Järjestäytynyt rikollisuus kasvaa nopeasti Euroopassa – tarjouskilpailuissakin oltava tarkkoja

30.4.2019
Kirjan voi ladata pdf-muodossa poliisin verkkosivuilta www.poliisi.fi

Tuoreen uhka-arvion mukaan tunnistettujen rikollisryhmien määrä Euroopassa lisääntyy nopeasti. Vuodesta 2012 vuoteen 2017 rikollisryhmien määrä on kasvanut 3600:sta yli 5000:een ryhmään, eli lähes 40 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan tänä vuonna sama kehitys jatkuu.

Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtajan Jari Liukun mukaan järjestäytynyt rikollisuus on Euroopan turvallisuudelle nopeasti kasvava vakava uhka. Järjestäytyneen rikollisuuden saama rikoshyöty on arviolta 110 miljardia euroa vuodessa.

Liukun mukaan tuoreen uhka-arvion mukaan Euroopassa on havaittu kasvaneen erityisesti Albanian, Itä-Euroopan ja Italian järjestäytyneet rikollisryhmät sekä perinteiset rikolliset moottoripyöräkerhot.

”Muita Euroopan laajuisia ryhmiä ovat Länsi-Balkanin, Aasian ja Afrikan rikollisryhmät sekä katujengit, jotka saattavat toimia hyvinkin pienellä alueella”, Liukku toteaa.

Liukun mukaan ryhmät ovat yleensä hyvin järjestäytyneitä, monikansallisia ja useampaan rikollisuuden alaan keskittyneitä. Ne tavoittelevat mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä hinnalla millä hyvänsä ja yhteiskunnan rakenteita hyväksi käyttäen.

Suomessa vakava järjestäytynyt rikollisuus kovenee

Poliisin arvion mukaan myös Suomessa vakava järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kansainvälistyy ja kovenee lähivuosina. Vuonna 2 000 Suomessa oli vain kolme vakiintunutta tunnuksellista järjestäytyneen rikollisuuden organisaatiota ja kahdeksan osastoa. Nyt organisaatioita on seitsemän ja osastoja jopa 75 – ja kasvu näyttää jatkuvan.

Lisäksi Suomessa jo olevat rikolliset ryhmät pyrkivät laajentumaan ja turvaamaan toimintaansa.

”Kansainvälisesti toimivat rikollisorganisaatiot hyödyntävät jäsentensä jo Suomessa olevia ja Suomen oloja tuntevia maanmiehiä. Avainsana on verkostoituminen”, kertoo rikosylikomisario Christer Ahlgren keskusrikospoliisista.

Uusia tunnuksellisia ryhmiä, jengien välinen kilpailu kovenee

Uusien tunnuksellisten ryhmien tulon ja ryhmien laajenemisen myötä on odotettavissa, että rikollisjengien välinen kilpailu reviireistä kiristyy.

”Arviomme mukaan se aiheuttaa uhkailua, kiristystä, jännitteitä ja väkivaltaa. Otteet kovenevat. Kentällä partiot takavarikoivat aseita jo nyt lähes päivittäin, ja kotietsinnöissä niitä löytyy lisää. Esimerkiksi viime vuonna poliisi takavarikoi pelkästään yhden rikollisjärjestön jäseniltä 80 laitonta asetta, joiden joukossa oli useita sarjatuliaseita”, Ahlgren kertoo.

Jengit pyrkivät laajentuessaan muodostamaan osastoja erityisesti rikollisen logistiikan kannalta hyödyllisille alueille.

”Yritystoiminnan rooli rikoksenteossa vahvistuu. Lähes jokaisella rikollisjengiläisellä on yritys, monella useampikin. He yrittävät piilottaa tai kierrättää rikoshyötyä bulvaanien avulla. Rikollisjärjestöt ovat aktiivisesti mukana esimerkiksi rakennus-, turvallisuus- ja ravintola-alalla, erityisesti yöelämässä. Tavoitteena on verkostoitua ja kasvattaa liiketoimintaa tehokkaasti sekä sekoittaa laillista ja laitonta rahaa”, Ahlgren arvioi.

Uusia, kansainvälisiä jengejä, jotka ovat laajentamassa toimintaansa Suomeen, ovat esimerkiksi Hollannista tullut No Surrender, Thaimaasta tullut Shark Rider MC ja Venäjältä tullut RMI eli Russian Motorcyclists International, joka on Yön susien alajengi.

”RMI:n jäsenet eivät ole Suomessa Yön susien, vaan nimenomaan RMI:n jäseniä. RMI:n tulo Suomeen on osa eurooppalaista kehitystä. Ryhmä on laajentumassa myös muun muassa Sveitsiin, Itävaltaan, Saksaan, Ranskaan ja Romaniaan sekä Kanadaan”, Ahlgren kertoo.

Yhteistyön oltava tiivistä, tiedonvaihdon oikea-aikaista

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen korostaa yhteistyön merkitystä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Tehokas yhteistyö edellyttää myös oikea-aikaista tiedonvaihtoa.

”Salassa pidettävääkin tietoa voidaan luovuttaa, kun edellytykset täyttyvät. Turvallisuuden ylläpitämisessä tulee miettiä myös muiden kuin perinteisten esitutkintaviranomaisten vaikutusta yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Tämä voi konkretisoitua esimerkiksi tarjouskilpailuissa, joihin osallistuu järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkennässä olevia toimijoita. Hallinnollisillakin päätöksillä voidaan vaikuttaa”, Kolehmainen sanoo.

Kolehmaisen mukaan eduskunnan maaliskuussa hyväksymään uuteen poliisin henkilötietolakiin on saatu parannuksia järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvään tiedonkäsittelyyn rikostiedustelun näkökulmasta. Tällainen on esimerkiksi säännös henkilötietojen käsittelystä rikosten ennalta estämiseksi tai paljastamiseksi.

Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan myös ennalta

Poliisihallituksen rikostorjunnan vastuualueen päällikön, poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaan mukaan perinteisemmän rikostutkinnan ja rikostiedustelun ohella käynnissä on hankkeita, joiden tavoite on heikentää järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä.

Hankkeeseen liittyy myös Turun yliopiston toteuttama tieteellinen tutkimus, jossa on kartoitettu kansainvälisiä parhaita käytänteitä hallinnollisessa rikostorjunnassa. Tutkimus löytyy Turun yliopiston verkkosivuilta.

Käsikirja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tueksi

Poliisi on julkaissut myös Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan käsikirjan, joka on asiantuntijatyöryhmän laatima tietopaketti aiheesta. Käsikirja tarjoaa perustietoa järjestäytyneestä rikollisuudesta, sen ilmenemismuodoista ja torjunnasta. Käsikirja on suunnattu lainvalvontaviranomaisten sidosryhmille ja asiasta muuten kiinnostuneille.

Käsikirja löytyy pdf-muodossa sivustolta www.poliisi.fi