23.04.2009 20:21 Toimitus
Skannerilla on tyypin 3 hyväksyntä IEC 61496-3 mukaan ja SIL2 IEC 61508 mukaan. Mitat ovat 102 x 152 x 105 mm, ja paino 1,2 kiloa. Suojauskenttä ulottuu kahteen metriin, ja varoituskenttä kahdeksaan. Kun skanneri on asennettu vaunun kulmaan, se valvoo ajoneuvoa sen kahdelta sivulta. Näin vaunu ei tarvitse puskureita tai muita sivusuojia.
Lisätietoa: Sick Oy, Jari Nikander, puh. (09) 2518 8021, www.sick.fi
23.04.2009 20:18 Toimitus
Kamerajärjestelmä havaitsee heijastimen automaattisesti ja ohjelmoi turvakentän sen mukaan 20 mm resoluutiolla. Jos joku yrittää koskettaa konetta valoverhon läpi työkierron ollessa käynnissä, kamera reagoi 20 millisekunnissa ja pysäyttää koneen. Kamera huomaa myös likaantuneen heijastinteipin.
Tarvittaessa on mahdollista synkronoida keskenään kaksi kameraa, jolloin turva-alue tuplaantuu.
Lisätietoa: Sick Oy, Jari Nikander, puh. (09) 2518 8021, www.sick.fi
23.04.2009 20:16 Toimitus
Laite on kooltaan 18mm x 45mm x 94mm, ja se painaa akkuineen 90 grammaa. Siinä on erillinen sos-painike, virtapainike, neljä esiohjelmoitua pikavalintapainiketta, puhelun käynnistys- ja katkaisupainikkeet, sekä kuvallinen toimintatilan näyttö. Jos käyttäjä kaatuu tai ei pysty liikkumaan, laite ottaa siinä olevan kiihtyvyysanturin ohjaamana yhteyttä esivalittuihin hätäpalveluihin ja lähettää automaattisesti paikkatietonsa.
Lisätietoa: GeoSentric, puh. 02 77400, www.twigworld.com
23.04.2009 20:13 Toimitus
4 Safe Oy:n tuottama NettiHäly-palvelu on kustannuksiltaan edullinen (8,90 euroa kuukaudessa) ja varmistettu koti- ja yrityshälytysten siirtotapa. Hälyttimen tiedonsiirtomoduuli yhdistetään kodissa tai yrityksessä olevaan adsl-modeemiin, josta tiedot välittyvät NettiHäly-palvelimelle. Palvelimelta hälytykset lähetetään edelleen asiakkaan haluamiin matkapuhelimiin tekstiviestein.
Palvelu on kytkettävissä tällä hetkellä Jablotron-hälytinkeskuksiin, ja pian myös DSC-hälyttimiin.
Lisätietoa: 4 Safe Oy, Esa Lehtinen, (09) 282 280, www.4safe.fi
23.04.2009 20:09 Toimitus
FortiWeb-1000B ominaisuudet: Ethernet-liitännät 10/100/1000 neljä kappaletta, levytilaa yksi teratavu (optiona kaksinkertainen), läpäisykyky 500 megabittiä sekunnissa, yhtäaikaisia istuntoja korkeintaan 30 000, sekä uusia istuntoja 10 000 kappaletta sekunnissa.
Lisätietoa: www.fortinet.com
23.04.2009 20:05 Toimitus
Yrityksen ei tarvitse silloin investoida laitteisiin, opiskella niiden käyttöä tai sitoa resursseja niiden hoitamiseen. Silti asiakas itse voi käyttöliittymän avulla vapaasti muokata asetuksiaan. Tarjolla on muun muassa roskapostisuoja, tietovuotojen esto, virussuoja ja sähköpostiautentikointi sekä raportointityökalut. Palvelun laitteet voivat sijaita joko asiakkaan omissa tiloissa tai Ciscon palvelintiloissa.
Lisätietoa: Lisätietoja: Cisco Systems Finland Oy, Jari Salmi, puh. 0204 7061
23.04.2009 20:03 Toimitus
Se koostuu alustasta, jossa on toisistaan riippumattomia tietoturvamoduuleja eli ohjelmisto-bladeja. Näitä ovat palomuuri-, VPN-, IPS-, virustorjunta-, tietoturvakäytäntöjenhallinta- tai provisiointi-bladet. Nyt yritykset voivat valita tarvitsemansa tietoturvamoduulit ja yhdistää ne yhdelle yhdyskäytävälle.
Ratkaisu on sopiva pienille, keskikokoisille ja suurille organisaatioille. Blade-ratkaisua voidaan käyttää yhdessä Check Pointin UTM-1:n tai Power-1-sovellusten sekä avointen palvelinten kanssa.
Lisätietoa: Lisätietoja: Check Point Software Technologies Finland, Patrick Hänel, puh. (09) 512 2466, www.checkpoint.com
23.04.2009 19:59 Toimitus
Dna-ketjut ovat ihmisten dna-profiilien osia. Vastaavasti tietokonekoodi ja ohjeet voidaan katsoa ohjelman dna-ketjuiksi. Jos uusi haittaohjelma perii tai käyttää uudelleen ohjelmointikoodia, Normanin uusi tekniikka päättelee, että kyseessä on samankaltainen haittaohjelma.
Uusi ennakoiva tunnistustekniikka on käytettävissä kaikissa Normanin haittaohjelmien suojausratkaisuissa, ja se integroidaan uuteen Norman Endpoint Protection -julkaisuun.
Lisätietoa: Norman Ibas Oy, Sami Ulvi, puh. 040 517 5007
10.03.2009 08:06 Toimitus
IMS Research -tutkimuslaitos kartoitti vuoden 2008 jälkipuoliskolla maailmassa myytävien avointen verkkopohjaisten videovalvontaohjelmistojen valmistajia. Suomalainen Mirasys jätti tutkimuksessa taakseen 50–60 kilpailijaansa.
IMS Researchin tutkimuksen mukaan Mirasys oli Euroopan kolmanneksi suurin ja koko maailmassa viidenneksi suurin avointen verkkopohjaisten videovalvontaohjelmistojen valmistaja. Mirasysin edelle koko maailmasta pääsivät vain Genetec, Milestone, ONSSI ja SeeTec. Näistä Milestone ja SeeTec toimivat myös Euroopassa, kuten Mirasyskin.
CapManin sijoitus auttoi eteenpäin Pääomasijoitusyhtiö CapMan sijoitti vuosina 2007–2008 kolme miljoonaa euroa Mirasysiin. Jukka Riivarin mukaan CapManin tuki auttoi Mirasysia terävöittämään päämääräänsä ja kasvamaan nopeammin kuin turvallisuusalan yritykset keskimäärin kasvavat. Vuonna 2008 Mirasysin liikevaihto kasvoi yli seitsemään miljoonaan euroon. Samalla ohjelmistomyynti lähes kaksinkertaistui.
"Kasvua selittää se, että siirryimme viennissä lähes puhtaaseen ohjelmistomyyntiin. Laitteita myymme enää vain Skandinaviassa. Uskon, että ympäristömme tarve lisätä turvallisuutta kasvaa tänä vuonna entisestään. Ainakin kansainväliset tutkimukset osoittavat, että lama yleensä lisää turvallisuuden tarvetta", Riivari miettii.
Jukka Riivari ennakoi Mirasysille hyvää myyntiä myös kuluvalle vuodelle: "Määrällisesti ohjelmistomyyntimme kasvanee jopa enemmän kuin vuonna 2008. Ohjelmistojen lisenssien hinnat kuitenkin putoavat, joten euroissa laskettuna kasvuvauhti hieman hidastuu." Riivari tuumaa, että Mirasys ei koskaan ole ollut vahva uudisrakennusten kokonaisurakkakilpailuissa.
"Niissä pärjäävät usein halvimmat laiteet. Ohjelmistopuolella tilanne on kuitenkin toinen: asiakkaat asettavat videovalvontaohjelmistoille selviä vaatimuksia, kuten ihmisten kasvojen luotettava tunnistus ja helppo todistemateriaalin tuottaminen. Tässä Mirasys on erittäin vahva. Pystymme kilpailemaan kenen kanssa vain", Riivari summaa.
Mirasysiin sijoittaneen CapManin teknologiasijoitusten johtaja Petri Niemi uskoo myös kasvuun:
"Mirasysin kannattavuus on kasvanut voimakkaasti sen jälkeen, kun teimme yhtiöön ensimmäisen sijoituksen vuonna 2007. Taloudelliset puitteet ovat tällä hetkellä epäsuotuisia monille yrityksille, mutta markkinajohtajien asema vahvistuu", Niemi ennakoi.
Uuden sukupolven tuotteet
Helsingin Pitäjänmäessä toimiva Mirasys aloitti videovalvontajärjestelmien valmistuksen DINA-järjestelmästä (lyhenne tuli sanoista digitaalinen nauhuri) yli kymmenen vuotta siten. Eri kehitysvaiheiden jälkeen yhtiö julkaisi uuden sukupolven NVR-videovalvontaohjelmistot viime vuonna. Esimerkiksi Mirasys Pro on yhden tallentimen videotallennusratkaisu, joka on suunniteltu kaiken kokoisten yritysten tarpeisiin. Mirasys NVR Enterprise on useiden tallentimien ja kameroiden ratkaisu, joka on suunnattu keskikokoisten ja suurten yritysten tarpeisiin. Ohjelmisto tukee jopa viittätuhatta ip-kameraa, ja järjestelmää voi hallita yhtenä hajautettuna järjestelmänä.
Mirasysin yli seitsemän miljoonan euron liikevaihdosta yli 50 prosenttia tulee viennistä, loput kotimaan myynnistä.
Kuvassa Mirasysin toimitusjohtaja Jukka Riivari.
10.03.2009 08:04 Toimitus
Jos haluat tietää, miten hakkeri voi päästä yrityksesi verkkoon, sinun on tehtävä tutkimustyötä. Kun hakkeri valitsee kohteen, hän hankkii yleensä ensin mahdollisimman paljon tietoa palvelimesta ja verkosta, ja löytää näin kohteen hyökkäykselleen.
Usein hakkeri selvittää ensin kohdepalvelimen käyttöjärjestelmän, etäkäyttöoikeudet ja onko palvelimessa vierastili, johon voisi tunkeutua, ja mikä on palvelimen rooli. Onko se esimerkiksi sähköpostipalvelin tai verkkopalvelin.
Nämä tiedot ovat helposti saatavilla esimerkiksi sivustossa Whois.net. Voit kokeilla sitä itse siirtymällä sivustoon ja tekemällä haun yrityksen toimialuenimellä. Sinun pitäisi löytää verkon DNS-palvelimet, minkä jälkeen voit tarkistaa Windows-apuohjelmalla, kuten Nslookupilla, mitä tietoja DNS-palvelimista löytyy.
Hakkeri voi myös hyökätä yrityksen julkisiin verkkosivustoihin ja nimettömiin FTP-palvelimiin. Hyökkääjät hakevat toimialueita, niihin liittyviä ip-lohkoja, yhteystietoja, puhelinnumeroita, sähköpostiosoitteita, fyysisiä sijainteja, julkaistuja tietoturvakäytäntöjä ja niin edespäin. Niiden avulla hakkeri voi urkkia tietoja, jolla hän voi päästä järjestelmään esiintymällä yrityksen työntekijänä tai pakottaa yrityksen työntekijän antamaan käyttöoikeudet.
Hyökkääjä voi testata laitteita ja palvelimia löytääkseen haavoittuvia palveluita. Voit tarkistaa verkon ja tutkia, mitkä verkkopalvelut ovat käytössä ja saattavat olla haavoittuvia. Tähän on ilmaisia työkaluja osoitteissa nmap.org ja nsaudit.org