JHL: Jopa kolme neljästä koulunkäynninohjaajasta on kohdannut työssään väkivaltaa – muutos lainsäädäntöön välttämätön

Ammattiliitto JHL vaatii, että koulunkäyntiavustajille ja -ohjaajille on mahdollistettava laillinen oikeus pitää oppilasta aloillaan, kun aggressiivisen käytöksen estäminen ja järjestyksen ylläpitäminen sitä vaativat. Tällä hetkellä lainsäädäntö kieltää koulunkäynninohjaajilta kiinnipitämisen.

 

Väkivalta- ja ongelmakäyttäytyminen on lisääntynyt kouluissa jopa huolestuttavassa määrin.

 

”Väkivaltaiset uhkatilanteet ovat liki päivittäinen haaste kouluissa. Väkivaltaa tai sen uhkaa työssään on kokenut noin 73 prosenttia koulunkäynninohjaajista. Lyöntien ja potkujen kohteeksi on joutunut reilusti yli puolet vastaajista”, kertaa ammattialatoiminnan asiantuntija Sanna Pihakivi syksyllä 2020 toteutetun Työterveyslaitoksen Kunta10 -kyselyn tuloksia.

 

Koulunkäynninohjaajat joutuvat työssään rajoittamaan uhkaavasti tai väkivaltaisesti käyttäytyviä oppilaita. Kouluissa on jatkuvasti tilanteita, joissa kiinnipitäminen on ainoa turvallinen keino oppilaan aggressiivisen käytöksen rauhoittamiseksi. Silti vain rehtorilla ja opettajilla on oikeus oppilaan kiinnipitoon ja luokasta poistamiseen.

 

”Tilanne on todella hankala koulunkäynninohjaajien ja -avustajien kannalta. Lainsäädäntö on heidän kohdallaan puutteellinen, eikä anna heille tarvittavia oikeuksia. Nykyinen perusopetuslaki ei itse asiassa mainitse koulunkäynninohjaajia tai koulunkäyntiavustajia lainkaan”, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kummastelee.

 

Kaikille taattava turvallinen koulutyö

 

Niemi-Laine korostaa, että kenen tahansa paikalla olevan aikuisen on pyrittävä ja kyettävä rauhoittamaan toisiin oppilaisiin ja ohjaajiin itseensä kohdistuvaa väkivaltaista käytöstä. Aina pelkkä puhuminen ei valitettavasti riitä. Tarvittaessa on voitava rajoittaa riehujaa myös fyysisesti.

 

”Tämän on oltava mahdollista myös koulunkäynninohjaajille siten, ettei heidän oma oikeusturvansa vaarannu”, Niemi-Laine vaatii.

 

Tällä hetkellä, jos kiinnipitotilanne ei täytä hätävarjelun tunnusmerkkejä, seurauksista voi joutua vastaamaan yksittäinen työntekijä. Pisimmälle vietynä koulunkäynninohjaaja voi pahoinpitelytuomion lisäksi tulla irtisanotuksi ja joutua vahingonkorvausvastuuseen.

 

JHL pitää tärkeänä, että oppilaita ja koulun henkilökuntaa suojellaan väkivaltatilanteissa pelkästään turvallisin ja hyviksi havaituin tavoin.

 

”On löydettävä keinoja tukea oppilaita niin, ettei esimerkiksi kiinnipitoa tarvitse käyttää järjestyksen ylläpitämiseen toistuvasti. Voimankäytön on oltava kaikissa tilanteissa mahdollisimman vähäistä ja lyhytkestoista. Siihen on kuitenkin oltava ääritilanteissa lailliset oikeudet”, Sanna Pihakivi painottaa.

 

JHL katsoo, että asiasta on välttämätöntä säätää lain tasolla, jotta koulunkäynninohjaajien ja koulunkäyntiavustajien oikeusturva toteutuu.