TILAA YRITYS- JA ORGANISAATIOTURVALLISUUDEN ASIANTUNTIJALEHTI

Tutkijat kehittävät parhaillaan satelliittipaikannussignaalien (GNSS) laadunvalvontapalvelua, joka on räätälöity Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin vaatimusten mukaisesti.

Palvelulla voidaan jatkossa valvoa paremmin satelliittisignaalien häiriöitä.  

”Päätavoite on kehittää valtakunnallinen jatkuvasti toiminnassa oleva satelliittipaikannussignaalien laadunvalvontapalvelu, joka perustuu kansallisiin FinnRef GNSS -asemiin”, kertoo tutkimuspäällikkö Zahidul Bhuiyan Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.  

Palvelun kautta tarjotaan kaikkien neljän maailmanlaajuisen satelliittipaikannusjärjestelmän eli GPS:n, Galileon, GLONASS:n ja BeiDoun eri taajuuksien signaalien laatua koskevia tietoja. Lisäksi palvelussa välitetään Traficomille hälytysviestejä, jotka koskevat erilaisia ennalta määritettyjä signaalipoikkeamia. 

Palvelu toteutetaan projektissa nimeltä GNSS-Finland Service (Implementation of GNSS-Finland service).

Vuoden 2020 turvallisuusalan ykköstapahtuma kokoaa syyskuussa yhteen tuhansittain alan ammattilaisia, tutkijoita, vapaaehtoisia ja tulevaisuuden osaajia verkostoitumaan ja kouluttautumaan.

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 8.–10. syyskuuta järjestetään vuoden 2020 turvallisuusalan ykköstapahtuma, kansainväliset EuroSafety-messut. Tapahtuma on tarkoitettu turvallisuus- ja työsuojelupäälliköille ja -johtajille, riskienhallinnan ammattilaisille, palo- ja pelastustoimen ammattilaisille sekä yritysten ja organisaatioiden turvallisuudesta vastaaville henkilöille, konsulteille ja suunnittelijoille, sekä turvallisuusratkaisuista kiinnostuneille.

Tapahtumassa näytteilleasettajat esittelevät tuoreita innovaatioitaan, kalustoaan ja uusinta teknologiaansa. Korkean tason seminaarit tukevat messujen antia. Tapahtumassa tulee arvioiden mukaan olemaan toista sataa puheenvuoroa kotimaasta ja ulkomailta; ohjelma tarkentuu myöhemmin.

Myös Pirkanmaan Turvallisuusklusteri järjestää halleissa 10. syyskuuta korkeatasoisen Turvallisuustutkimuksen Symposiumin, jonka ohjelma julkistetaan myöhemmin. Symposium kokoaa laajasti turvallisuustutkijat yhteen.

EuroSafety-messujen kanssa samaan aikaan halleissa järjestetään Työhyvinvointi-messut, Logistiikka-messut ja ensi kertaa myös Elintarviketeollisuus-messut.

Tutkijat ja yritykset kehittivät palomiehille puettavan teknologiaratkaisun, jolla voidaan seurata lämpökuormitusta reaaliajassa. Näin voidaan parantaa työturvallisuutta haasteellisissa lämpöolosuhteissa.

Monissa ammateissa lämpöolosuhteet aiheuttavat merkittäviä haasteita lämpöviihtyvyyteen ja työturvallisuuteen. Esimerkiksi palo- ja pelastustoimen hälytystehtävissä sekä kaivoksissa ja rakennustyömailla työskentelyolosuhteet ovat usein äärimmäisen kuormittavia. Koska fyysisesti raskaat tehtävät kuumissa olosuhteissa ja asianmukaisessa suojavarustuksessa aiheuttavat usein voimakasta lämpökuormitusta, sitä olisi hyvä pystyä arvioimaan reaaliaikaisesti erilaisten työtehtävien aikana. 

Business Finlandin, kymmenen kotimaisen yrityksen ja tutkimusorganisaation rahoittamassa Smart Clothing 2.0 hankekokonaisuudessa on kehitetty VTT:n ja yritysten yhteistyöllä uusi menetelmä, jolla voidaan arvioida lämpökuormituksen (Physiological Strain Index) kehittymistä reaaliajassa. 

”Tätä uutta menetelmää on testattu Työterveyslaitoksella Oulussa ja Pelastusopistolla Kuopiossa, ja ensimmäisten testien perusteella se vaikuttaa hyvin lupaavalta käytettäväksi sekä pelastustehtävien johtamisen apuvälineenä että palomiesten työturvallisuuden parantamisessa”, johtava tutkija Pekka Tuomaala VTT:ltä kertoo

Smart Clothing 2.0 projektin osallistuvat Suunto/Amer Sports, Savox, Inkron, Wind Controller, Reima, KONE, LähiTapiola, Image Wear, Finlayson, Kuopion pelastuslaitos, Työterveyslaitos ja VTT.

Sisäministeriön uusi asetus ulkoisista pelastussuunnitelmista säätää pelastuslaitoksen velvollisuudesta laatia ulkoinen pelastussuunnitelma yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa erityistä vaaraa aiheuttavista kohteista, jotka on määritelty pelastuslaissa. Kohteita ovat esimerkiksi suuret kemikaalituotantolaitokset, ydinvoimalaitokset ja kaivannaisjätealueet.

Suomessa on noin 200 kohdetta, joissa on velvoite laatia ulkoinen pelastussuunnitelma ja harjoitella säännöllisesti.

Pelastussuunnitelman tarkoitus on ohjata toimintaa mahdollisessa suuronnettomuustilanteessa. Uuden asetuksen taustalla ovat vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyä sekä kaivannaisjätteitä koskevat direktiivit, joiden mukaan pelastussuunnitelma pitää päivittää ja harjoitella kolmen vuoden välein.

Teksti jatkuu ilmoituksen alapuolella

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisäksi direktiivit ohjeistavat, että pelastussuunnitelmien valmistelussa on kuultava mahdollisen suuronnettomuuden vaikutusalueella asuvia ja oleskelevia ihmisiä.

Käytännössä pelastuslaitos tekee yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa pelastussuunnitelmasta yleisötiedotteen pelastuslaitoksen verkkosivuille. Yleisötiedote jaetaan suuronnettomuuden vaikutusalueelle vähintään viiden vuoden välein.

Uusi asetus ei vaikuta voimassaolevien pelastussuunnitelmien sisältöihin tai niiden päivittämisen määräväleihin.

Asetus tuli voimaan 1.1.2020 ja korvaa aiemman asetuksen erityistä vaaraa aiheuttavista kohteista. Uudistuksen tarkoitus on ollut selkeyttää asetusta sekä pelastuslaitosten, valvontaviranomaisten ja toiminnanharjoittajien vastuita.

Itsemurhien määrä on ollut Suomessa laskussa viime vuosikymmeninä, mutta on edelleen kansainvälisesti korkeahko. Psykiatrisista sairauksista masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia sekä päihdeongelmat ovat itsemurhien riskitekijöitä.

Uusi Itsemurhien ehkäisyä ja itsemurhaa yrittäneen hoitoa koskeva Käypä hoito -suositus on julkaistu.

Suomi on aiemmin ollut itsemurhien esiintyvyydessä maailman maista kymmenen suurimman joukossa ja edellä muita Pohjoismaita. Viimeisten 30 vuoden aikana itsemurhat on ovat puolittuneet maassamme. Vuonna 2018 Suomessa itsemurhan teki 810 henkilöä. Itsemurhat ovat miehillä 2–3 kertaa yleisempiä kuin naisilla. Naisten itsemurhat ovat 2010-luvulla vähentyneet enemmän kuin miehillä.
    

Ajankohtaiset ja aiemmat kielteiset elämäntapahtumat, epävakaa ja impulsiivinen persoonallisuus ja toivottomuus voivat liittyä suurentuneeseen itsemurhariskiin. Aiempi itsemurhayritys on merkittävin myöhemmän itsemurhakuoleman ennustetekijä. Itsemurhayrityksen jälkeinen itsemurhavaara on alkuvaiheessa yrityksen jälkeen suurin, mutta säilyy pitkään suurentuneena.