpiteen suorittamisesta.

Prosessin sujuvoittamisen merkitys ei Sipilän mukaan ole pikku juttu, sillä pelastuslaitoksilla on valvottavia kohteita noin kolme miljoonaa, ja valvontakäyntejä tehdään vuosittain 130 000.

”Pelastuslaitoksilla valvontasovelluksen käyttäjiäkin on noin 3 000, joista 700 käyttää järjestelmää päivittäin”, Sipilä täsmentää.

Sipilä myös korostaa järjestelmän suunnittelussa pelastuslaitoksissa jo tehdyn määrittelytyön merkitystä.

”Pelastuslaitokset ovat tehneet jo ennen Vimana Oy:n perustamista laajan määrittelytyön uudelle sovellukselle. Toimintatapojen yhtenäistämistä on tehty jo vuosia. Nyt saadaan siis ohjelmisto tukemaan tehtyä työtä”, Sipilä sanoo.

Vimana jatkaa suunnittelua yhteistyössä pelastuslaitoksien ja sisäministeriön pelastusosaston kanssa.

Tämä on valtio-omisteinen Vimana Oy

Maakuntien ict-palvelukeskus Vimana Oy rakentaa maakuntien menestystä digitaalisilla palveluilla ja tarjoaa maakunnille digitalisaatioon liittyviä asiantuntija- ja kehityspalveluita sekä hankkii markkinoilta ja yhteistyökumppaneilta tarvittavia ict-ratkaisuja.

Vimana on perustettu kesällä 2017, ja yhtiö on valtio-omisteinen osakeyhtiö, joka toimii valtiovarainministeriön ohjauksessa.

Maakuntauudistuksen astuessa voimaan 90 prosenttia Vimanan omistuksesta siirtyy maakunnille. Yhtiössä työskentelee 35 osaajaa.