Anneli Ahonen haluaa kehittää vastakeinoja Venäjän informaatiovaikuttamiseen

Kouvolan turvallisuustapahtumassa esiintynyt strategisen viestinnän asiantuntija Anneli Ahonen kertoo, että koko kansainvälinen media on käynyt kovan koulun erityisesti siinä, miten suhtautua Venäjän propagandaan Ukrainassa. Hän mainitsee sanoja, kuten: Värittynyttä tietoa. Yrityksiä vaikuttaa median sisältöihin. Toimittajien pelottelua häirintä- ja vainokampanjoilla. Palvelunestohyökkäyksiä. Toimitusten tietojärjestelmiin tunkeutumista. Informaatiovaikuttamisesta on tullut arkipäivää.

”Enää manipulointiyritykset eivät kuitenkaan mene samalla tavalla läpi kuin ennen”, Ahonen sanoo.

Hän tuntee informaatio- ja hybridivaikuttamisen kentän ja venäläisen yhteiskunnan.

Ahonen on myös perehtynyt Ukrainan sodan informaatiovaikuttamiseen ja toiminut aiemmin East Stratcom Task Forcen johtajana sekä kirjoittanut useita vuosia Pietarin toimittajana Helsingin Sanomille.

Nyt hän kehittää demokraattisia keinoja informaatiovaikuttamista vastaan.

”Menin aikanaan Pietariin, koska halusin kertoa suomalaisille tavallisten venäläisten elämästä ja ajatuksista. Merkityksellinen tapahtuma itselleni olivat vuosien 2011–2012 vaaliprotestit, joissa ennen niin lamaantuneet ja passiiviset venäläisnuoret heräsivät ja lähtivät kaduille. Protestien tukahduttaminen ja Venäjän laittomat aluekaappaukset Ukrainassa seurasivat. Lähdin Venäjältä vuonna 2016, jolloin ilmapiiri oli yhä tukaduttavampi ja propagandan kyllästämä.”

Informaatiovaikuttaminen näkyy nyt myös Suomessa.

”Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Natoon hakeutuminen kirvoitti propaganda- ja pelottelukampanjan Venäjän päätiedotusvälineissä, mutta se ei ole enää ollut ykkösuutinen”, Ahonen sanoo.

Hänen mukaansa venäläinen propaganda on muuttunut entistä jyrkemmäksi.

”Se on radikalisoitunut.”

Ahonen mainitsee, että esimerkiksi Telegramissa levitetään avoimesti ukrainalaisten ja venäläisten sodan vastustajien henkilötietoja ja kannustetaan hyökkäämään heitä vastaan.

 ”Luotettavaa tietoa Venäjältä onkin yhä hankalampi saada, sillä vapaa media on joutunut jatkamaan työtään käytännössä ulkomailta.”

 Suomessa tarvittaisiin Ahosen mukaan muun muassa lisää trollauskampanjoiden aktiivista paljastamista.