TILAA TÄSTÄ YRITYS- JA ORGANISAATIOTURVALLI-SUUDEN AMMATTILEHTI

Sydänliitto on saanut Hätäkeskuslaitoksen myöntämän tunnustuksen hyvästä työstä hätänumeron ja hätäkeskustoiminnan tunnettuuden lisäämiseksi. Palkinto myönnettiin aktiivisesta osallistumisesta 112-päivään sekä sydäniskurien paikannuspalvelun defi.fi:n tuomisesta 112 Suomi -sovellukseen. Palvelu julkaistaan sovelluksessa huhtikuussa 2020.

”Sydänliiton sydäniskurihanke kulkee vahvassa myötätuulessa. Sydäniskurien paikannuspalvelun ja rekisterin defi.fi:n siirtyminen myös osaksi 1,6 miljoonan latauksen 112 Suomi -sovellusta on yksi hankkeen merkittävimmistä valtakunnallisen tason onnistumisista. Tämä on iso askel, joka osaltaan tulee viemään Suomea lähemmäs pohjoismaista sydäniskurien määrän ja saavutettavuuden tasoa palvelun tunnettuuden ja käyttäjäkunnan kasvun myötä”, kertoo Sydänliiton kehittämispäällikkö Mari Blek-Vehkaluoto.

Suomessa arvioidaan olevan noin 6 000 – 7 000 sydäniskuria, joista vain noin puolet on rekisteröity valtakunnalliseen defi.fi-rekisteriin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa vastaavassa rekisterissä on yli 20 000 sydäniskuria.

”Lopullinen läpimurto saavutetaan, kun sydäniskuri mielletään laajalti perusturvallisuuden standardiksi ja niiden määrä kunnissa on oikeassa suhteessa esimerkiksi ensihoidon vasteaikoihin. Tämän suhteen osoittamiseksi tarvitaan dataa aluekohtaisista vasteajoista, jotka ajetaan ristiin rekisteröityjen sydäniskurien sijaintien ja saatavuuden kanssa. Näin eri alueiden sydänturvallisuuden tasot voidaan tunnistaa ja infograafisesti esittää, jolloin myös toimiin sydänturvallisuuden nostamiseksi tartutaan herkemmin”, visioi Sydänliiton viestinnän tuottaja Esa Takala.

”Sydänturvallinen Suomi syntyy yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin päättäjien, vaikuttajien ja toimijoiden yhteistyössä. Yhteistyö Hätäkeskuslaitoksen ja Sydänliiton välillä on loistava esimerkki menestyksekkäästä yhteistyöstä, johon myös ympäri Suomea toimivat sydänpiirit ja -yhdistykset ovat voineet aktiivisesti lähteä mukaan. Sydänpiirit ja -yhdistykset ovat järjestäneet lukuisia sydäniskurin käyttöä tutuksi tekeviä elvytystapahtumia niin 112-päivänä kuin muinakin ajankohtina.”, kiittelee Blek-Vehkaluoto.

Sydänliitto hallinnoi ja kehittää defi.fi-rekisteriä yhdessä Suomen Elvytysneuvoston ja Suomen Punaisen Ristin kanssa. Defi.fi-työryhmässä on lisäksi edustus HUS:sta, Hätäkeskuslaitokselta, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä sydäniskurien maahantuojilta, Medidyneltä ja Merplastilta.

Hätäkeskuslaitos palkitsee valtakunnallisena 112-päivänä eri tahoja, jotka ovat tehneet arvokasta työtä hätänumeron 112 tunnettavuuden hyväksi. Tunnustus jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa, ja se myönnettiin Sydänliiton lisäksi Suomen Partiolaisille ja Helsingin Sanomien toimittajalle Juho Jokiselle.

Sydänliitto on noin 70 000 jäsenen yhteisö, joka edistää suomalaisten terveyttä ja tukee sairastuneita. Yhteisö on järjestäytynyt 215 paikalliseen sydänyhdistykseen, 16 alueelliseen sydänpiiriin ja kolmeen valtakunnalliseen järjestöön (Sydänlapset ja -aikuiset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry ja Karpatiat ry).

Viime vuoden syyskuussa pitkän historian omaavan Sotavahinkosäätiön nimi muuttui Turvallisuuden tukisäätiöksi. Muutoksen myötä säätiö voi tulevaisuudessa aikaisempaa laajemmin tukea yhteiskunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden eri osa-alueita. Viime vuonna uusina kohderyhminä tukea saivat nuorten parissa tehtävään työhön muun muassa Mielenterveysseura, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Helsinki Missio ja Suomen Partiolaiset.

Säätiön historia ulottuu vuoteen 1939 asti, jolloin silloinen Eduskunta sääti maailmassa ainutlaatuisen lain kotirintaman sotavahinkojen lakisääteisestä korvaamisesta kaikkien vahinkovakuutusyhtiöiden yhteisistä Sotavahinkoyhdistyksistä. Korvauksia maksettiin talvi-, jatko- ja Lapin sodan sotavahingoista nykyrahassa noin 650 miljoonaa euroa lähes 32 000 vahingon kärsineelle. Viimeiset korvaukset maksettiin vuonna 1954, jolloin jäljelle jääneillä varoilla perustettiin silloisen sosiaaliministeriön luvalla Sotavahinkosäätiö.

Apurahoja on myönnetty säätiön historian aikana yhteensä 13 miljoonaa euroa erityisesti sotaveteraanien, myös Viron Suomen Poikien ja heidän leskiensä tukemiseen, tutkimustyöhön, kuten turvallisuusalaan liittyvien väitöskirjojen, tietokirjojen ja elämänkertojen tekemiseen sekä historian ja yhteiskuntaopin oppimateriaalien tuottamiseen oppilaitoksiin ja maanpuolustusaatteelliseen toimintaan.

Apurahoja on myönnetty myös vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen, nuorten sekä naisten varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen sekä sotahistoriallisen perinnetyön tukemiseen.

“Säätiöllä on myös pitkät perinteet erilaisten vahinkovakuutusta ja turvallisuuden kehittämistä lähellä olevien tieteenalojen tukemisessa. Säätiö on ollut rahoittamassa 1950-luvulta asti lähemmäs kymmentä professuuria ja muita tutkimustahoja eri korkeakouluille”, kertoo Turvallisuuden Tukisäätiön puheenjohtaja, vakuutusneuvos Harri Kainulainen.

Turvallisuuden Tukisäätiö jakaa vuosittain 400 000 euroa apurahoja. Tämän vuoden ensimmäinen hakukierros on päättynyt 1. huhtikuuta. Seuraavat haut ovat heinäkuun ja marraskuun alussa. Tarkempi hakumenettely on kuvattu säätiön kotisivuilla. Lisäkysymykset voi lähettää osoitteeseen turvallisuudentukisaatio@gmail.com

Pelastustoimen, ensihoidon ja hätäkeskusten henkilöstön ammattiliitto SPAL on uudistanut nimensä. Uusi nimi kertoo vahvasta ja yhtenäisestä auttamisen ammattilaisten liitosta.

”Halusimme nimen, joka puhuttelee koko jäsenkenttäämme – pelastus-, ensihoito- ja hätäkeskustyöntekijöitä. Uusi nimi kuvastaa kasvavan jäsenistömme ydintehtävää ja saumatonta yhteistyötä pelastus- ja hälytystehtävissä”, liiton johtaja Kim Nikula sanoo.

SPAL työskentelee pelastusalan työntekijöiden työelämän uudistamisen puolesta.

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL
* Suomen suurin pelastusalan työntekijöiden ammattiliitto
* perustettu vuonna 1994
* noin 5 000 jäsentä
* 30 jäsenyhdistystä ympäri Suomen
* kehittää ja neuvottelee alan työ- ja virkaehtosopimukset
* edistää jäsentensä työturvallisuutta, työhyvinvointia ja kehittää työolosuhteita sekä uudistaa alan koulutusta

Avarn Security on yhden maailman käytetyimmän ja testatuimman LenelS2OnGuard- kulunvalvontajärjestelmän valtuutettu jälleenmyyjä nyt myös Suomessa.

Sertifioitu kumppanuus edellyttää Avarn Securityn asennushenkilöstön osallistumista Lenelin tarkkaan rakennettuun koulutuspolkuun, joka on alalla erittäin arvostettu. Avarn Securityn turvallisuusteknologian asiantuntijat ovat suorittaneet LenelS2OnGuard-sertifioidut koulutukset, mikä takaa osaamisen ja palvelutason vaativiinkin kohteisiin. Koulutusohjelma on prosessi ja Avarn Security on sitoutunut koulutuksen ylläpitämiseen ja osaamisen syventämiseen kouluttautumisen ja tekemisen kautta.

”Tämä on meille tärkeä investointi, sillä pystymme nyt auttamaan asiakkaitamme entistä paremmin. Kumppanuus mahdollistaa huolto- ja asennuspalvelujen tarjoamisen asiakkaillemme, joilla on jo Lenelin järjestelmät käytössään sekä tietysti järjestelmien myymisen uusille asiakkaille”, kertoo Avarn Securityn turvallisuusteknologian kehitysjohtaja Pasi Kataja.

Valtioneuvosto on nimittänyt valtion kyberturvallisuusjohtajaksi Rauli Paanasen. Hän siirtyy valtion kyberturvallisuusjohtajaksi Liikenne- ja viestintävirastossa toimivan Kansallisen kyberturvallisuuskeskuksen osastopäällikön tehtävästä.

Valtion kyberturvallisuusjohtajan tehtävä on sijoitettu liikenne- ja viestintäministeriöön. Johtajan toimikausi alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.12.2021.

Mistä kyberturvallisuudessa on kyse ja mitä valtion kyberturvallisuusjohtaja tekee?

Kyberturvallisuusjohtajan tehtävä perustuu valtioneuvoston vuonna 2019 hyväksymään Suomen kyberturvallisuusstrategiaan. Strategian mukaan kyberturvallisuusjohtajan tehtävänä on sovittaa yhteen kyberturvallisuuden kehittämistä, suunnittelua ja varautumista.