”Aiemmin huonomaineisella Tallinnanaukiollakin on nyt runsaasti terasseja ja lasten leikkipaikkakin. Asiakkaat kehuvat”, sanoo kauppakeskus Itiksen johtaja Johanna Haltia (kuvassa). Itiksessä onkin panostettu tosissaan koko kauppakeskusalueen turvallisuuteen yhdessä Helsingin kaupungin, viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Nyt kauppakeskus on saanut työstään myös turvallisuussertifikaatin. ”Kauppakeskusten turvallisuus onkin myös hyvää bisnestä”, kertoo kauppakeskusten turvallisuussertifikaattia, Safe Retail Destination -sertifikaattia, myöntävän yrityksen toimitusjohtaja Erik Engstrand. Suomessa ensimmäisen kauppakeskusten turvallisuussertifikaatin sai Raisiossa kauppakeskus Mylly. Lue koko artikkeli: Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti 2/2019
Arvostettu rikoskomisario Santeri Sivonen valittiin vuonna 2018 vuoden poliisiksi. Hän työskentelee keskusrikospoliisin Uhkat-toimintayksikössä. ”Työni liittyy vakaviin väkivaltaisten uhkatilanteiden estämiseen. Yritämme tunnistaa tekijöitä, jotka voivat nostaa uhkaa. Ennakoivassa toiminnassa on asiantuntijoita sosiaali- ja terveydenhuollosta, oppilaitoksista, ja lähes kaikilta yhteiskunnan alueilta”, Sivonen sanoo. Hän ja kaksi muuta turvallisuusjohtajaa, UPM Kymmene Oyj:n Mikko Viitasaari ja Valtioneuvoston kanslian Jari Ylitalo kertovat työstään tässä laajassa artikkelissa. Lue kokonaan: Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti 2/2019
”Mediaväki tietää: vain huonot uutiset ovat hyviä uutisia.” Moneen kertaan palkittu emeritusprofessori Esko Valtaoja on toisinajattelija: ”Ihmiskunta voi paremmin kuin koskaan. Turvallisuus on parantunut dramaattisesti, sotia on vähemmän kuin ikinä, ja sodissa kuolleiden määrä romahtanut. 1970-lukuun verrattuna työkuolemat ovat pudonneet kymmenesosaan. Ihmiskunnalla menee oikeasti pian vielä paremmin, jos vain osaamme ratkaista kaksi isoa ongelmaa eli tuplahaasteen: Köyhien maiden auttamisen, ja miten maapallo pelastetaan.” Lue koko artikkeli: Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti 2/2019
”Tampereen kaupungin hankintabudjetti on yli miljardi euroa. Se kiinnostaa myös järjestäytynyttä rikollisuutta”, kertovat kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö Jouni Perttula (oikealla) ja riskienhallinnan asiantuntija Juha-Matti Mäkitalo. ”Uhkat liittyvät rakentamiseen, kuljetuksiin ja vartiointipalveluihin. Tampereella käy myös paljon ulkomaalaisia delegaatiota. Tietyistä maista tulevat vierailijat voivat olla turvallisuusuhka”, Perttula sanoo. Selvitimme, miten Tampereen kaupunki toteuttaa turvallisuuttaan. Lue koko artikkeli: Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti 2/2019
”Yrityksen kiinteistöautomaatio-, kulunvalvonta- tai kameravalvontajärjestelmä voi olla vakava turvallisuusriski. Palveluketjusta pitää tehdä luotettava aivan päästä päähän”, muistuttaa väitöskirjatutkija Aarne Hummelholm. ”Palveluketjuun ei saa jättää hyökkäysmahdollisuuksia. Onneksi uusien 5G-verkkojen avulla voi muodostaa suojattuja alueita, viipaleita, ja turvata niillä halutut järjestelmät”, Hummelholm sanoo. Lue koko artikkeli: Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti 2/2019
Pelastuslaitokset käyttävät rakennuksista pohjapiirroksia. Tiedot ovat usein puutteellisia ja vanhentuneita. Mutta 3D-tietomallinnuksen avulla rakennuksen pohjapiirustuksista ja paloilmoitindatasta saadaan todellisuutta vastaava reaaliaikainen kuva”, selvittää hankkeen projektipäällikkö Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulusta. ”Nyt on helppo nähdä yhdellä silmäyksellä kaikki paloturvallisuuteen liittyvät asiat. Palotilanteessa näkee, missä palaa ja millainen sammutettava kohde on.” Lue koko artikkeli: Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti 2/2019
Helsingin lastensairaalan (kuvassa) 1700 turvaopastevaloa palavat ympäri vuorokauden. Poistumisteiden reittivalot kytketään tarvittaessa päälle. Keskuksia on 12 kappaletta, ja ne tuottavat valaisimille verkkovirtaa. Sähkökatkon aikana keskukset muuntavat akuston tuottaman tasajännitteen invertterin avulla verkkovirraksi. Miksi ei yksinkertaisesti valittu valaisinkohtaisia akkuja? Toisessa casessa kerromme, miten Museoviraston suojelukohteen Turun linnan turvavalaistus on uusimisen yhteydessä nyt toteutettu. Lue laaja artikkeli turvavalaistusten suunnittelusta kokonaan: Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti 2/2019
Huoltovarmuuskeskuksen digipoolin Antti Nyqvist kertoo: ”Olemme saarnamies, harjoittaja ja kitkakohtien liukastaja. Valistamme yrityksiä digitaalisessa turvallisuudessa. Autamme yrityksiä harjoittelemaan digiturvallisuutta omassa työssään. Olemme mukana järjestämässä yritysten ja viranomaisten yhteisiä harjoituksia, kuten oli esimerkiksi Tieto 2018 -harjoitus. Suomen digitaalinen turvallisuus on taattava häiriötilanteissakin.” Lue koko artikkeli: Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti 2/2019
138-vuotiaassa Helsingin vankilassa eli Sörkassa lusivat aikoinaan isotkin herrat: esimerkiksi Suomessa pääministerinäkin toiminut Edwin Linkomies ja Väinö Tanner. Ja presidentti Risto Ryti, joka asui kuvan museoidussa vankisellissä. Ryti armahdettiin kymmenen vuoden kuritushuonetuomiostaan kolmen vuoden jälkeen vuonna 1949. Tätä artikkelia varten tapasimme Sörkassa yli 40 vuotta työtä tehneen, nykyään vankilassa ylityönjohtajana toimivan Risto Laajanahon, joka muistelee "kovien jätkien" vankilan historiaa. ”Vankeja oli aikanaan 700–800, ja vartijoita parisen sataa. Nyt vankeja on 300, ja vartijoita 125.” Lue koko artikkeli: Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti 2/2019
