Edelliset numerot: Turvallisuus & Riskienhallinta 3 / 2011

Yhteiskunta

  • Tunnista sijaintisi vesillä
    Suuri osa meripelastajien työtä on eksyneiden veneilijöiden opastamista kotiin. Veneilykoulutuksen pääpainoksi tulisikin saada oman sijainnin tunnistaminen, ehdottaa Espoon Pursiseuran kommodori, turvallisuuskouluttaja Harri Sane. Hän antaa kuusi neuvoa, mitkä auttavat sijainnin selvittämisessä.
  • Monitoimitiloista turvallisia
    Sisäministeriön asettama työryhmä antaa yhdeksän suositusta siitä, miten monitoimitiloista saadaan turvallisia. Monitoimitiloilla tarkoitetaan kauppakeskuksia ja vastaavankaltaisia suuria tiloja.
  • Pieniä vinkkejä profilointiin
    Kerromme kymmenen vinkkiä, miten profiloinnissa pääsee alkuun.
  • Näin toteutetaan vastaanottokeskusten turvallisuus
    Maahanmuuttoviraston ohjauksessa on lähes 40 vastaanottokeskusta eri puolilta Suomea. Vuonna 2009 Suomusjärven vastaanottokeskuksen ulkopuolella räjähti myös pommi. Nyt kaikkien vastaanottokeskusten henkilöstöä on koulutettu kokonaisvaltaiseen turvallisuusosaamiseen.
  • Näin tehdään seniorin arjesta turvallinen
    Mikä tekee seniorin arjesta turvallisen? Arkkitehti Kiki Pesola osaa vastata. Hän on perehtynyt asiaan vuosien ajan, viimeaikoina Käkäte eli käyttäjälle kätevä teknologia -projektissa. Hyvät ratkaisut pohjautuvat laitteiden helppoon käyttämiseen, esteettisyyteen ja eettisyyteen.
  • Kierreporras voi olla hengenvaarallinen ansa
    Joka ainoa palokuolema raportoidaan lehdessä, mutta montako porraskuolemaa olet lehdissä nähnyt? Portaissa kuolee saman verran ihmisiä kuin tulipaloissa. Arkkitehti Kiki Pesola kertoo, mitä esteettömyys tarkoittaa käytännössä.
  • Päijät-Hämeessä arjesta tehdään turvallista
    Seniorien turvallisuusmessut, kännykkäverkko -verkosto kouluissa, voimauttava valokuvaamisen, salliva asuinympäristö. Nämä ovat esimerkkejä siitä, mitä Päijät-Hämeessä on jo yhden vuoden aikana saatu aikaan, kun turvallisuussuunnitelman mukaisia tekoja on alettu toteuttaa käytännössä.

Yritysturvallisuus

  • Miten keskisuuresta yrityksestä tehdään turvallinen?
    Mitä kaikkea pitää osata ottaa huomioon ja kenen pitää osata ottaa huomioon? Kysyimme arvokkaita kokemuksia Lumon Oy:n turvallisuuspäälliköltä Veikko Nissilältä. Lumonin parvekelaseja viedään 20 maahan, ja työntekijöitä on 675.
  • Lait, asetukset ja standardit turvallisuuden perusteina
    Kerromme, mitkä 19 lakia, asetusta ja standardia luovat perustan turvallisuudelle.
  • Kun organisaatio muuttuu - jopa yhtenään
    Turvallisuusjohtajan kova haaste on organisaatiouudistus. Miten turvallisuutta voi rakentaa, kun työtoverit olivat vielä eilen tuttuja, mutta tänään ventovieraita? Pitääkö turvallisuuden rakentaminen aloittaa taas kerran alusta? Verohallinnon turvallisuusjohtaja Petri Puhakainen neuvoo, miten turvallisuusjohtaja voi pärjätä.
  • Panttaako joku korvaamatonta tietoa?
    Turvallisuusjohtajan pitää varautua myös siihen, että organisaatiouudistuksessa joku panttaa suutuspäissään oikeasti liiketoiminnalle arvokasta tietoa.
  • ISO, AEO, TAPA vai Katakri?
    Markkinoille tulee jatkuvasti erilaisia turvallisuuteen ja ennen kaikkea turvallisuusjohtamiseen liittyviä standardeja, luokituksia, hyväksyntöjä, ohjeistuksia ja kriteeristöjä. Moni päättäjä on ymmällään. Keille nämä menetelmät on tarkoitettu? Selvitimme AEO:n, ISO 28000n, TAPAn ja Katakrin tarkoitukset sekä sen, millaiselle yritykselle niistä on hyötyä.

Tietoturva

  • Miten turvata tehokkaasti pilvipalvelut?
    Miten suojata organisaatiolle kallisarvoinen tieto, jota käsitellään tietoverkkojen utuisessa "pilvessä". Tietoturvajohtaja Kim Bergius Suomen Microsoftilta kertoo viisi keskeistä osa-aluetta, jotka kaikki on käytävä neuvotteluissa läpi.
  • Zippaa kätevästi ja turvallisesti
    Zippaus eli tiedostojen pakkaaminen ja purkaminen on hyödyllinen taito hallita. Se säästää aikaa ja hermoja yritysten välisessä tiedostojen siirrossa. Neuvomme, miten turvallinen zippaus tehdään.

Turvatekniikka

  • Äly lisääntyy paloilmoittimissa
    Tulipalo on yleisin yrityksiä uhkaava riski. Älykäs paloilmoitin vähentää väärät hälytykset minimiin ja varoittaa ajoissa palosta. Uusista paloilmoitinjärjestelmistä on jo tulossa talotekniikan komentokeskuksia, ja uudet ilmaisinjärjestelmät ovat entistä tietokonepohjaisempia.
  • Palovaroittimissakin äly lisääntyy
    Uutena kasvualueena ovat kevyemmät palovaroittimet. Kysyntää vetävät omakotitalot, rivitalot ja kerrostalot. Uudet palovaroittimet toimivat verkkovirralla, ovat akkuvarmistettuja, havaitsevat myös alkavat tulipalot ja pystyvät välittämään hälytykset esimerkiksi kännykkään.
  • Palohälytys täytti 160 vuotta
    Maailman ensimmäinen sähköinen palohälytysjärjestelmä otettiin käyttöön Berliinin poliisiasemalla Saksassa vuonna 1851. Tekniikka perustui Siemensin kehittämään palohälyttimeen, joka havaitsi palon lämpöanturalla. Suomeen palohälytin saapui vuonna 1913.
  • Identiteettivarkauden estäminen, biometriikka apuun
    Miten identiteettivarkaudet voi estää ja henkilöllisyyden todentaa biometriikan avulla? Lontoossa vuosittain pidettävä Security Document World -tapahtuma tarjoaa uusinta tietoa turvadokumentaation innovaatioista. Vierailimme Lontoossa.

Riskienhallinta

  • Suunnittele jatkuvuus
    Yritys selviää vakavastakin häiriöstä, kun sillä on osaamista jatkuvuuden hallinnasta. Opetussarjamme kuudennessa osassa kysymme neuvoja johtaja Tuija Kyrölältä Huoltovarmuuskeskuksesta ja riski-insinööri Anna-Maria Salmenpohjalta Outokumpu Oyj:stä. Kommentaattorina jatkaa konsultti Lassi Väisänen.
  • Tunnista, toteuta, testaa ja toimi
    Kun nämä neljä asiaa on jo käytössä, jatkuvuutta voi hallita paremmin, myös yllättävissä häiriötilanteissa.
  • Huovi-portaali on jatkuvuuden hallinnan apuväline
    Huovi-portaalin palvelut auttavat yrityksiä varautumaan liiketoiminnan häiriöihin ja kehittämään toimintakykyään häiriötilanteessa. Huovin käyttö on maksutonta, helppoa ja turvallista.

Työhyvinvointi & työturvallisuus

  • Työhyvinvointi ja turvallisuus käsi kädessä
    Monissa yrityksissä turvallisuuden ajatellaan edelleen olevan vain työturvallisuutta, ja työhyvinvoinnin liittyvän vain työterveyshuoltoon. Oikeasti ne kulkevat käsi kädessä ja ovat paljon muutakin. Johtamistaidon opistossa tohtori Marjaana Suutarinen on tutkinut asiaa.

Osallistu kyselyyn!

Tilaa lehti tästä -50 % tutustumishintaan