Rahanpesuepäilyt kasvussa

Rahanpesuepäilyjen määrä edelleen kasvussa

• Rahanpesijöiden taktiikkana on pyrkiä häivyttämään rikoksilla hankitun rahan alkuperä pilkkomalla summat pieniksi osiksi ja kierrättämällä niitä eri reittejä maasta toiseen, kunnes ne jossain kootaan taas yhteen. Samaa pilkkomismetodia käytetään myös terrorismin rahoittamisessa, vaikkakin siinä laitonta on rahan lopullinen käyttökohde, ei aina sen alkuperä. Viranomaisten tehtävänä on kummassakin tapauksessa kerätä näyttö siitä, mistä nämä pienet puroset tulevat ja mihin ne menevät, kuvaa rahanpesun torjunnan haasteita rikostarkastaja Markku Ranta-aho Keskusrikospoliisista.

Ranta-ahon johtama KRP:n Rahanpesun selvittelykeskus kirjasi viime vuonna yli 28 000 ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista. Niistä valtaosa tuli elinkeinoelämässä toimivilta ilmoitusvelvollisilta, joiden liiketoiminnassa liikkuu suuria rahavirtoja ja siten myös mahdollisuuksia rahanpesuun.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunta perustuvat pitkälle ilmoitusvelvollisilta saataviin ilmoituksiin epäilyttävistä liiketoimista.

• Mitä suurempi ilmoitusten määrä on, sitä enemmän löytyy myös rikoksiin viittaavaa tietoa ja sitä tehokkaammin näitä rikoksia päästään tutkimaan, toteaa Markku Ranta-aho.

Rahanpesuilmoitusten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Aktiivisimpia ilmoittajia ovat valuutanvaihtoyhtiöt, rahapelitoimintaa harjoittavat yhtiöt ja pankit, joissa osataan hyvin ottaa huomioon mahdollisuus rikollisesta toiminnasta. Harvakseltaan ilmoituksia tulee esimerkiksi rahoitus- tai sijoituspalveluja tarjoavilta yrityksiltä sekä arvo-omaisuutta myyviltä yrityksiltä.

• Havainnointia voisi terävöittää ja miettiä tarkemmin, onko asiakas riittävässä määrin tunnistettu. Monet luottavat siihen, että kun kaupoissa käytettävä raha tulee pankin kautta, pankki on huolehtinut rahanpesulain velvoitteista. Se ei kuitenkaan poista seuraavan portaan velvollisuutta tunnistaa asiakas ja ottaa selkoa tämän liiketoiminnan laadusta, sanoo Ranta-aho.

• Ilmoittajalla ei tarvitse olla minkäänlaista näyttöä asiasta. Rahanpesulaki velvoittaa ilmoittamaan epäilyttävistä liiketoimista ja poliisin tehtävänä on selvittää, onko epäily aiheellinen. Noin 10 prosentissa ilmoituksista löytyy kytköksiä johonkin jo käynnissä olevaan rikostutkintaan tai selvittelyn pohjalta aloitetaan uusi tutkinta.

Suurin osa esitutkintaan luovutettavista epäilyttäviä liiketoimia koskevista tiedoista liittyy erilaisiin talousrikoksiin. Viime vuonna niiden osuus oli 66 %. Noin 7 prosenttia liittyi huumausainerikoksiin. Rikosnimikkeellä rahanpesu tietoja siirretään esitutkintaan melko vähän. Tämä johtuu siitä, että Suomen lain mukaan rahanpesusta rangaistaan vain henkilöä, joka pesee rahaa toisen lukuun. Jos alkurikoksen tekijä pesee itse rikoksella saamansa varat, rahanpesun katsotaan sisältyvän päätekoon eikä siitä rangaista erikseen.

• Se, että itsepesu ei ole rangaistavaa, on rahanpesulainsäädännön suurin puute tällä hetkellä. Asian korjaamiseksi on jo annettu hallituksen esitys, joka toivottavasti johtaa nopeasti lain muuttumiseen. Silloin sekä alkurikoksesta että törkeästä rahanpesusta voitaisiin rangaista samanaikaisesti, sanoo Ranta-aho.

Toinen ongelmakohta on hänen mukaansa liiketoimen keskeyttämisoikeuden lyhyt määräaika. Rahanpesun selvittelykeskus voi määrätä epäilyttävän liiketoimen keskeytettäväksi enintään viiden arkipäivän ajaksi. - Se on varsin lyhyt aika selvittää, mitä on tapahtunut ja mikä on rahan alkuperä. Esimerkiksi eteläisessä naapurimaassamme Virossa aika on 30 päivää.

Viime vuonna selvittelykeskus antoi 10 liiketoimen keskeytysmääräystä, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 560 000 euroa. Niiden avulla saatiin rikoshyötyä viranomaisten haltuun runsaan 400 000 euron arvosta.

Rahanpesu on hyvin kansainvälistä toimintaa ja myös sen torjunta vaatii paljon kansainvälistä yhteistyötä. - Sama koskee terrorismin rahoittamisen torjuntaa, joka on viime vuosina noussut kansainvälisesti merkittävään asemaan. Suomessa tapauksia ei juuri ole havaittu ja myös ilmoitusten määrä on hyvin pieni, esimerkiksi viime vuonna vain 14 ilmoitusta. Terrorismin rahoituksen paljastaminen on kuitenkin toiminnassamme selkeä painopistealue, jolla koko ajan pohdintaan keinoja torjunnan tehostamiseksi. Viime vuonna Suomessa käynnistettiin ensimmäinen terrorismin rahoitusta koskeva esitutkinta, toteaa Ranta-aho.

Lisätietojen antaja: Rikostarkastaja Markku Ranta-aho, KRP / Rahanpesun selvittelykeskus, puh. 071 878 6686

http://www.poliisi.fi/newslist/pbic/2012022001krp1

Tiedostoliitteet: http://www.poliisi.fi/newslist/pbic/2012022001k...

« Takaisin