Oikein hyvä turvallisuusoivallus (OHTO) -palkintosarjan kolme finalistia esittelyssä

8.10.2018

Finnish Security Awards 2018 -raadit ovat valinneet kolme finalistia Oikein Hyvä Turvallisuusoivallus (OHTO) -palkintosarjaan. Vain yhdelle finalistille myönnetään palkinto 10.10. pidettävässä palkintojuhlassa Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla.

Oikein hyvän turvallisuusoivalluksen (OHTO) -innovaatiopalkinto jaetaan yritykselle, organisaatiolle tai henkilölle, joka on kehittänyt turvallisuusratkaisun, joka yksinkertaistaa tai tehostaa jo olemassa olevia toimintoja ja luo merkittävää lisäarvoa asiakkaille. Oivallus voi olla myös kokonaan uusi innovaatio, palvelu tai ratkaisu.

Kolme finalistia esittelyssä


Firestop
aine, joka estää maasto- ja metsäpalot


Toistaiseksi vielä Firestop-työnimellä kulkeneesta maasto- ja metsäpalojen torjunta-aineesta jätetään kemikaalipatentti tänä syksynä. Vastaavanlaista ainetta ei ennen ole ollut. Aineen nerokkuus piilee siinä, että se estää maata syttymästä, jolloin esimerkiksi maasto- ja metsäpaloja ei voi syttyä. Toinen nerokkuus on siinä, että jos palo on jo syttynyt, aineen avulla palon leviämisen voi estää.

Ainetta voi levittää maahan vaikkapa kastelukannulla, tai esimerkiksi mönkijän peräkärryssä olevasta säiliöstä, pelastuslaitoksen säiliöautolla tai esimerkiksi reppuruiskulla. Sitä voi käyttää myös perinteisesä käsisammuttimesta.

Aine on veteen liukeneva ja myrkytön. Jos on kuivaa, aine voidaan levittää useampi viikko etukäteen. Aine on pH-neutraali ja toimii lannoitteena sitten, kun vettä sataa.

Aloite metsäpalojen torjunta-aineen kehittämiseen tuli vuosia sitten Puolustusvoimilta, jossa toivottiin ainetta, jolla voisi suojata turvealueen päässä sijaitsevaa asevarikkoa.

Firestop on tarkoitettu pelastuslaitoksille ja armeijakäyttöön. Rautakauppaan ainetta ei ainakaan aluksi ole tulossa.

Tuotetta on kehittänyt Xpyro Oy, joka on suomalainen paloturvallisuusalan yritys, joka on erikoistunut paloturvallisuuteen liittyvien edistyksellisten laitteiden ja järjestelmien kehittämiseen.

CySec Vault 
ip-maailmaan ”valvontakameran vastine”
  


Tamperelainen Heikki Kamppuri sai kavereineen vuonna 2014 idean: tehdään kybermaailmaan perinteisen valvontakameran vastine. Lopputulos on CySec Vault -niminen laite, jolla on Kamppurin mukaan potentiaali muuttaa verkkohyökkäysten koko kenttä ja mahdollistaa hyökkääjän löytäminen. Ratkaisu pyrkii jäljittämään nettikonnat ja todistamaan kyberrikokset entistä tarkemmin.

Vault rekisteröi hyökkääjän sijainnin, eli ip-osoitteen (ellei sitä ole väärennetty), ja kertoo, mihin hyökkäys on kohdistunut ja mitä tietoja on viety. Laitteen käyttäminen edellyttää, että sille annetaan lupa seurata kaikkea tietoliikennettä. Yrityksissä tämä ei liene ongelma, mutta kuluttajat voivat kokea asian toisin.

Vault eroaa perinteisistä palomuuriratkaisuista muun muassa siten, että Vault pyrkii poimimaan signaalit hyökkäyksistä nopeasti ja tavalla, joka kelpaa todistusaineistoksi oikeussalissakin. Patentoitu laite on suunniteltu näkymättömäksi hyökkääjille, jotka eivät osaa varoa sitä. Toistaiseksi hyökkääjät eivät myöskään osaa varoa sitä.

Tuotetta on kehittänyt CySec Ice Wall Oy.


Argon alimillimetrikamera 
löytää kehoon piilotetut esineet

Helsinkiläinen Asqella Oy on VTT-lähtöinen perustajajäsentensä johtama pk-yritys, joka on kehittänyt Argon-nimisen terahertsi- eli alimillimetrikameran. Sitä pilotoitiin heinäkuussa 2018 järjestetyillä RuisRock-festivaaleilla.

Kameran toiminta perustuu ihmisen lähettämään lämpösäteilyyn, jota kamera mittaa alimillimetrialueella. Kamera ei kuvaa ihmisiä perinteisellä tavalla, vaan ihmiset kävelevät kameran ohi, ja kamera skannaa heitä. Jos ihminen on kätkenyt vaatteidensa alle esineitä, esimerkiksi räjähteitä tai aseita, se muuttaa kameran vastaanottamaa säteilyä. 

Kamera on kokonaan passiivinen laite, eli se ei lähetä minkäänlaista säteilyä kuvattavalle. Kamera ei myöskään paljasta ihmisestä anatomisia eli kehon yksityiskohtia.

Alimillimetrikamera on tarkoitettu piilotettujen esineiden ja aineiden löytämiseksi ihmisjoukkoja keräävissä tapahtumissa ja rakennuksissa, sekä julkisilla asemilla ja vaikkapa metrotunneleissa. Se saattaa yleistyä myös työpaikoilla, joissa epäillään tavaravarkauksia. 

Alimillimetrikameran avulla myös ihmisjonojen kuvaaminen käy nopeasti verrattuna käsillä tehtyyn turvatarkastukseen.

Lisätietoa Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden  Finnish Security Awards -palkinnoista www.turvallisuus.com ja www.finnishsecurityawards.fi